Unplugged (Alice in Chainsin albumi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Unplugged
Alice in Chains
Livealbumin Unplugged kansikuva
Livealbumin tiedot
 Äänitetty  10. huhtikuuta 1996
 Studio  Brooklynin musiikin akatemian teatteri
 Julkaistu Livealbumi
30. heinäkuuta 1996
VHS
8. lokakuuta 1996
DVD
26. lokakuuta 1999
 Formaatti CD, LP, C-kasetti, VHS ja DVD
 Tuottaja(t) Livealbumi
Toby Wright ja Alice in Chains
VHS ja DVD
Alex Coletti
Linjatuottaja
Audrey Morrisey
 Tyylilaji rock, grunge, akustinen musiikki
 Kesto 71.26
 Levy-yhtiö Columbia Records
Muut kannet
Listasijoitukset

Yhdysvallat Billboard 200 3.[1]
Suomi Suomen virallinen lista 13.[2]

Alice in Chainsin muut julkaisut
Alice in Chains
1995
Unplugged
1996
Nothing Safe: Best of the Box
1999
Singlet albumilta Unplugged
  1. Over Now
    Julkaistu: 1996
  2. Would?
    Julkaistu: 1996
  3. No Excuses
    Julkaistu: 1996

Unplugged on yhdysvaltalaisen rockia soittavan Alice in Chains -yhtyeen livealbumi ja konserttivideo, joka on taltioitu 10. huhtikuuta 1996 Brooklynissa, New York Cityssa osana Music Televisionin televisio-ohjelmaa MTV Unplugged, jossa eri yhtyeet ja artistit esittävät kappaleitaan akustisina sovituksina.[3] Music Television esitti taltioinnin alun perin 28. toukokuuta 1996, ja sen ohjasi Joe Perota.[4] Alice in Chains soitti MTV Unpluggedissa ensimmäisen konserttinsa kahteen ja puoleen vuoteen, ja sitä on usein pidetty paitsi eräänä yhtyeen parhaista esiintymisistä, myös yhtenä koko MTV Unpluggedin kohokohdista.[3][5]

Levy-yhtiö Columbia Records julkaisi Unpluggedin CD- ja vinyylilevynä sekä C-kasettina 30. heinäkuuta 1996,[5] ja sen tuottivat yhtye ja tuottaja Toby Wright,[6] joka oli vastannut myös yhtyeen vuoden 1995 studioalbumin Alice in Chains tuottamisesta. Videokasettina taltiointi julkaistiin 8. lokakuuta 1996, ja DVD:nä myöhemmin 26. lokakuuta 1999.

Unplugged on taltioitu Brooklynin musiikin akatemian teatterissa.[5] Sen lisäksi, että konsertti merkitsi Alice in Chainsille ensimmäistä esiintymistä kahteen ja puoleen vuoteen, se on myös eräs viimeisistä konserteista, joita yhtye teki yhdessä alkuperäisen laulajansa Layne Staleyn kanssa.[3] Yhtye esitti konsertissa sekä suurimpia hittejään että vähemmän tunnettuja kappaleitaan, sekä kokonaan uuden kappaleen ”The Killer is Me”.[3] Yhtyeen esittämistä kappaleista ”Angry Chair”, ”Frogs” ja ”The Killer is Me” leikattiin pois konsertin alkuperäisestä televisioesityksestä.

Albumilta julkaistiin singleOver Now”, joka nousi Yhdysvalloissa Billboardin Mainstream Rock -listan sijalle neljä. Samaiselle listalle nousivat albumin kappaleista myös promosinglenä julkaistu[7]Would?” (sija 19) ja ”Down in a Hole” (sija 24), vaikka sitä ei julkaistukaan singlenä. Promosinglenä ”Would?”:n lisäksi julkaistiin myös kappale ”No Excuses”.[8] Itse Unplugged-albumi ylsi Billboard 200 -listan sijalle kolme,[5][1] ja se on ylittänyt Yhdysvalloissa platinalevyn rajan.[9] Konserttivideo puolestaan nousi Billboardin Top Music Videos -listan seitsemänneksi, ja on ylittänyt kultalevyn rajan.[9]

1990-luvulla kansainvälisesti suosituksi ponnahtanut Alice in Chains oli levyttänyt ennen vuotta 1996 yhteensä kolme studioalbumia, joista Unpluggedia oli edeltänyt yhtyeen vuonna 1995 julkaisema nimikkoalbumi. Kolmen studioalbumin lisäksi yhtye oli levyttänyt kahden EP-levyn verran akustista musiikkia.

Laulaja Layne Staley oli kärsinyt masennuksesta ja päihderiippuvuudesta lähes koko 1990-luvun ajan, ja Staleyn ongelmien vuoksi Alice in Chains oli joutunut pysyttelemään poissa esiintymislavoilta ja kiertueilta.[10] Yhtye ei ollut esiintynyt yhdessä sitten vuoden 1994,[3] kun se hieman yllättäen päätti osallistua Music Televisionin televisio-ohjelmaan MTV Unplugged, jossa eri yhtyeet ja artistit esittivät kappaleitaan akustisina sovituksina.[3]

Music Television oli pyytänyt Alice in Chainsia esiintymään MTV Unpluggediin jo useita kertoja aiemmin, mutta yhtye oli aiempina kertoina kieltäytynyt kutsuista.[5][11] Kitaristi Jerry Cantrell on sanonut myöhemmin, että yhtye oli kieltäytynyt mahdollisuudesta soittaa ohjelmassa ”kolme tai neljä kertaa”.[11] Cantrellin mukaan yhtyeen jäsenten halukkuus osallistua ohjelman tekemiseen vuonna 1996 tuli yllätyksenä myös itse yhtyeelle sen viime vuosien hiljaiselosta johtuen.[11]

