Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto
Національне агентство з питань запобігання корупції (НАЗК)
National Agency on Corruption Prevention
NACP Ukraine
Perustettu 2016
Tyyppi keskusvirasto
Kotipaikka Kiova, Ukraina[1]
Päämaja bulvar Mykoly Mih’novskoho 28, 01103 Kiova[1]
Johtaja Oleksandr Novikov[2]
Kotisivu(ukrainaksi)

Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto[3] (ukr. Національне агентство з питань запобігання корупції, Natsionalne ahenstvo z pytan zapobihannja koruptsiji; lyhennys НАЗК (NAZK); engl. National Agency on Corruption Prevention, NACP Ukraine) on ukrainalainen keskusvirasto, jonka tehtävänä on korruption vastaisten menettelytapojen kehittäminen ja korruption estäminen.[4] NAZK toimii yhteistyössä kahden muun korruptiota vastaan taistelevan ukrainalaisen viraston kanssa.

Euroopan unioni on pyrkinyt edistämään Ukrainan uudistumista yli 20 vuoden ajan. Myös korruption vastaisia toimia on EU tukenut monin tavoin.[3] Silti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) erityiskertomus (2021) toteaa korruption olevan yhä laajaa ja sääntelyvallankaappauksen[a] olevan Ukrainassa tyypillinen ilmiö.[3] Nämä estävät kilpailua ja kasvua sekä haittaavat demokraattista prosessia. Vuosittain Ukrainassa menetetään kymmeniä miljardeja euroja korruption vuoksi. ECA myös kritisoi Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien myönnettyjen EU-tukien kriteerien tulkinnan olleen löyhää.[3]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Artikkelin pohjaversiota aloitettu 11.11.2023. Aloittajan on tarkoitus jatkaa muutaman päivän sisään. Koska taukoa tulee, en merkitse keskeneräisyyttä Työstetään-mallineella.

[8]

Venäjän hyökkäyssodan tukijoiden listaus ja boikotit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän hyökkäyssodan (2022–) aikana Ukrainan korruptiontorjuntavirasto on tuonut esille yrityksiä ja organisaatioita, jotka edistävät suoraan tai epäsuorasti Venäjän hyökkäyssotaa. Virasto on nostanut esiin esimerkiksi ohjusvalmistajia, joita ei vielä ole asetettu kansainvälisten pakotteiden piiriin. NAZK on lisäksi ylläpitänyt listaa merkittävistä kansainvälisistä yrityksistä, jotka ovat jatkaneet toimintaansa Venäjällä.[9] Tällä menettelyllä - esimerkiksi veroja ja muita maksuja Venäjälle maksamalla - nämä yritykset tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Venäjän hyökkäyssota on kansainvälisesti kiellettyä, muun muassa YK:n peruskirjan vastaista toimintaa.

Pohjoismaissa toimivista yrityksistä esimerkiksi ruotsalainen Marabou ja suomalainen, Pepsicon tuotteita valmistava Hartwall tällä Venäjän hyökkäyssodan tukijoiden luetteloksi kutsutulla boikottilistalla.[10][9] Ukraina kehottaa välttämään näiden yritysten tuotteiden käyttöä. Ukrainan pyrkimyksenä on luoda yleisöpainetta ja saada yritykset lopettamaan Venäjää tukevan toimintansa. Suomessa suuret kauppaketjut kuten K-, S-, Lidl-kauppaketjut ja Fazer-kahvilakonserni eivät kerro asiakkailleen, jos jonkin tuotteen valmistajakonserni tai emoyhtiö jatkaa liiketoimiaan Venäjällä.[11][12] NAZK:n johtaja Oleksandr Novikov on kysynyt, haluaako esimerkiksi Froneri (joka valmistaa jäätelöä näille kauppaketjuille ja kahviloille muun muassa Pinviini, Aino, Classic ja Puffet-tuotemerkeillä), "tulla tunnetuksi jäätelöstä, joka maistuu vereltä?"[12] Esimerkiksi VR on kertonut poistavansa Nestlén omistaman Fronerin Suomen-yksikön valmistamat Pingviini-jäätelöt tarjonnastaan Venäjä-kytkennän vuoksi.[13]

