Unionin tila -puhe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ursula von der Leyen pitämässä vuoden 2021 Unionin tila -puhettaan Strasbourgissa.

Unionin tila -puhe (engl. State of the Union address, lyhenne SOTEU[1]) on Euroopan komission puheenjohtajan vuosittainen pitämä puhe Euroopan parlamentin täysistunnossa. Syyskuisin pidettävä puhe tarkastelee kuluvaa vuotta ja käsittelee Euroopan komission seuraavien vuosien painopisteitä. Puheen jälkeen parlamentissa käydään täysistuntokeskustelu Unionin poliittisesta tilanteesta.[1]

Unionin tila -puheen tavoitteena on ollut tehdä Euroopan unionin politiikasta demokraattisempaa ja avoimempaa kansalaisille. Vuosittainen puhe otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksen jälkeisellä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä puitesopimuksella vuonna 2010.[2]

Puitesopimuksessa määrätään myös, että vuosittaisen puheen yhteydessä komission puheenjohtaja lähettää parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajavaltiolle aiekirjeen, jossa esitellään kirjallisesti päälinjat niistä toimista, joihin komissio aikoo työohjelmassaan ryhtyä seuraavan vuoden aikana.

José Manuel Barroso

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtaja José Manuel Barroso piti ensimmäisen Unionin tila -puheen 7. syyskuuta 2010.[3][4] Puheessaan hän käsitteli pääasiassa taloudellista tilannetta ja työttömyyttä.[5]

»Taloudelliset näkymät Euroopan unionissa ovat tänään paremmat kuin vuosi sitten, mikä on paljolti seurausta päättäväisestä toiminnastamme. Elpyminen on pääsemässä vauhtiin, vaikka se eteneekin eri tahdissa eri puolilla unionia. Kasvu tulee tänä vuonna olemaan nopeampaa kuin alun perin ennustettiin. Työttömyysaste on edelleen aivan liian suuri, mutta ei kasva enää. Epävarmuustekijöitä ja riskejä on epäilemättä edelleen olemassa, eikä vähiten Euroopan unionin ulkopuolella.»

Barroson toisessa puheessa 28. syyskuuta 2011 hän peräänkuulutti eurobondeja ja finanssitransaktioveroa eurokriisin hillitsemiseksi. Hän myös vastusti Ranskan ja Saksan ehdotusta hallitustenvälisestä euroalueen taloushallinnosta todeten, että tämä rooli kuuluu komissiolle.[6][7]

»Jotta euroalue olisi uskottava – ja tämä ei ole vain federalistien viesti, vaan myös markkinoiden viesti – tarvitsemme todellista yhteisölähestymistapaa. Meidän on tosiasiallisesti yhdennettävä euroalue. Meidän on täydennettävä rahaliitto todellisella talousliitolla.»

Kolmannessa puheessaan 12. syyskuuta 2012 Barroso vaati ”käänteentekevän uudistusohjelmaa talous- ja rahaliiton täydentämiseksi” ja uutta perussopimusta, joka veisi EU:ta kohti ”kansallisvaltioiden liittoa” vielä ennen vuoden 2014 Europarlamenttivaaleja.[8]

Hän myönsi myös, että EU tarvitsee ”vakavaa Euroopan kansalaisten välistä keskustelua etenemisestämme” ja kehotti kaikkia EU-myönteisiä voimia mobilisoitumaan ”populistien ja nationalistien” EU-kriittistä agendaa vastaan.

Jean-Claude Juncker

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ensimmäinen puhe pidettiin 9. syyskuuta 2015. Puheen otsikkona oli ”Rehellisyyden, yhtenäisyyden ja solidaarisuuden aika”, ja se keskittyi etenkin Euroopan pakolaiskriisin ratkaisemiseen.[9]

»On aika puhua suoraan Euroopan unionin suurista kysymyksistä. Euroopan unionilla ei mene hyvin. Tässä unionissa ei ole tarpeeksi Eurooppaa, eikä tässä unionissa ole tarpeeksi unionia.»

Juncker käytti vuoden 2017 Unionin tila -puhettaan vaatiakseen ”vahvempia sisämarkkinoita”.[10]

Ursula von der Leyen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puhe keskittyi Euroopan nousuun koronaviruspandemiasta, korostaen etenkin vihreän ja digitaalisen siirtymän merkitystä talouden elpymisessä. Puheessaan hän myös esitteli uuden 55 % päästövähennystavoitteen ja korosti, että Iso-Britannia ei voi yksipuolisesti muuttaa brexit-erosopimustaan.

»On Euroopan aika näyttää tietä haavoittuvuudesta uuteen elinvoimaisuuteen.»

Von der Leyen piti vuoden 2021 Unionin tila -puheensa 15. syyskuuta otsikolla ”Unionin sielun vahvistaminen”. Hän sanoi Euroopan olevan maailman kärjessä koronarokotteiden tuotannossa ja jakamisessa, mutta totesi samalla, että ”pandemia ei ole pikamatka vaan maraton”, sillä rokottamista on tehtävä maailmanlaajuisesti.[11]

Puheessaan hän korosti Euroopan toimia ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikriisin torjumiseksi ja vaati kaikilta maailman valtioilta toimia niiden eteen. Von der Leyen kutsui Glasgow’n ilmastokokousta ”totuuden hetkeksi globaalille yhteisölle”.

  1. a b Näin seuraat vuoden 2022 keskustelua EU:n tilasta 2.9.2022. Euroopan parlamentti. Viitattu 14.9.2022.
  2. Puitesopimus Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista EUR-Lex. 20.11.2010. Euroopan unionin julkaisutoimisto. Viitattu 14.9.2022.
  3. Barroso laments EU jobs crisis in keynote speech BBC News. 7.9.2010. Viitattu 14.9.2022. (englanti)
  4. European Commission: State of the Union Address 2010 Euroopan komissio. Viitattu 14.9.2022.
  5. José Manuel Durão Barroso Euroopan komission puheenjohtaja UNIONIN TILA 2010 Euroopan Parlamentti Strasbourg 7. syyskuuta 2010 7.9.2010. Euroopan komissio. Viitattu 14.9.2022.
  6. Barroso calls for eurobonds and transaction tax France 24. 28.9.2011. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  7. José Manuel Durão Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Euroopan uudistaminen – Puhe unionin tilasta 2011 Euroopan parlamentti Strasbourg 28. syyskuuta 2011 28.9.2011. Euroopan komissio. Viitattu 14.9.2022.
  8. José Manuel Durão Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Puhe unionin tilasta 2012 Euroopan parlamentin täysistunto / Strasbourg 12. syyskuuta 2012 12.9.2012. Euroopan komissio. Viitattu 14.9.2022.
  9. Unionin tila 2015: Rehellisyyden, yhtenäisyyden ja solidaarisuuden aika 9.9.2015. Euroopan komissio. Viitattu 14.9.2022.
  10. Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin Unionin tilaa koskeva puhe 2017 13.9.2017. Euroopan komissio. Viitattu 14.9.2022.
  11. Puheenjohtaja von der Leyenin puhe unionin tilasta 2021 15.9.2021. Euroopan komissio. Viitattu 14.9.2022.