Urheiluvuosi 1976
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Urheiluvuodet |
|---|
| 1966 • 1967 • 1968 • 1969 • 1970 • 1971 • 1972 • 1973 • 1974 • 1975 – 1976 – 1977 • 1978 • 1979 • 1980 • 1981 • 1982 • 1983 • 1984 • 1985 • 1986 |
| Vuodet |
| 1973 • 1974 • 1975 – 1976 – 1977 • 1978 • 1979 |
Urheiluvuosi 1976 käsittelee vuoden 1976 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Yleiskilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Talviolympialaiset 4.–15.2. Innsbruckissa, Itävallassa. Menestynein maa oli 13 kultamitalia ja kaikkiaan 27 mitalia saanut Neuvostoliitto. Kisoihin osallistui 37 maata ja 1 261 urheilijaa.[1]
- Kesäolympialaiset 27.7.–1.8. Montrealissa, Kanadassa. Mitalitilaston kärkimaat olivat Neuvostoliitto (49 kultaa), Itä-Saksa (40 kultaa) ja Yhdysvallat (34 kultaa). Kisoihin osallistui 92 maata ja 6 189 urheilijaa.[2]
Alppihiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Innsbruckin olympialaisissa sekä miehet että naiset kilpailivat kolmessa alppihiihtolajissa. Länsi-Saksan Rosi Mittermaier voitti kultaa syöksylaskussa ja pujottelussa sekä saavutti hopeaa suurpujottelussa.[3]
Ampumahiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Innsbruckin olympialaisissa Neuvostoliiton Nikolai Kruglov voitti kultaa 20 kilometrillä ja kuului myös viestin voittajajoukkueeseen.[4]
Golf
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Masters-turnauksen voitti yhdysvaltalainen Raymond Floyd.[5]
- Yhdysvaltain avoimen turnauksen voitti yhdysvaltalainen Jerry Pate.[5]
- Britannian avoimen turnauksen voitti yhdysvaltalainen Johnny Miller.[5]
- PGA-mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Dave Stockton.[6]
Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Innsbruckin olympialaisissa kultaa voitti Neuvostoliitto, hopeaa sai Tšekkoslovakia ja pronssille sijoittui Länsi-Saksa. Kärkimaista Kanada ja Ruotsi eivät olleet mukana.[7]
- NHL:n loppuotteluissa Montreal Canadiens voitti Stanley Cupin, kun se oli kaksi edellistä mestaruutta vienyttä Philadelphia Flyersia parempi otteluvoitoin 4–0.[8]
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Montrealin olympialaisten miesten turnauksessa kultaa voitti Yhdysvallat, joka kukisti loppuottelussa Jugoslavian 95–74. Pronssia sai Neuvostoliitto. Naisten turnauksessa kultaa voitti Neuvostoliitto, hopeaa sai Yhdysvallat ja pronssille sijoittui Bulgaria.[9]
- NBA:n mestaruuden voitti Boston Celtics ennätyksellisesti 13. kerran.[10]
Pikaluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Innsbruckin olympialaisissa miehet kilpailivat viidellä ja naiset neljällä pikaluistelumatkalla. Neuvostoliitto voitti neljä kultaa. Neuvostoliiton Tatjana Averina voitti kultaa 1 000 ja 3 000 metrillä sekä sai pronssia 500 ja 1 500 metrillä.[11]
Pohjoismaiset hiihtolajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Innsbruckin olympialaisissa miehet kilpailivat neljässä ja naiset kolmessa maastohiihtolajissa. Mäkihyppyyn kuului kaksi miesten kilpailua ja yhdistettyyn yksi. Neuvostoliitto voitti maastohiihdossa neljä kultaa. Raisa Smetanina voitti kultaa 10 kilometrin hiihdossa ja viestissä. Suomi voitti maastohiihdossa kaksi kultaa sekä Itä-Saksa mäkihypyssä ja yhdistetyssä yhteensä kaksi.[12]
Pyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Italian ympäriajon voitti kolmannen kerran urallaan isäntämaan Felice Gimondi.[13]
- Ranskan ympäriajon voitti belgialainen Lucien Van Impe.[13]
Taitoluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Innsbruckin olympialaisissa kilpailtiin neljässä taitoluistelulajissa. Ison-Britannian John Curry voitti miesten ja Yhdysvaltain Dorothy Hamill naisten kilpailun, neuvostoliittolaispari Irina Rodnina / Aleksandr Zaitsev pariluistelun sekä neuvostoliittolaispari Ljudmila Pahomova / Aleksandr Gorškov ensi kertaa olympialaisten ohjelmassa olleen jäätanssin.[11]
Tennis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti australialainen Mark Edmondson ja naisten hänen maannaisensa Evonne Cawley.[14]
- Ranskan avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti italialainen Adriano Panatta ja naisten britti Sue Barker.[15]
- Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti ruotsalainen Björn Borg ja naisten yhdysvaltalainen Chris Evert.[16]
- Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti yhdysvaltalainen Jimmy Connors ja naisten Chris Evert.[17]
- Davis Cupin voitti Italia ja Federation Cupin Yhdysvallat.[18]
Voimistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Montrealin olympialaisten voimistelukilpailuissa Neuvostoliitto voitti seitsemän kultamitalia, joista Nikolai Andrianov neljä ja Nelli Kim joukkuekilpailu mukaan lukien kolme. Romanian 14-vuotias Nadia Comăneci voitti kolme kultaa ja sai nojapuilla täydet pisteet.[19]
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Montrealin olympialaisten yleisurheilukilpailujen menestynein maa oli Itä-Saksa 11 kultamitalilla, joista yhdeksän tuli naisten lajeista. Kuuban Alberto Juantorena voitti kultaa 400 ja 800 metrin juoksuissa, Suomen Lasse Virén 5 000 ja 10 000 metrin juoksuissa sekä Neuvostoliiton Tatjana Kazankina 800 ja 1 500 metrin juoksuissa.[20]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arponen, s. 453–454
- ↑ Arponen, s. 251, 254
- ↑ Arponen, s. 456
- ↑ Arponen, s. 456–457
- ↑ a b c Pihlaja, s. 151
- ↑ Pihlaja, s. 152
- ↑ Arponen, s. 458
- ↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2017–2018, s. 234. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321
- ↑ Arponen, s. 268
- ↑ Pihlaja, s. 322
- ↑ a b Arponen, s. 457
- ↑ Arponen, s. 455–456
- ↑ a b Pihlaja, s. 605
- ↑ Pihlaja, s. 739–740
- ↑ Pihlaja, s. 739
- ↑ Pihlaja, s. 736–737
- ↑ Pihlaja, s. 737–738
- ↑ Pihlaja, s. 740
- ↑ Arponen, s. 253, 262–263
- ↑ Arponen, s. 254–257
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluvuosi 1976 Wikimedia Commonsissa
