Siirry sisältöön

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Wikipediasta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Yleistä
Väkiluku 277 568
Alue Vantaa, Kerava
Keskuspaikka Vantaa
Kunnat 2
Yhteistyöalue Etelä-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö
Pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 69
Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä
Puolueet ja valtuustopaikat
Kokoomus 19
SDP 17
Vihreät 9
Perussuomalaiset 8
Vasemmistoliitto 6
Keskusta 3
Liike Nyt 2
Kristillisdemokraatit 2
RKP 2
VKK 1

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue[1] (lyhenne VAKE[1]) (ruots. Vanda och Kervo välfärdsområde.)[2] on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva, Keravan ja Vantaan kaupungit kattava hyvinvointialue. Hyvinvointialue perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta ja sen Uudenmaan maakuntaa koskevaa erillisratkaisua. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kaksikielinen.[3] Syyyskuussa 2024 kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti, että ministeriö ottaa Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueet tarkempaan ohjaukseen näiden taloudellisten haasteiden johdosta.[4]

Kartta Uudenmaan hyvinvointialueista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue punaisella.

Hyvinvointialueeseen kuuluu kaksi kuntaa, joista kumpikin on kaupunki:[5]

Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 277 568 asukasta.[6]

Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[7]

Sosiaalihuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaa ja Kerava kuuluvat HUS-yhtymään.[8] Alueella sijaitsee Peijaksen sairaala.

Laboratoriopalvelut tuottaa HUS Diagnostiikkakeskus.[9]

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sai lääkäripäivillä 2025 Lääkäriliiton laatupalkinnon luovuttuaan ulkoistuksista, palkkaamalla seniorilääkäreitä ja keskittymällä nuorten lääkärien perehdytykseen kehittämällä omalääkärijärjestelmää sekä palauttamalla fysiatrian ja yleislääketieteen erikoistumismahdollisuuden alueelle.[10]

Pelastustoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastustoiminnan osalta Vantaa ja Kerava kuuluvat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueeseen.[11]

Aluevaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022.[12] Aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[13] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 69 valtuutettua.[14]

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutRKPKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
202261793322198
617933198
6939,2
2247
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta
  1. a b Etusivu Vakehyva. Viitattu 2.12.2022.
  2. Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 7 § Finlex. Viitattu 6.11.2021.
  3. Vantaan ja Keravan hyvintointialueen kaksikielisyys- ohjelma vakehyva.cloudnc.fi.
  4. Heiskanen, Pietu: Ministeri Ikonen: Valtio ottaa kuusi hyvinvointialuetta tarkempaan ohjaukseen Yle Uutiset. 24.9.2024. Viitattu 26.9.2024.
  5. Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 19.8.2021.
  6. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022.[vanhentunut linkki]
  7. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 19.8.2021.[vanhentunut linkki]
  8. HUS-yhtymän perustaminen sinetöitiin HUS. Viitattu 15.1.2023.
  9. HUS Diagnostiikkakeskus HUS. Viitattu 15.1.2023.
  10. Sari Kosonen: ”Rohkea uusi avaus” (verkkoversio) Lääkärilehti. 23.1.2025. Helsinki: Lääkäriliitto. Viitattu 24.1.2025.
  11. Päivystys ja pelastustoimen palvelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Viitattu 15.1.2023.
  12. Aluevaalit Vaalit. Viitattu 19.8.2021.
  13. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 19.8.2021.[vanhentunut linkki]
  14. Aluevaalit Vaalit. Viitattu 6.10.2021.