Unkarin kommunistinen puolue

Unkarin kommunistien puolueen logo.

Unkarin kommunistinen puolue oli vuosina 1918-48 Unkarissa eri nimillä toiminut kommunistinen puolue, jonka jatkajat pitivät Unkarissa valtaa aina vuoteen 1989, kansantasavallan lakkauttamiseen ja monipuoluejärjestelmään siirtymiseen saakka.

Alkuvaiheet

Unkarin työväenliike alkoi järjestäytyä ammattiyhdistyksiksi 1800-luvun lopulla. Sosialistinen ammattiyhdistysliike kasvoi nopeasti, ja sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin jo 1890. Kommunistinen puolue syntyi tähän verraten paljon myöhemmin, vasta 24. marraskuuta vuonna 1918 nimellä Unkarin kommunistien puolue (unk. Kommunisták Magyarországi Pártja, KMP). Puolueen ensimmäinen johtaja oli Béla Kun ja sen pää-äänenkannattaja Vörös Újság (’Punaiset uutiset’).

Lyhytikäisen Unkarin neuvostotasavallan romahdettua kesällä 1919 puolue vetäytyi maan alle, ja osa sen aktivisteista siirtyi Neuvostoliittoon. Puolueen lailliseksi peitejärjestöksi perustettiin 1925 kommunisteista ja vasemmistososiaalidemokraateista koostuva Unkarin sosialistinen työväenpuolue (Magyar Szocialista Munkáspárt), joka kuitenkin joutui lopettamaan toimintansa jo 1928. Tämän jälkeen KMP keskittyi maanalaiseen toimintaan, jonka perustana olivat pienet, vain kolmesta-neljästä jäsenestä koostuvat solut. Toiminnassa keskeistä oli aatteen levittäminen esimerkiksi lentolehtisten avulla, mielenosoitusten ja lakkojen järjestäminen; kommunistit yrittivät myös soluttautua laillisiin ammattiyhdistysjärjestöihin ja sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Viranomaiset valvoivat ja vainosivat kommunistien toimintaa jatkuvasti, joten puolueen jäsenmäärä vaihteli vain 200:n ja 700:n välillä.

Vuonna 1936 Komintern lakkautti KMP:n, ja monet sen Neuvostoliittoon emigroituneista jäsenistä, Kun mukaan lukien, saivat surmansa Stalinin vainoissa. Jatkossa kommunistien toimintaa Unkarissa johdettiin Moskovasta. Unkarissa vielä maan alla toimivat parisataa kommunistia jäivät vaille omaa järjestökehystä, ja Unkarin liityttyä natsi-Saksan rinnalla toiseen maailmansotaan 1941 he joutuivat täysin eristyksiin. Syksyllä 1940 Komintern määräsi KMP:n käynnistämään toimintansa uudelleen, ja seuraavan vuoden alussa puolueelle nimitettiin uusi johtajisto. Vuoden 1942 aikana joukkopidätykset kuitenkin lamauttivat KMP:n toiminnan, minkä seurauksena puolueen johtoon noussut János Kádár hajotti KMP:n. Sen tilalle perustettiin Rauhanpuolue (unk. Békepárt).

Sodanjälkeisen Unkarin valtapuolueena

Uusi vaihe puolueen historiassa alkoi, kun sodan lähestyessä loppuaan Neuvostoliiton joukot saapuivat Unkariin ja niiden mukana palasivat Moskovasta kommunistivaikuttajat Ernő Gerő, Mihály Farkas, József Révai ja Imre Nagy. Näiden neljän johdolla luotiin marraskuussa 1944 uusi Unkarin kommunistinen puolue (unk. Magyar Kommunista Párt, MKP). Samaan aikaan myös vielä saksalaisten miehittämässä Budapestissa toimi toinen, maanalainen puoluejohto, jossa vaikuttivat mm. János Kádár sekä myöhemmin salaisen poliisin ÁVO:n johtajana tunnetuksi tullut Gábor Péter. Uuden MKP:n johtajana toimi Gerő, kunnes tammikuussa 1945 Unkariin saapui Moskovasta Mátyás Rákosi. Hänen johdollaan Moskovasta palanneet ja Budapestissa maan alla toimineet puoluejohdot lopulta yhdistyivät, ja puolueen nimi ja organisaatio vahvistettiin toukokuussa 1945 järjestetyssä ns. helluntaikonferenssissa. Maaliskuusta 1945 alkaen ilmestyi virallisesti myös puolueen lehti Szabad Nép (’Vapaa kansa’).

MKP:n kannatus kasvoi nopeasti, tammikuussa vuonna 1946 jäseniä oli jo 600 000. Rákosin johdolla kommunistipuolue vähitellen tuhosi vastustajansa. Tässä yksi keskeinen operaatio oli sosiaalidemokraattien pakottaminen fuusioon: kesäkuussa 1948 MKP ja Unkarin sosiaalidemokraattinen puolue yhdistyivät uudeksi puolueeksi ja syntyi käytännössä yksinvaltainen ”valtiopuolue” Magyar Dolgozók Pártja (’Unkarin työväenpuolue’ tai ’Unkarin työtätekevien puolue’, MDP).

MDP kattoi yhteiskunnan kaikki alueet, sen jäsenmäärä oli jopa 1,1 miljoonaa (myöhempien puhdistusten jälkeenkin yli 800 000), ja sitä hallinnoi 30–40 000 päätoimista puoluevirkailijaa. Puolue oli käytännössä kaikkien hallinto- ja oikeuselinten yläpuolella. Puoluejohtaja Rákosi hallitsi Unkaria diktaattorina, ja puolue-elinten rinnalla parlamentin rooli oli pelkästään muodollinen. Puolue hallitsi myös huomattavaa omaisuutta: kiinteistöjä, kouluja, lomakoteja, lehtiä, kirjapainoja, ajoneuvoja ym.

MDP hajotettiin Unkarin kansannousun yhteydessä 1956, ja sen tilalle perustettiin Unkarin sosialistinen työväenpuolue (Magyar Szocialista Munkáspárt, MSZMP), josta kansannousun jälkeen tuli János Kádárin johdolla uusi valtiopuolue. Se puolestaan lakkautettiin lokakuussa 1989.

Monipuoluejärjestelmässä

Unkarin kansantasavallan lakattua olemasta ja Unkarin siirryttyä monipuoluejärjestelmään MSZMP:n historialliseksi jatkajaksi julistautui sosialistipuolue MSZP (Magyar Szocialista Párt), joka määrittelee itsensä sosiaalidemokraattiseksi.

MSZMP:n historiallisesta perinnöstä kilpailemassa on ollut lisäksi joitakin pieniä kommunisti- tai laitavasemmistopuolueita, joiden kannatus on kuitenkin jäänyt äärimmäisen vähäiseksi. Entisen MSZMP:n vasemman siiven vähemmistö käytti vuoteen 1993 vanhaa nimeä Magyar Szocialista Munkáspárt, sen jälkeen vuoteen 2005 vain Munkáspárt (‘Työväenpuolue’), vuoteen 2013 Magyar Kommunista Munkáspárt (’Unkarin kommunistinen työväenpuolue’) ja sen jälkeen Magyar Munkáspárt (’Unkarin työväenpuolue’). Se ei vuosina 1990–2018 saanut vaaleissa yhtään edustajaa parlamenttiin, vuoden 2022 vaaleihin se ei enää asettanut valtakunnallisia ehdokkaita.

Katso myös

Unkarin työväenpuolue (MDP)

Unkarin sosialistinen työväenpuolue (MSZMP)