AIDS
| AIDS | |
|---|---|
 Punainen nauha on kansainvälinen HIV/AIDS-tietoisuuden symboli |
|
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
AIDS (acquired immune deficiency syndrome) on kädellisten immuunikatotauti, jonka ihmisissä aiheuttaa retroviruksiin kuuluva HI-virus eli HIV ja apinoissa SI-virus (SIV, simian immunodeficiency virus), josta HIV:n arvellaan kehittyneen. HI-virus hyökkää immuunijärjestelmää vastaan, ja hoitamattomana HIV-infektio johtaa immuunikatoon eli AIDSiin. Hoidettuna eli ARV-lääkityksellä olevan HIV-positiivisen henkilön HIV-sairaus ei kehity AIDS-vaiheeseen.
Geneettinen tutkimus näyttää osoittavan HIV:n olevan peräisin Afrikan länsi- tai keskiosista 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta.[1][2] AIDSista raportoi ensi kerran Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskus vuonna 1981, ja sen syy, HIV, tunnistettiin varhain 1980-luvulla.[3]
Ihminen voi olla resistentti AIDSia aiheuttavalle HI-virukselle. Resistenssi on periytyvä ominaisuus tai puute, sillä sen aiheuttaa toimivan CCR5-molekyylin puuttuminen. Virus tunkeutuu ihmiseen molekyylin avulla, mutta se voi olla muuntunut perinnöllisesti niin, ettei siitä ole hyötyä virukselle. Ominaisuus pitää periä molemmilta vanhemmilta, jotta virus ei tartu. Ominaisuudesta ei tiedetä olevan haittaa. Suomessa se on noin kahdella prosentilla väestöstä, mutta sitä Suomessa ei voi selvittää, onko molekyyli toimimaton.[4]
AIDSin kehittyminen ja oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tauti syntyy HI-viruksen tartuttaessa CD4+-tyypin T-soluja. Nämä ovat leukosyyttejä, jotka tavallisesti ohjaavat elimistön immuniteettivastetta. Kun henkilön CD4+-solujen lukumäärä laskee tarpeeksi alas, hän on normaalia alttiimpi sairastumaan tauteihin, jotka terve elimistö pystyy torjumaan. Näihin oheistauteihin kuuluu lukuisia tulehdus- ja syöpälajeja, joista AIDSia sairastavien kuolleisuus varsinaisesti johtuu.
AIDS-diagnoosi perustuu henkilöä vaivaavien oheistautien tunnistamiseen, ja se voidaan asettaa, jos HIV-positiivisella henkilöllä on jokin seuraavista oheistaudeista (järjestys mukailee oheistautien todettua yleisyyttä Suomessa).[5]
- Pneumocystis jiroveciin aiheuttama keuhkokuume (PCP) tai muu toistuva keuhkokuume.
- Mycobacterium avium -kompleksin (MAC), Mycobacterium kansasiin tai muiden M-lajien aiheuttama infektio laajalle levinneenä tai keuhkojen ulkopuolisena.
- Kandidoosi-hiivatulehdus, yleistynyt tai ruokatorvessa tai keuhkoissa.
- HIV:n aiheuttama dementia ja aivorappeuma.
- Kaposin sarkooma.
- Sytomegalovirusinfektio (CMV) verkkokalvolla.
- Sytomegaloviruksen aiheuttama ruoansulatuskanavan haavauma.
- Immunoplastinen tai Burkittin lymfooma.
- Aivojen toksoplasmoosi.
- HIV-näivetystauti eli yli 10 prosentin tahaton painonlasku sekä joko krooninen ripuli tai krooninen heikkous ja kuumeilu, eikä oireita selitä muu tauti.
- Mycobacterium tuberculosis eli tuberkuloosibakteeri-infektio yleistyneenä missä elimessä tahansa.
- Herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttama krooninen (yli kuukauden kestänyt) haava.
- Kryptokokkoosi-sieni-infektio keuhkojen ulkopuolella.
- Kryptosporidioosi-sieni-infektio kroonisena suolistossa.
- Primaarinen aivolymfooma.
- Etenevä monipesäkkeinen leukoenkefalopatia (PML) eli valkean aivoaineen puutos, JC-virusinfektio.
- Kokkidioidomykoosi-sieni-infektio yleistyneenä tai muualla kuin keuhkoissa.
- Isosporidium-ripuli kroonisena (yli kuukauden).
- Toistuva salmonellan aiheuttama verenmyrkytys.
- Kohdunkaulan syöpä.
- Alle 13-vuotiailla uusiutuva tai multippeli bakteeri-infektio sekä lymfoidi interstitiaalipneumonia.
AIDS-vaiheen kesto, potilaan vointi ja oireet vaihtelevat suuresti.[6]
AIDSin hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyaikaisilla lääkkeillä HIV-infektion eteneminen voidaan pysäyttää, ja sairastuneen toimintakyky voi palautua hyväksi AIDS-diagnoosin jälkeenkin. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan vuoden 2013 lopussa antiretroviraalilääkitystä käytti maailmanlaajuisesti noin 12,9 miljoonaa ihmistä.[7]
Länsimaissa HIV-infektio on nykylääkkeiden myötä muuttunut krooniseksi, seurantaa ja hoitoa vaativaksi sairaudeksi, jonka aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt selvästi.[8][9]
AIDSin torjunta edellyttää:
- HIV-tartunnan toteamista
- Lääkkeiden saatavuutta
- Lääkehoidon säännöllisyyttä
AIDS-epidemiaa torjuttaessa tärkeitä tekijöitä ovat ihmisten halu käydä testauttamassa itsensä HI-viruksen varalta, yhteiskunnan tuki lääkkeiden rahoittamisessa sekä HIV-positiivisten motivaatio lääkehoidossa (ja edelleentartuttamisen välttämisessä).
Maailman AIDS-päivää vietetään 1. joulukuuta.
Ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: HIV-tartunnan välttäminen
Joillain ihmisillä esiintyy myös CCR5-delta-32-alleeli, joka voi suojata HIV-tartuntaa vastaan.[10]
AIDS maailmalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HIV ja siitä hoitamattomana kehittyvä AIDS on maailmanlaajuinen ongelma. Vuonna 2008 julkaistu YK:n AIDS-ohjelman UNAIDSin vuosiraportti kertoi, että HI-viruksen leviäminen on hidastunut. HIV-tartunnan vuonna 2007 sai 2,7 miljoonaa ihmistä, kun vielä vuonna 2001 määrä oli kolme miljoonaa. Vuonna 2007 maailmassa laskettiin olevan 33 miljoonaa HIV-positiivista, mikä on 300 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maailman ruokakriisi saattaa tuhota viime vuosien myönteiset saavutukset. Samanaikainen taistelu sekä nälkää että AIDSia vastaan on vaikeaa.lähde?
Kondomin käyttö on hidastanut taudin leviämistä länsimaissa. Sen sijaan köyhissä maissa tilanne on huolestuttava. Ruoan hinnan nousu voi lisätä HIV-tartuntojen määrää eri puolilla maailmaa. Erityisesti kehitysmaiden köyhät naiset ovat vaarassa saada tartunnan, sillä moni päätyy myymään seksiä saadakseen rahaa ruokaan. Tuoreet tutkimukset Botswanassa, Swazimaassa, Malawissa, Sambiassa ja Keniassa osoittavat, että ruokapula ja seksin myynti ilman ehkäisyä liittyvät toisiinsa köyhien naisten kohdalla.lähde?
AIDS kehittyvissä maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa HIV:n kantajista elää köyhissä tai keskituloisissa maissa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa heitä arvellaan elävän 68 prosenttia maailmassa vuonna 2018 olevista 37,9 miljoonasta, joista 20,6 miljoonaa Itä- ja Etelä-Afrikassa, missä tuli 800 000 uutta HIV-tartuntaa vuonna 2018. Uusien tartuntojen määrä on laskenut pahimmilla alueilla Itä- ja Etelä-Afrikassa. Viimeisten 20 vuoden aikana tartuntojen määrä on kaksinkertaistunut on kasvanut Itä-Euroopassa ja Aasian keskiosissa. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa tartuntojen määrä samana aikana on lisääntynyt neljänneksellä.[11]
Vuonna 2018 AIDSiin kuoli Afrikassa 470 000 ihmistä ja 25,7 miljoonalla oli HIV.[12]
