Vanha Rauma

Vanha Rauma
Maailmanperintökohde
Sijainti	Rauma 61°7′42″N, 21°30′42″E
Tyyppi	kulttuurikohde
Kriteerit	IV, V
Tunnusnumero	582
Valintahistoria
Valintavuosi	1991
Laajennusvuosi	2009
Rauma
Infobox OK

Vanha Rauma on Raumalla sijaitseva vanha puutalokaupunginosa. Se on Pohjoismaiden laajin, yhtenäisin ja parhaiten säilynyt vanha puukaupunkialue, jonka asemakaava periytyy jo keskiajalta.

Rauman raatihuone kauppatorin laidalla.

Vanha Rauma valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Se on myös yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Vanha Rauma on vilkas kaupankäynnin keskus, jonka katukuvaa värittävät useat pikkuliikkeet sekä kahvilat ja ravintolat. Alue on Rauman tunnetuin ja merkittävin matkailunähtävyys, joka on Unescon maailmanperintöasemansa vuoksi myös ulkomaisten turistien suosiossa.

Kiistellyn rakennushankkeen vuoksi Vanhan Rauman status maailmanperintökohteena on uhattuna.

Suomen Kotiseutuliitto valitsi Vanhan Rauman Vuoden kaupunginosaksi vuonna 2022.

Yleistä

Iso-Longin talon nimikyltti.

Vanhan Rauman puutaloalue on noin 29 hehtaarin laajuinen ja se sijaitsee Rauman uudemman kaupunkikeskustan itäpuolella. Asukkaita Vanhassa Raumassa on noin 800 ja sen pääosin 1700- ja 1800-luvuilta peräisin oleva rakennuskanta käsittää kaikkiaan 600 rakennusta. Tontteja kaupunginosassa on 250. Vanhin rakennus on 1500-luvun alussa valmistunut Pyhän Ristin kirkko, vanhimmat asuintalot puolestaan ovat peräisin 1700-luvun alusta.

Vanhan Rauman katunäkymä, kuvattuna nykyiseltä Kauppakadulta kohti Vanhaa Raatihuonetta ja nykyistä kauppatoria. Kuva on todennäköisesti 1860-luvulta ja se on yksi vanhimmista katunäkymävalokuvista Vanhan Rauman alueelta.

Vanhan Rauman ainutlaatuisuus perustuu sen keskiajalta periytyvään katuverkostoon ja tonttijakoon. Pohjoismaiden muiden puukaupunkien tapaan myös Rauma on historiansa aikana palanut useita kertoja. Viimeisin kaupunkipalo Raumalla oli vuonna 1682, kun muista vanhoista puukaupungeista suurin osa on tuhoutunut vielä 1800-luvulla. Näin Rauman puukeskustan vanha rakennuskanta sekä epäsäännöllinen asemakaava ovat säilyneet, eikä alueelle ole laadittu modernia ruutukaavaa. Sen kadut ovat edelleen pääsääntöisesti samoilla paikoilla, jossa ne ovat kulkeneet jo 1400–1500-luvuilta lähtien. Ainoastaan vuoden 1682 palon jälkeen joitakin katuja oikaistiin ja levennettiin.

Kaupunkikuvaa ja rakennuksia

Koulukadun ja Kuninkaankadun risteys.

Tunnusomaisia Vanhalle Raumalle ovat kapeat ja mutkittelevat kadut sekä epäsäännölliset tontit. Alueella sijaitsee muun muassa Suomen tiettävästi kapein katu Kitukränn, joka on vain noin kolmen metrin levyinen kuja. Vanhan Rauman jokaisella talolla on oma nimensä, jotka on kirjoitettu talon julkisivuun kiinnitettyyn soikeaan kylttiin. Kaupunginvaltuusto on vuonna 1982 vahvistanut käytettävät talojen nimet. Ne ovat nyt nominatiivissa, vain Hakkri (nominatiivi Hakkar, vrt. Hakkri Iiro) on raumankielisessä genetiivimuodossa.

Alueen keskus on 1900-luvun alussa nykyisiin mittoihinsa laajennettu Kauppatori. Pääkatuja ovat Vanhan Rauman halki itä-länsisuunnassa kulkevat Kuninkaankatu ja Kauppakatu, joista ensin mainittu rajaa torin pohjoisen ja jälkimmäinen etelän puolella. Näiden kahden kadun varrella sijaitsee suuri osa alueen lukuisista pienistä erikoisliikkeistä, joita on yhteensä lähes 200. Kauppatorin lisäksi Vanhassa Raumassa on myös kaksi muuta aukiota, Kalatori sekä Hauenguano. Kalatorin ympäristöön syntyi 1400-luvun alussa Rauman vanhin kaupunkiasutus, ja se säilyi kaupankäynnin keskuksena aina 1600-luvun puoliväliin saakka.

Vanhan Rauman pohjoisosassa virtaavan Raumanjoen partaalla sijaitsevan Pyhän Ristin kirkon lisäksi muita alueen nähtävyyksiä ovat muun muassa vuonna 1776 rakennettu Rauman raatihuone, vuodelta 1795 peräisin olevassa talossa toimiva Rauman taidemuseo, 1400-luvulla rakennetun Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot sekä laivanvarustajan kotimuseo Marela ja rakennusperinnemuseo Kirstin talo. Kalatorin laidalla sijaitsee 1930-luvun funkistalossa toimiva Hotelli Vanha Rauma. Alueen länsilaidalla Nortamonkadun varrella on kulttuurikeskus Poselli, joka on saneerattu vuonna 1885 valmistuneeseen Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen entiseen rukoushuoneeseen.

