Václav Klaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Václav Klaus
Tšekin 2. presidentti
7. maaliskuuta 2003 – 7. maaliskuuta 2013
Pääministeri Vladimír Špidla
Stanislav Gross
Jiří Paroubek
Mirek Topolánek
Jan Fischer
Petr Nečas
Edeltäjä Václav Havel
Seuraaja Miloš Zeman
Tšekin pääministeri
1. tammikuuta 1993 − 17. joulukuuta 1997
2. heinäkuuta 1992 − 31. joulukuuta 1992
Presidentti Václav Havel
Edeltäjä Petr Pithart
Seuraaja Josef Tošovský
Henkilötiedot
Syntynyt19. kesäkuuta 1941 (ikä 83)
Praha, Böömin ja Määrin protektoraatti, Saksa (nykyään Tšekki)
Puoliso Livia Klausová, s. Mištinová
Tiedot
Puolue Kansalaisfoorumi
ODS (1991–2009)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.klaus.cz

Václav Klaus (s. 19. kesäkuuta 1941 Praha) on tšekkiläinen oikeistopoliitikko ja Tšekin tasavallan toinen presidentti. Hänet valittiin presidentiksi helmikuussa 2003 Václav Havelin seuraajaksi, ja helmikuussa 2008 vielä toiselle viisivuotiskaudelle. Vuosina 1992–1997 Klaus toimi Tšekin pääministerinä. Nykyään hänet tunnetaan ulkomailla myös skeptisestä suhtautumisesta Euroopan unioniin ja ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Hän on myös kirjoittanut kolmisenkymmentä kirjaa.

Klaus opiskeli taloustieteitä ja valmistui vuonna 1963. Hän työskenteli myös Italiassa 1966 ja Yhdysvalloissa 1969. Hän pyrki jatkotutkintoon taloustieteissä, mutta jätti jatko-opinnot kesken ja siirtyi Tšekkoslovakian valtionpankkiin 1970.

Václav Klaus ryhtyi täyspäiväisesti politiikkaan vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen. Kansalaisfoorumin jäsenenä ja myöhemmin puheenjohtajana hänestä tuli valtiovarainministeri. Huhtikuussa 1991 hän oli perustamassa kansalaisdemokraattista puoluetta (Občanská demokratická strana, ODS), josta tuli vahvin ja oikeistolaisin kansalaisfoorumista eronneista ryhmistä. Hän oli sen puheenjohtajana syksyyn 2002 asti. Valtiovarainministerinä hän aloitti laajan valtion omaisuuden yksityistämisen kansalaisille jaettavin kupongein.

Pääministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 1992 ODS voitti vaalit uudistusohjelmallaan. Slovakiassa voittaja oli kuitenkin Vladimír Mečiarin kansallismielinen HZDS. Slovakkien vaatimukset suuremmasta itsemääräämisoikeudesta olivat ristiriidassa tšekkipoliitikkojen kannattaman keskitetyn liittovaltiomallin kanssa. Mečiar ja Klaus päättivät ilman kansanäänestystä hajottaa Tšekkoslovakian ja luoda kaksi itsenäistä valtiota. Näin heistä tuli molemmista valtioidensa pääministereitä 1. tammikuuta 1993.

Klaus jatkoi pääministerinä vuoden 1996 vaalien jälkeen, mutta ODS:n voitto oli pienempi ja hallitusta vaivasivat talousongelmat ja kannatuksen vähyys. Hallituskumppanit KDU-ČSL ja ODA lähtivät hallituksesta ODS:n rahoitukseen liittyneen lahjusskandaalin vuoksi ja puoluejohdon julkisen valehtelun jäätyä selvittämättä. Myös ODS oli hajoamisen partaalla. Pankkiiri Josef Tošovský muodosti virkamieshallituksen, johon Klaus kielsi oman puolueensa jäseniä osallistumasta, mutta harvat ODS:n kansanedustajista neljän hallitukseen liittyneen puolueen jäsenen toimet tuomitsivat. Klaus syytti hallituksenvaihdosta salaliitoksi tai kaappaukseksi.[1] ODS hävisi 1998 vaalit ja sosiaalidemokraattisen puolueen (ČSSD) Miloš Zeman seurasi häntä pääministerinä. Klaus, josta tuli parlamentin puhemies, ja ODS tukivat Zemanin vähemmistöhallitusta.

ODS hävisi jälleen kesäkuun 2002 vaaleissa ja Klaus erosi puheenjohtajan paikalta syksyllä. Hän sai pian puolueen kunniapuheenjohtajan arvon, mutta erosi siitä myöhemmin Lissabonin sopimuksen vahvistamista koskevan kiistan vuoksi hallituksen kannattaessa ratifiointia.

Presidenttikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vietettyään viisi vuotta oppositiossa Klaus valittiin 28. helmikuuta 2003 parlamentin molempien kamarien yhteisistunnossa Tšekin presidentiksi pitkäaikaisen vastustajansa Václav Havelin seuraajaksi. Tulos oli yllätys, koska Klaus sai vain 142 ääntä 281:n kokonaismäärästä. ČSSD:n hallituskoalitio ei kyennyt valitsemaan yhteistä ehdokasta häntä vastaan. Klaus sai kiittää voitosta kommunisteja ja jopa osaa pääministeri Vladimír Špidlaan tyytymättömiä ČSSD:n edustajia ja muutamaa oikeistolaista KDU-ČSL:n jäsentä.

Vuoden 2006 vaaleissa ODS nousi niukasti voittajaksi ja Klausin seuraajasta puolueen johdossa, Mirek Topolánekista, tuli pääministeri. Miesten välit eivät kuitenkaan olleet ongelmattomat. Klaus jätti puolueen kunniapuheenjohtajuuden ja arvosteli sitä niin sanotun Jan Morava -skandaalin vuoksi.

Klaus valittiin presidentiksi toiselle viisivuotiskaudelle helmikuussa 2008.

Klaus pyrki viivyttämään Lissabonin sopimuksen vahvistamista Tšekissä Irlannin kansanäänestyksen jälkeiseen aikaan ja vastusti euron käyttöönottoa maassa. Lisäksi hän vertasi Euroopan unionia Neuvostoliittoon.[2][3] Britannian konservatiivijohtaja David Cameron pyysi kirjeessään Klausia viivyttämään sopimusta konservatiivien vaalivoittoa odottaessaan.[4] Vielä Irlannin hyväksyttyä sopimuksen kansanäänestyksessä ratifiointi viivästyi Tšekissä Klausin kanssa liittoutuneiden senaattorien vietyä sopimuksen perustuslakituomioistuimeen. Klaus myös ilmoitti EU-puheenjohtajana toimineelle Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldtille haluavansa sopimuksen perusoikeusosaan kahden lauseen huomautuksen ja alaviitteen.[5]

Poliittisia kantoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Václav Klaus kannattaa markkinaliberalistista talouspolitiikkaa. Hän on julkaissut artikkeleita Yhdysvaltain libertaarien lobbausjärjestönä tunnetun Cato-instituutin Cato Journalissa. Hänen vastustajansa pitävät häntä kapeakatseisena pragmaatikkona ja oppikirjatalouspolitiikan kannattajana.

Klausin mukaan kommunistinen järjestelmä romahti tai kaatui itsestään. Tämä näkökanta ei ole suosittu niiden keskuudessa, jotka pitävät järjestelmän kaatumista toisinajattelijoiden ansiona. Václav Havel puolusti entisten toisinajattelijoiden osuutta järjestelmän kaatamisessa Klausin hyökkäyksiä vastaan.[6]

Klaus on euroskeptikko ja vastusti Euroopan unioniin liittymistä, jota hän piti itsenäisyydestä ja suvereniteetista luopumisena. Hänen suosionsa kääntyi nopeaan nousuun keväällä 2003 kun hän vastusti julkisesti hyökkäystä Irakiin. Heinäkuussa 2005 hän tuomitsi maahanmuuton ja monikulttuurisuuden terrorismin kasvualustana. Ennen Tšekin liittymistä Euroopan unioniin Klaus arveli EU:n hajoavan pian, ”liukenevan kuin sokeri kahvikuppiin”. Klaus itse pitää itseään Euroopan diversiteetin vaalijana. Hän vastusti ankarasti Lissabonin sopimuksen vahvistamista. Tšekki vahvisti sopimuksen toiseksi viimeisenä.[7]

Klaus on sanonut, että EU:n pitäisi ottaa ennemmin huomioon Venäjän edut kuin Baltian maiden.[8]

Klaus on väitetyn ihmisen toiminnan päästämän hiilidioksidin aiheuttaman ilmastonmuutoksen kriitikko. Hänen mukaansa environmentalismi on uskonto ja ilmastonmuutos -ilmiö on ”fundamentalistienvironmentalistien” ”luoma myytti ja jokainen järkevä ihminen ja tiedemies on tätä mieltä”. Hän kehotti taloustieteilijöitä olemaan laskematta ympäristönsuojelijoita omalle asiantuntija-alueelleen.[9][10]

Toukokuussa 2008 Klaus esitteli uuden kirjansa Blue Planet in Green Shackles – What Is Endangered: Climate or Freedom? Hän haastoi samalla Al Goren debattiin ilmastonmuutoksesta.[11] Klaus on ilmastoskeptismissään löytänyt liittolaisen entisestä Espanjan pääministeristä José María Aznarista.[12] Klausin ilmastonmuutosta käsittelevät kirjat on myös käännetty monelle kielelle, venäjäksi Lukoilin rahoituksella, ja käännöksestä englanniksi vastasi Exxonin rahoittama Competitive Enterprise Institute.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšekin presidentit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Václav_Klaus&oldid=22856167”