Aiemmin venäläisiä timantteja oli alettu kutsua veritimanteiksi.[14][15] Nämä timantit kuljetetaan tyypillisti Intiaan leikattaviksi ja uudelleenluokiltaviksi. Koska pääosa (90 %, 2023) maailman timanteista leikataan Intiassa, venäläisten timanttien alkuperän häivyttämistä on pidetty mahdollisena. Monikansalliset pyrkimykset timanttien jäljitettävyyden takaamiseen ovat nousseet. Venäjän valtiollisen Alrosa-kaivosyhtiön timanttiliikevaihdon suuruudeksi on kuvattu yli 4 miljardia dollaria vuodessa.[16]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Säätelyvallankaappaus (engl. state capture) on poliittisen korruption muoto, jossa omaa etuaan ajavat yksityiset intressit vaikuttavat merkittävästi valtion päätöksentekoon. Termiä on käytetty esimerkiksi oligarkkien pyrkimyksiin vaikuttaa hallituksen jäseniin tai korkeiden virkamiesten päätöksiin omien taloudellisten asemansa vahvistamiseksi.[5] Yleisemmin se tarkoittaa tilannetta, jossa voimakkaat yksilöt, instituutiot, yritykset tai ryhmät valtion sisältä tai ulkopuolelta käyttävät korruptiota muokkaamaan valtion käytäntöjä, lainsäädäntöä ja -käyttöä sekä talouselämää yksityisten etujensa hyväksi.[6] Säätelyvallankaappausta tekevä toimija voi pyrkiä vaikuttamaan säädösten ja toimintatapojen laadintaan tai niiden soveltamiseen (nimityksiin tai budjetointiin, valtiollisiin yrityksiin, virkamiehistöön tai puoli-itsenäisiin säätelyelimiin vaikuttamalla) sekä ulottamalla korruptiota laillisiin tai kirjanpidollisiin valvontaelimiin, siviiliyhteiskuntaan ja tiedotusvälineisiin.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Contacts National Agency on Corruption Prevention, nazk.gov.ua. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Management National Agency on Corruption Prevention, nazk.gov.ua. Arkistoitu 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d EU:n tuki Ukrainan uudistuksille: laajamittaisen korruption torjunta on ollut tehotonta Lehdistötiedote. 23.9.2021. Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ECA), eca.europa.eu. Viitattu 11.11.2023.
  4. ↑ NACP’s Powers National Agency on Corruption Prevention, nazk.gov.ua. Arkistoitu 8.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Joel S. Hellman, Geraint Jones & Daniel Kaufmann: "Seize the State, Seize the Day" (pdf) Policy research working paper 2444. 9/2020. The World Bank, worldbank.org. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  6. ↑ State Capture: An Overview (pdf) 2014. Transparency International, transparency.org. Arkistoitu 8.10.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Elizabeth Dávid-Barrett: State capture and development: a conceptual framework Journal of International Relations and Development, 26 (2023): 224–244. 23.3.2023. Springler, springer.com. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Pekka Hakala: Presidentti Zelenskyi heitti entisen miljardööri­tukijansa telkien taakse Helsingin Sanomat, hs.fi. 7.9.2023. Viitattu 11.11.2023.
  9. ↑ a b International sponsors of war National Agency on Corruption Prevention, nazk.gov.ua. Arkistoitu 24.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Erkka Mikkonen: Ukraina: Hartwall tukee Venäjän hyökkäyssotaa, koska valmistaa Pepsiä 5.9.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 11.11.2023.
  11. ↑ Tomi Pyy & Jari Strömberg: Ruotsalaiskauppiaat keksivät Venäjää boikotoivat varoituskyltit – Suomen ruokajättejä sama ei kiinnosta 17.6.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 11.11.2023.
  12. ↑ a b Sakari Nuuttila: Hornan tuutti 5.11.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 11.11.2023.
  13. ↑ Sakari Nuuttila: VR poistaa Pingviini-jäätelöt myynnistä ”mahdollisimman nopeasti” – boikotin syynä Venäjän hyökkäyssota 9.11.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 11.11.2023.
  14. ↑ Tess McClure: Jewellery industry accused of silence over Russian diamonds. Insiders say current sanctions do nothing to halt flow of Russian gems to the west because majority are exported rough and get reclassified in India 19.3.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Barbara Moens: Russian diamonds lose their sparkle in Europe 27.1.2023. Politico, politico.eu. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Julia Payne: In diamond centre Antwerp, Russian gems are already shunned 3.11.2023. Reuters. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ukrainan_kansallinen_korruptiontorjuntavirasto&oldid=22496193”