Ruokakriisin vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruoan kallistuminen johtaa aterioiden laadun heikkenemiseen. Vähäravinteinen ruokavalio puolestaan jouduttaa osaltaan HIV:n kehittymistä AIDSiksi ja altistaa HIV-positiiviset vaarallisille infektioille, kuten tuberkuloosille. Monipuolinen ravinto on olennainen osa HIV-hoidon onnistumista. Virusta kantavat aikuiset tarvitsevat päivässä 10–30 prosenttia enemmän energiaa kaloreilla mitattuna kuin terveet aikuiset. Kasvuikäiset HIV-positiiviset lapset puolestaan tarvitsevat jopa kaksinkertaisen määrän energiaa muihin ikätovereihinsa verrattuna. Lisäksi HIV-lääkkeet aiheuttavat vatsavaivoja tyhjään vatsaan otettuna. Tämä voi johtaa siihen, ettei sairastunut halua ottaa lääkkeitä lainkaan. IFPRI eli Kansainvälinen elintarvikepolitiikan tutkimuslaitos etsii ratkaisuja nälkä- ja köyhyysongelmiin. Esimerkiksi Keniassa kalakauppiaana toimivat naiset saattavat myydä kalastajille seksiä ilman ehkäisyä, jotta rahaa jäisi riittävästi kallistuvien peruselintarvikkeiden ostamiseen. Pohjois-Afganistanissa jotkut naiset ja nuoret tytöt joutuvat turvautumaan prostituutioon ruoan kallistumisen takia. YK:n mukaan yhä korkeammalle kipuavat hinnat suistivat 50 miljoonaa ihmistä nälänhädän partaalle vuonna 2007. Hinnannousun taustalla ovat muun muassa biopolttoaineiden käytön lisääntyminen, ruoan kysynnän kasvu vaurastuvassa Aasiassa, viljelyalueiden kuivuus sekä elintarvikkeiden hinnoilla keinottelu.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Käsikirja hiv-positiivisille. Helsinki: Positiiviset, 2006. ISBN 951977193X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gao, F. & Bailes, E. & Robertson, D. L., et al.: Origin of HIV-1 in the Chimpanzee Pan troglodytes troglodytes. Nature, 1999, 397. vsk, nro 6718, s. 436–441. PubMed:9989410 doi:10.1038/17130 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Worobey, M. & Gemmel, M. & Teuwen, D. E., et al.: Direct evidence of extensive diversity of HIV-1 in Kinshasa by 1960. Nature, Määritä ajankohta! PubMed:18833279 doi:10.1038/nature07390 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Ahlblad, Jaana: AIDS-epidemia läsnä 30 vuotta Lääkärilehti. 3.6.2011. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ Touko, Kauppinen & Juha, Merimaa: Voiko ihminen olla immuuni aidsille? Helsingin Sanomat. 30.8.2011. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ Ahola, Tero & Huovinen, Pentti et al.: ”Suni, Jukka Ilmari & Saksela, Kalle & Ristola, Matti A.: Ihmisen immuunikatovirukset”, Mikrobiologia ja infektiosairaudet, s. 576. Helsinki: Duodecim, 2003. ISBN 978-951-656-059-8
- ↑ Käsikirja hiv-positiivisille, s. 10. Helsinki: Positiiviset, 2006. ISBN 951977193X
- ↑ Global update on the health sector response to HIV, 2014, s. 4. Geneva, Switzerland: World Health Organization – WHO, heinäkuu 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.10.2014). (englanniksi)
- ↑ Hiv ja ikääntyminen, s. 3. Hivpoint. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.3.2020).
- ↑ Ahola, Tero & Huovinen, Pentti et al.: ”Suni, Jukka Ilmari & Saksela, Kalle & Ristola, Matti A.: Ihmisen immuunikatovirukset”, Mikrobiologia ja infektiosairaudet, s. 580. Helsinki: Duodecim, 2003. ISBN 978-951-656-059-8
- ↑ MS: Miten parannetaan kerralla HIV-positiivinen leukemiapotilas? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2009, 125. vsk, nro 13, s. 1366–. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ 2018 global HIV statistics Avert. Viitattu 30.3.2020. (englanniksi)
- ↑ HIV / AIDS WHO Africa. Viitattu 22.5.2018. (englanniksi)
- ↑ Ruuan kallistuminen voi pahentaa maailman aids-tilannetta MTV3 Uutiset. 7.8.2008. Viitattu 30.3.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AIDS Wikimedia Commonsissa
- Etusivu Positiiviset. Arkistoitu 13.5.2020. Viitattu 30.3.2020.
- Hiv ja aids esiintyvyys ja tilastot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. 2.12.2019. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 30.3.2020.
- Elinkautinen b-luokassa Voima -lehti. 9.9.2009. Viitattu 30.3.2020.
- Himberg, Petra: Kun aids tuli Suomeen Yle Elävä arkisto. 30.11.2012. Viitattu 30.3.2020.