Uppsala
| Uppsala | |
|---|---|
 Ilmakuva Uppsalan kaupungista etelästä. |
|
  Uppsala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Uppsalan lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Kunta | Uppsalan kunta |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 48,77 km² |
| Väkiluku | 140 454 |
| – Väestötiheys | 2 879,9 as./km² |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
|
Uppsala[2] (ruots. 
[ˈɵpːˌsɑːla] (ohje), vanh. ja aik. suom. Upsala) on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki (taajama) ja sijaitsee noin 70 kilometriä pohjoiseen Tukholmasta. Kaupunki on tunnettu Ruotsin ja Pohjoismaiden vanhimmasta yliopistosta, Pohjoismaiden suurimmasta tuomiokirkosta sekä modernin kasvitieteen isästä, Carl von Linnéstä. Uppsala on samannimisen Uppsalan kunnan keskustaajama.
Vuoden 2010 lopussa Uppsalan taajamassa oli 140 454 asukasta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esikristillinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uppsala kuuluu Ruotsin vanhimpiin kaupunkeihin. Se on kuitenkin nuorempi kuin siitä pohjoiseen sijaitseva Vanha Uppsala eli Gamla Uppsala. Nykyinen Uppsala tunnettiin 1200-luvulle saakka nimellä Östra Aros.
Vanhan Uppsalan eli alkuperäisen Uppsalan alueella on aikoinaan sijainnut jonkinlainen rautakautinen kuninkaankartano, jonka suuriin hautakumpuihin on väitetty jo kansainvaellusajalla haudatun paikallisia hallitsijoita, Ruotsin ensimmäisiä, tarujen Ynglinga-suvun kuninkaita[3].
Hautoja kummuissa kuitenkin on, mutta kenen, se herätti vuonna 2013 uusia kysymyksiä, kun kaivausten yhteydessä läheltä löydettiin 400-luvulta peräisin olevia rakennelmia, kaksi puutolpista tehtyä linjaa, toinen pituudeltaan noin kilometrin mittainen, toinen ainakin puolen kilometrin, ja niiden läheltä uhrattujen eläinten luita. Seutu oli tuolloin maaseutumainen keskuspaikka ja jonkinlaisen esikristillisen kultin keskus.[3]
Kristillinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungista muodostui vahva kristillinen keskus vuonna 1164, kun sinne perustettiin Ruotsin valtakunnan arkkipiispanistuin. Sen tuomiokirkon tuhouduttua tulipalossa uutta alettiin 1200-luvulla rakentaa Östra Arosin alueelle. Tuolloin Östra Arosille myönnettiin nimi Uppsala, ja alkuperäinen Uppsala nimettiin Vanhaksi Uppsalaksi. Goottilainen tuomiokirkko vihittiin virallisesti vuonna 1435.
Vuonna 1477 Uppsalaan perustettiin Skandinavian ensimmäinen yliopisto, Uppsalan yliopisto. Yliopistohankkeen voimakkaimpana taustahahmona toimi alun perin arkkipiispa Jakob Ulvsson. Yliopiston suuruuden hetket alkoivat 1620-luvulla, kun kuningas Kustaa II Aadolf suurten lahjoitusten turvin loi sen talouden tasapainoon.
Vuoden 1520 huhtikuun 6. päivänä käytiin yksi Uppsalan seudun historian verisimmistä taisteluista kaupungissa. Taistelu tunnetaan nimellä långfredagsslaget, pitkänperjantain taistelu. Taistelu käytiin Sten Sture nuoremman kannattajien ja kuningas Kristian II:n tanskalaisen armeijan välillä kaupungin nykyisen keskustan alueella, lähellä tuomiokirkkoa.
Vuonna 1593 kaupungissa pidettiin niin kutsuttu Uppsalan kokous, jossa hyväksyttiin Augsburgin tunnustus. Kokous oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan uskonpuhdistusta, sillä sen myötä luterilaisuudesta tuli valtionuskonto.
