Vakhtang IV
Vakhtang IV (georg. ვახტანგ IV, n. 1413 – joulukuu 1446) oli Georgian kuningas Bagrationi-dynastiasta vuodesta 1442 kuolemaansa saakka.
Vakhtang oli kuningas Aleksandre I:n ja hänen ensimmäisen vaimonsa Dulandukhtin vanhin poika. Aleksandre nosti hänet rinnalleen yhteishallitsijaksi vuonna 1433. Kun Aleksandre luopui vallasta vuonna 1442, Vakhtangista tuli Georgian kuningas, ja hänen veljensä Demetre ja Giorgi hallitsivat hänen kanssaan. Vakhtangin hallintoa uhkasivat aatelisten välinen kilpailu ja kuningaskunnan epävakaus.[1] 1700-luvun georgialaisen tutkijan Vakhuštin mukaan Vakhtangia vastaan hyökkäsi myös Qara Qoyunlun turkmeeniprinssi Jahan Shah. Vakhtang kohtasi hänet Akhaltsikhessa Georgian eteläosassa, mutta raskaan taistelun jälkeen kumpikaan osapuoli ei noussut voittajaksi. Jahan Shah lähti taistelukentältä yöllä ja palasi Tabriziin.
Vakhtang IV meni naimisiin prinssi Zaza I Panaskertelin tyttären Sitikhatunin kanssa vuonna 1442. Hän eli kaksi vuotta pidempään kuin vaimonsa ja kuoli ilman perillisiä vuonna 1446. Hänet haudattiin yhdessä Sitikhatunin kanssa Banan katedraaliin Taossa (nykyisin Turkissa).[1] Hänen tilalleen nousivat hänen veljensä Demetre ja Giorgi. Vakhtangin kuoleman myötä Georgiassa alkoi kiihkeä ja pitkäkestoinen valtataistelu, joka päättyi lopulta kuningaskunnan jakautumiseen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Toumanoff, Cyril: The Fifteenth-Century Bagratids and the Institution of Collegial Sovereignty in Georgia. Traditio, 1949–51, 7. vsk, s. 184-185.
- ↑ Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation, s. 45. Indiana University Press, 1994. ISBN 0253209153
| Edeltäjä: Aleksandre I |
Georgian kuningas 1442–1446 |
Seuraaja: Giorgi VIII |