Alice in Chains konsertoi MTV Unplugged -televisio-ohjelman merkeissä Brooklynissa, New York Cityssa 10. huhtikuuta 1996.[3] Yhtye soitti Brooklynin musiikin akatemian teatterissa,[5] ja esiintymisestä tehdyn televisio-ohjelman jakson ohjasi Joe Perota.[4]

Layne Staley ehdotti, että yhtyeen esiintymislavaa koristaisivat konsertissa suuret kynttilät, jotka loisivat yhtyeen ympärille pimeän ja tunnelmallisen ilmapiirin, sillä yhtye ei koskaan ollut pitänyt kirkkaissa valoissa esiintymisestä. Staley oli ostanut konsertissa lavalla nähdyt kynttilät kotikaupunkinsa Seattlen Pike Place Marketista.

Yhtyeen konserttia seurasi paikan päällä yleisö, joka koostui muun muassa faneista, tuttavista sekä perheenjäsenistä.[11] Myös Metallica-yhtyeen jäsenet olivat yleisössä;[11] ennen konserttia Alice in Chainsin basisti Mike Inez kirjoitti vitsillä akustiseen bassoonsa fraasin ”Friends Don’t Let Friends Get Friends Haircuts...” (suom. Frendit eivät anna frendien hankkia Frendit-kampauksia...), viitaten Metallican jäsenten silloin uusiin ja aiempaa muodikkaampiin hiustyyleihin. Inez ja rumpali Sean Kinney soittivat konsertissa myös Metallican kappaleenEnter Sandmanintron ennen omaa kappalettaan ”Sludge Factory”, kun taas kitaristi Jerry Cantrell soitti kappaleen ”Battery” intron.

Kitaristi Jerry Cantrell on myöhemmin sanonut soittaneensa konsertin todella sairaana, sillä hän oli saanut ruokamyrkytyksen ennen konserttia syömästään hot dogista.[3] Myös laulaja Layne Staleyn terveydentila ja konsertissa nähty hauras olemus ovat herättäneet paljon keskustelua ja mielipiteitä erityisesti hänen kuolemansa jälkeen, ja Staleyn silloista olemusta onkin pidetty yhtenä konsertin huomionarvoisimmista piirteistä.[3] Staleyn terveydentila oli konsertin taltioimisen aikaan rapistunut jo huomattavasti pitkään jatkuneen huumeidenkäytön ja -riippuvuuden seurauksena.[3]

Yhtye harkitsi Jerry Cantrellin mukaan myös kappaleiden ”Love, Hate, Love” ja ”We Die Young” esittämistä, mutta rajatun esiintymisajan vuoksi joutui pudottamaan kappaleet setistään. Sitä vastoin muutama konsertissa kuulluista kappaleista, kuten ”Got Me Wrong” ja ”Sludge Factory”, jouduttiin aloittamaan virheiden vuoksi uudelleen alusta niiden taltioimiseksi.[5] Konsertin taltioimisen on kerrottu kestäneen noin kolme tuntia.

  1. Nutshell – 4.58 (säv. Cantrell/Inez/Kinney/Staley)
  2. Brother – 5.27 (säv. Cantrell)
  3. No Excuses – 4.57 (säv. Cantrell)
  4. Sludge Factory – 4.36 (säv. Cantrell/Kinney/Staley)
  5. Down in a Hole – 5.46 (säv. Cantrell)
  6. Angry Chair – 4.36 (säv. Staley)
  7. Rooster – 6.41 (säv. Cantrell)
  8. Got Me Wrong – 4.59 (säv. Cantrell)
  9. Heaven Beside You – 5.38 (säv. Cantrell/Inez)
  10. Would? – 3.43 (säv. Cantrell)
  11. Frogs – 7.30 (säv. Cantrell/Inez/Kinney/Staley)
  12. Over Now – 7.12 (säv. Cantrell/Kinney)
  13. Killer Is Me – 5.23 (säv. Cantrell)

Alice in Chains

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ja
  • Scott Olson – akustinen kitara, akustinen basso kappaleessa ”The Killer is Me”
  1. a b Alice in Chains billboard.com. Billboard. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  2. Alice in Chains – Suomen virallinen lista ifpi.fi. Musiikkituottajat – IFPI Finland. Viitattu 28.7.2020.
  3. a b c d e f g h i j Manley, Brendan: 20 Years Ago: Alice In Chains Perform for MTV's 'Unplugged' diffuser.fm. 10.4.2016. Diffuser. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  4. a b ”Unplugged” Alice in Chains (TV Episode 1996) imdb.com. Internet Movie Database. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  5. a b c d e f g Christopher, Michael: 20 Years Ago: Alice in Chains Go Acoustic for 'Unplugged' diffuser.fm. 29.6.2016. Diffuser. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  6. MTV Unplugged – Alice in Chains – Credits allmusic.com. AllMusic. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  7. Alice In Chains - Would? (1996, CD) discogs.com. Discogs. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  8. Alice In Chains - No Excuses (Unplugged) (1996, CD) discogs.com. Discogs. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  9. a b Gold & Platinum riaa.com. Recording Industry Association of America. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  10. Prato, Greg: Layne Staley – Biography & History allmusic.com. AllMusic. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)
  11. a b c d e Icons: Jerry Cantrell of Alice in Chains youtube.com. 9.7.2020. Gibson. Viitattu 28.7.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]