Vuoden 1702 toukokuussa lähes koko kaupungin ydinkeskusta tuhoutui tulipalossa. Myös Uppsalan tuomiokirkko vaurioitui merkittävästi. Myöhemmin monia historiallisesti ja kulttuurillisesti merkittäviä rakennuksia tuhoutui – kuten monissa muissakin Ruotsin kaupungeissa – 1960- ja 1970-luvulla uudisrakentamisen vuoksi.
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uppsalan suurimpiin nähtävyyksiin lukeutuvat Uppsalan tuomiokirkko, 1500-luvulla rakennettu Uppsalan linna, Vanha Uppsala muinaisjäännöksineen, Valsgärden kalmisto sekä useat Uppsalan yliopiston rakennukset ja alueet.
Keskiaikaisen, goottilaista tyylisuuntaa edustavan tuomiokirkon tiloissa sijaitsee useiden merkkihenkilöiden, kuten Kustaa Vaasan, Carl von Linnén ja Emanuel Swedenborgin, hautoja. Tuomiokirkko on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja sen torni yltää 119 metrin korkeuteen.
Media
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanomalehti Upsala Nya Tidning ilmestyy joka päivä.
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uppsalassa Studenternasin kentällä on järjestetty maaliskuisin useita kertoja jääpallon Ruotsin mestaruusloppuottelu. Parikymmentätuhatta katsojaa vuosittain kerännyt perinteinen tapahtuma siirrettiin Tukholmaan 2013.[4] Keväästä 2018 lähtien loppuottelu on jälleen pelattu Uppsalassa.[5]
Kaupungista on kotoisin perinteikäs urheiluseura IK Sirius. Seuran jääpallojaosto IK Sirius BK pelaa Ruotsin jääpallon Elitserienissä. Jalkapalloseura IK Sirius FK lukeutui aikoinaan Ruotsin kärkipään joukkueisiin, mutta pelaa nyt toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Superettanissa. Myös IFK Uppsala on aikoinaan saavuttanut menestystä sekä jalka- että jääpallossa 1910–1930-luvulla.
Uppsalalaisia jääkiekkoseuroja ovat Uppsala Hockey ja Almtuna IS. Koripallojoukkue Uppsala Basket pelaa Ruotsin pääsarjassa. Storvreta IBK on yksi Ruotsin johtavista salibandyseuroista, lisäksi lajin pääsarjassa kaupunkia edustaa IK Sirius IBK.
Upsala Simsällskap on maailman vanhin uintiseura ja Ruotsin vanhin urheiluseura.[6]
OK Linné ja IF Thor ovat Uppsalan isompia suunnistusseuroja.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjailija Gösta Knutssonin luoman lastenkirjahahmon, Pekka Töpöhäntä -kissan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Uppsalaan.[7]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin asukkaista noin 20 % on maahanmuuttajia tai heidän vanhempansa ovat ulkomailta lähtöisin.[9] Suurimmat ulkomaalaisten väestöryhmät ovat Iranista, Suomesta, Irakista, Turkista, Syyriasta, Saksasta, Kiinasta, Libanonista, Puolasta ja Etiopiasta.[9]
Uppsalan kaupunginosat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa on lueteltu Uppsalan kaupunginosat suurempien alueiden perusteella ryhmiteltyinä:
Innerstaden
Nordvästra staden
Västra staden
Sydvästra staden
|
Sydöstra staden
Östra staden
Norra staden
|
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 195. (Eksonyymit (suomenkieliset nimet)) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
- ↑ a b Upsalasta löytyi kilometrin mittainen puurakennelma. Viitattu 18.10.2013
- ↑ Svenska Bandyförbundet: SM-finaler genom åren iof1.idrottonline.se. Viitattu 14.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ https://old.svenskbandy.se/BANDYFINALEN/HISTORIK/Finalarenor/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Staten arkiv - Ruotsin valtionarkisto[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.pellesvansloshus.se/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Uppsala www.informationsverige.se. Viitattu 31.5.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaupungin virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (ruotsiksi)
- Uppsala Tourism (Arkistoitu – Internet Archive) – Visit Uppsala
| Bålsta (Håbon kunta) • Enköping • Heby • Knivsta • Skutskär (Älvkarlebyn kunta) • Tierp • Uppsala • Östhammar |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |