Valkeala

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Valkealan kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lakkautettua Valkealan kuntaa. Alueen nykytilanteesta kerrotaan enemmän sivulla Valkealan suuralue.
Valkeala
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kouvola

vaakuna

sijainti

Valkealan kirkonkylän Kustaa III tie
Valkealan kirkonkylän Kustaa III tie
Sijainti 60°56′20″N, 026°47′50″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 909
Hallinnollinen keskus Valkealan kirkonkylä
Perustettu 1640
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kouvola
Anjalankoski
Elimäki
Jaala
Kuusankoski
Valkeala
– syntynyt kunta Kouvola
Pinta-ala 1 003,72 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 855,78 km²
– sisävesi 147,94 km²
Väkiluku 11 656  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 13,62 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 19,7 %
– 15–64-v. 64,4 %
– yli 64-v. 15,9 %

Valkeala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja on nykyisin osa Kouvolaa. Lakkautushetkellä kunnassa asui 11 656 ihmistä[2], ja sen pinta-ala oli 1 003,72 km², josta 147,94 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 13,62 asukasta/km². Valkeala oli väkiluvultaan Suomen 90. suurin ja Kymenlaakson kuudenneksi suurin kunta 31. joulukuuta 2008 eli kunnan lakkautushetkellä.[4]

Valkealan kirkko Valkealan kirkonkylällä

Valkeala, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola ja Kuusankoski liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa.[5] Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.

Valkealan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Luumäki, Mäntyharju ja Savitaipale.

Nykyisin Valkeala on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Siellä asui 11 433 ihmistä vuonna 2015.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkealan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 10 576
1985
  
 10 911
1990
  
 11 292
1995
  
 11 478
2000
  
 11 328
2005
  
 11 419
2008
  
 11 652
2015
  
 11 433
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Vuoden 2015 väkiluku koskee nykyistä Valkealan suuraluetta ja aluetoimikuntaa, joka kattaa kokonaan entisen Valkealan kunnan alueen.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2000 lopussa Valkealassa oli 11 328 asukasta, joista 7 204 asui taajamissa, 4 079 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valkealan taajama-aste oli 63,8 %[7]. Valkealan taajamaväestö jakautui seitsemän eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2000)
1 Jokela (nykyisin Valkeala) 5 239
2 Kouvolan keskustaajama* 567
3 Ranta-Utti 331
4 Utti 280
5 Vuohijärvi 276
6 Tuohikotti 261
7 Selänpää 250

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluivat tähän kuntaan vain osittain.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan pinta-ala oli 1 004 km², josta maan osuus oli 861 km² ja vesistöjen 143 km². Valkeala oli Kouvolan kuntaliitosta edeltäneistä kunnista pinta-alaltaan suurin. Sen alueella oli 246 yli kahden hehtaarin laajuista järveä, joista sekä suurin että syvin on Vuohijärvi. Lukuisien järvien ohella tunnusomaisia piirteitä Valkealan maisemille ovat salpausselät.

Valkealan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Jokela (jotka yhdessä muodostavat Valkeala-nimisen tilastollisen taajaman), Utti, Vekaranjärvi, Vuohijärvi, Selänpää ja Tuohikotti. Valkealan kaksi varuskuntaa sijaitsevat Vekaranjärvellä ja Utissa. Vekaranjärven varuskunnassa toimii Karjalan Prikaati ja Utin varuskunnassa Utin Jääkärirykmentti.

Runsaista vesistöistä johtuen Valkealassa on kolmisen tuhatta (3 154) kesämökkiä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kustaa III:n sota, Ruotsin kuninkaan hyökkäys Venäjän joukkoja vastaan ​​Valkealassa 20. huhtikuuta 1790
Punaisten Suomen sisällissodassa 1918 tuhoama Harjunjoen rautatiesilta Valkealassa.

Valkealan seurakunnasta tuli Iitin kappeliseurakunta 1631 ja seurakunta itsenäistyi 1640. Ensimmäinen kirkko vuodelta 1631 oli noin 17 metriä pitkä ja 10 metriä leveä pirttirakennus, jossa ei ollut tornia eikä penkkejä. Tämä kirkko purettiin 1674 ja samalle paikalle rakennettiin ristikirkko, johon rakennettiin lähes sata vuotta myöhemmin torni. 1770-luvulla sitä laajennettiin parvekkeilla. Juhana Salosen suunnittelema kellotapuli valmistui 1782. Toinen kirkko paloi 17. huhtikuuta 1795.

Valkealan kolmatta kirkkoa alettiin rakentaa 1796 ja se vihittiin käyttöön 1798. Kirkko nimettiin Aleksanterinkirkoksi Venäjän Aleksanteri I:n mukaan. Kirkon suunnitteli Juhana Salonen. Kolmas kirkko paloi lämmityslaitteista alkaneessa tulipalossa 13. marraskuuta 1920. Nykyinen Valkealan kirkko rakennettiin samalle paikalle, ja se vihittiin käyttöön 1927. Suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist.[8]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan läpi kulkee kaksi risteävää valtatietä: Pernajasta Kajaaniin kulkeva valtatie 6 ja Kotkasta Mikkeliin johtava valtatie 15. Helsingistä on matkaa Valkealaan noin 140 km.

Valkealan alueella kulkevat rautatie Riihimäeltä Vainikkalaan ja siitä erkaneva Savon rata Kouvolasta Kuopioon. Savon radalla sijaitsee käytöstä poistunut Selänpään asema, jonka Selänpään Asemayhdistys on kunnostanut kylätaloksi.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on lueteltu Valkealan rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Valkealassa oli 28 rekisterikylää ennen kunnan lakkauttamista. Alun perin, vuoteen 1920 saakka rekisterikyliä oli 31.

Postinumeroalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä on luettelo Valkealan kunnan alueella sijainneista ja nykyisen Valkealan suuralueen sekä aluetoimikunnan alueella sijaitsevista postinumeroalueista. Tilastotiedot ovat vuodelta 2017.

Postinumero ja toimipaikka Alueen nimi Väkiluku Huomautus
45100 Kouvola Kouvola Keskus 9 393** Suurin osa alueen väestöstä asui Kouvolassa, mutta pinta-alasta suurin Valkealan puolella.
45330 Harju Harju 304
45360 Valkeala Jokela 3 819
45370 Valkeala Valkeala kk. 2 714
45410 Utti Utti 839
45910 Voikkaa Voikkaa 2 650** Suurin osa alueesta sijaitsi Kuusankoskella, Valkealassa vain muutama kymmentä taloutta.
45940 Oravala Oravala 295
46110 Tuohikotti Tuohikotti 365
46140 Vekaranjärvi Vekaranjärvi 141
46230 Valkeala Aro 491
46400 Kaipiainen Kaipiainen 472** Suurin osa alueesta sijaitsi Anjalankoskella, Valkealan puolella vain muutama talous.
46430 Tirva Tirva-Inkerilä 270
46530 Kannuskoski Kannuskoski 166** Suurin osa alueesta sijaitsi Luumäen puolella.
47810 Selänpää Selänpää 292
47830 Hasula Hasula 116
47850 Verla Verla 137** Suurin osa alueesta sijaitsi Jaalassa.
47900 Vuohijärvi Vuohijärvi 246
47910 Hillosensalmi Hillosensalmi 29
52920 Voikoski Voikoski 133* Suurin osa alueen pinta-alasta sijaitsee Mäntyharjun puolella, mutta väestöstä suurin osa Valkealassa.

[9] [10]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maisema Repoveden kansallispuistosta.

Valkealan elinkeinorakenne oli seuraavanlainen:

Elinkeino Prosenttiosuus
Palvelut 44,0 %
Teollisuus 16,9 %
Kauppa 12,7 %
Maa- ja metsätalous 8,9 %
Rakennustoiminta 8,8 %
Liikenne 8,7 %

Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 48 %. Miltei kolmasosa Valkealan työvoimasta kävikin työssä viereisessä Kouvolan kaupungissa[11] ennen kuntaliitosta. Vuoden 2006 lopussa Valkealan työttömyysaste oli 8,7 %, mikä oli yli kolme prosenttia maakunnan keskiarvoa vähemmän.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan ylpeys on urheiluseura Valkealan Kajo. Se on voittanut lentopallon naisten Suomen mestaruuden vuonna 1998, hopeaa 1990, 1993, 1994, 1999 ja pronssia 1992. Myös pikajuoksija Visa Hongisto, koripalloilija Alexander Madsen ja jääkiekkoilijat Vili Sopanen, Jaakko Lantta sekä Sami Tamminen ovat Valkealasta kotoisin.

Valkealassa toimii myös jääkiekkoseura nimeltä Valkealan Kiekko (ValKi), joka on perustettu vuonna 1981.

Kajon kasvatti Michaela Madsen pelaa naisten lentopallon SM-sarjaa HPK:ssa, jossa voitti keväällä 2016 SM-kultaa. Hän kuuluu myös maajoukkuerinkiin. Myös Madsenin äiti Vuokko Naukkarinen, täti Kirsi Korjala sekä serkku Veera Korjala ovat edustaneet Kajoa SM-sarjassa.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Valkealan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[12]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olhavanvuoren seinämä.

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkealan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla maksasoppa, tappaiskeitto, mannaputinki ja marjaliru sekä ohrarieska.[13]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Valkealassa vuonna 2007.[14][15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003-2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta (Yle uutiset 12. marraskuuta 2007)
  6. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  7. ↑ [1]
  8. ↑ Kouvolan Seurakuntayhtymä - Valkealan aiemmat kirkot (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Tilastolliset postinumeroalueet - Tilastokeskus
  10. ↑ Paavo - Tilastokeskus[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Kouvolan seutukunnan kuntien välinen pendelöinti 2004
  12. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  13. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 102–103. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  14. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  15. ↑ Suviseurat alkoi Valkealassa Etelä-Suomen Sanomat. 27.6.2007. Viitattu 27.6.2022.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heimo Pohjalainen: Ajasta aikaan : Valkealan seurakunta 350 vuotta. Valkealan seurakunta 1981
  • Heimo Pohjalainen: Sinistä ja vihreää : moni-ilmeinen Pohjois-Valkeala. Valkeala: Valkealan kunta. 2001. ISBN 951-98333-1-5
  • Heimo Pohjalainen: Tottovalkkoo : ajan kuvia ja kuvauksia Valkealasta. Valkeala: Heimo Pohjalainen (omakustanne) 2004. ISBN 952-91-7028-9
  • Heimo Pohjalainen: Sata vaikuttajaa Walkealasta 1365-2008. Valkeala: Heimo Pohjalainen (omakustanne) 2008. ISBN 978-952-92-3576-6
  • Heimo Pohjalainen: Wanhan Walkealan walokuvia. Valkeala: Heimo Pohjalainen (omakustanne) 2010. ISBN 978-952-92-8111-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valkeala&oldid=22834386”