Suojelu

Isoraastuvankatu, taustalla kauppatori ja Pyhän Ristin kirkko.

Vanhan Rauman suojelemiseen herättiin vasta 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Vielä 1960-luvun alkupuolella kaupungissa suunniteltiin ränsistyneen puukaupunginosan purkamista ja rakennusten korvaamista modernilla rakennuskannalla. Lopulta alueelta purettiin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta. Sen tilalle valmistui kaksikerroksinen pankkitalo vuonna 1960. Vuonna 1974 perustettiin alueen rakennusperintöä vaaliva Vanha Rauma Yhdistys ry.

Ensimmäinen Vanhan Rauman rakennuskantaa suojeleva yleiskaava vahvistettiin 1980-luvun alussa. Nykyään suojelua valvoo ns. Vanhan Rauman erityiselin, johon kuuluu kaupungin lisäksi edustajia myös Museovirastosta. Vanhan Rauman 600 rakennuksesta yhteensä 60 % on suojeltu. 1970-luvun puolivälin jälkeen on rakennettu 32 uudisrakennusta ja vuonna 2008 jäljellä oli enää kolme rakennuspaikkaa. Uudisrakennukset on suurimmaksi osaksi sijoitettu tonttien sisäpihoille. Maailmanperintökohteiden entisöintiin ja hoitoon on mahdollista saada avustusta Museovirastolta.

Unescon maailmanperintökohde

Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 Tunisian Karthagossa järjestetyssä kokouksessa. Se edusti luettelossa Pohjoismaista puutalokaupunkia – samaan aikaan otettiin mukaan myös seitsemän muuta historiallista kaupunkikohdetta eri puolilta maailmaa. Pohjoismaista nimettiin useita eri kohteita yhteisen kulttuuripiirin edustajina ja Suomen osalle tuli muun muassa puukaupunki.

Vanhan Rauman lisäksi nimityksestä kilpaili Vanha Porvoo. Museovirasto päätyi kuitenkin esittämään Raumaa, koska piti sitä maltillisemmin restauroituna sekä vilkkaan liike-elämänsä ansiosta sosiaalisempana ja Keski-Eurooppaan verrattuna omaleimaisempana ympäristönä. Lisäksi Porvoo ei ollut yhtä yhtenäinen, koska osa keskiajalta periytyvästä kaupunkirakenteesta oli hävitetty ruutukaavoituksessa 1800-luvun lopussa. Vanha Rauma puolestaan oli säilynyt kokonaisena 1600- ja 1700-lukujen tulliaidan rajaaman alueen sisäpuolella.

Maailmanperintö-statuksella on erittäin suuri merkitys Rauman matkailun kannalta. Kaupungissa muun muassa vierailee vuosittain suuria määriä ulkomaisia turisteja, jotka pyrkivät kiertämään mahdollisimman monta maailmanperintökohdetta eri puolella maailmaa.

Vanhan Rauman statusta kuitenkin uhkaa hanke rakentaa maailmanperintökohteen suojavyöhykkeelle kauppakeskus. Kauppakeskushankkeella on lainvoimainen asemakaava ja rakennuslupa, ja sen rakentaminen on mahdollista aloittaa syksyllä 2021. Nykyisin paikalla on kauppakeskus Potkur.

Kuvia Vanhasta Raumasta

• 
  Pyhän Ristin kirkko
• 
  Rauman kauppatoria, 2000-luvulla valmistunut kioskirakennus ja taustalla raatihuone
• 
  Kauppakatu
• 
  Kauppakatu ja taustalla kauppatori
• 
  Katunäkymä Vanhasta Raumasta
• 
  Koristeellinen portti

Aiheesta muualla

• Vanhan Rauman viralliset kotisivut
• Virtuaalinen Vanha Rauma
• Luettelo Vanhan Rauman rakennuksista
• Viistokuva Vanhasta Raumasta, Fonecta
• Rauman kaupungin viralliset sivut
• Ylen Elävä arkisto: Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta
• Ylen Elävä arkisto: Vanha Rauma (21.1.1975)
• Raum o viäl vanh Raum. Vanha ja iloinen merikaupunki. "Enne ol puulaevoj ja rauttasi merimiähi. Ny o rautlaevoj ja puissi merimiähi.", Helsingin Sanomat, 05.02.1939, nro 34, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Rauman kaupunginosat

• Anttila
• Haapasaari
• Kaaro
• Kappelinluhta
• Kinno
• Kolla
• Kortela
• Kourujärvi
• Lakari
• Lajo
• Lonsi
• Merirauma
• Monna
• Nihattula
• Nummi
• Otanlahti
• Paloahde
• Paroalho
• Polari
• Sampaanala
• Sinisaari
• Sorkka
• Soukainen
• Syvärauma
• Tarvola
• Tuomoniemi
• Unaja
• Uotila
• Uusilahti
• Vanha Rauma
• Vasarainen
• Vermuntila
• Voiluoto
• Äyhö