Korruptio Ukrainassa
Korruptio Ukrainassa on laajalle levinnyt ongelma, joskin tilanne on hieman viime vuosina jälleen aavistuksen parantunut. Maassa menettelytapoja korruptiota vastaan kehittää ja korruptiota estää kansallinen korruptiontorjuntavirasto (ukr. НАЗК, NAZK).[1] Korruptiorikoksia tutkiva poliisiviranomainen on Ukrainan kansallinen korruption vastainen toimisto (NABU)[2] ja aihepiirin syyttäjäviranomainen Ukrainan korruption vastainen erityissyyttäjänvirasto (SAPO).[3][4]
Transparency International-järjestön vuoden 2022 maavertailussa (2023) Ukraina sijoittui jaetulle 116 sijalle vertailluista 180 maasta. Maa sai pistemäärän 33 sadasta mahdollisesta; maailmanlaajuinen keskiarvo oli 43 pistettä.[5] Vuodesta 2018 (2019) Ukrainan maasijoitus oli parantunut neljä sijaa (tuolloin sija 120). Asteikolla pieni pistemäärä merkitsee erittäin korruptoinutta maata.[6][7] Vuonna 2022 saman pistemäärän kuin Ukraina saivat Algeria, Angola, El Salvador, Filippiinit, Mongolia ja Sambia. Naapurimaista sitä korkeammaksi korruptio arvioitiin Venäjällä pistemäärällä 28/100 (jaettu sija 137/180: Venäjä on Euroopan korruptunein maa). Ukrainan muista naapurimaista sitä paremmin sijoittuivat Moldova ja Valko-Venäjä pistemäärällä 39/100 (jaettu sija 91/180), Unkari pistein 42/100 (jaettu sija 77), Romania pistein 46/100 (jaettu sija 63), Slovakia pistein 53/100 (sija 49) ja Puola pistein 55/100 (jaettu sija 45/180).[5]
Vuoden 2018 alussa julkaistussa Transparency International-järjestön vuoden 2017 maavertailussa Ukraina sijoittui jaetulle 130 sijalle vertailluista 180 maasta. Saman pistemäärän 30/100, missä pieni pistemäärä merkitsee erittäin korruptoinutta maata, saivat Gambia, Iran, Myanmar ja Sierra Leone.[8]
Vuonna 2014 Ukraina oli pistemäärällä 26/100 sijalla 142, maiden kokonaismäärän ollessa vertailussa 175.[9] Kuitenkin vuonna 2007 Ukraina oli vertailussa jonkun verran korkeammalla sijalla 118, maiden kokonaismäärän ollessa tuona vuonna 179.[10]
Euroopan unioni on pyrkinyt edistämään Ukrainan uudistumista yli 20 vuoden ajan. Myös korruption vastaisia toimia on EU tukenut monin tavoin.[11] Silti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) erityiskertomus (2021) toteaa korruption olevan yhä laajaa ja sääntelyvallankaappauksen[a] olevan Ukrainassa tyypillinen ilmiö.[11] Nämä estävät kilpailua ja kasvua sekä haittaavat demokraattista prosessia. Vuosittain Ukrainassa menetetään kymmeniä miljardeja euroja korruption vuoksi. ECA myös kritisoi Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien myönnettyjen EU-tukien kriteerien tulkinnan olleen löyhää.[11]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Säätelyvallankaappaus (engl. state capture) on poliittisen korruption muoto, jossa omaa etuaan ajavat yksityiset intressit vaikuttavat merkittävästi valtion päätöksentekoon. Termiä on käytetty esimerkiksi oligarkkien pyrkimyksiin vaikuttaa hallituksen jäseniin tai korkeiden virkamiesten päätöksiin omien taloudellisten asemansa vahvistamiseksi.[12] Yleisemmin se tarkoittaa tilannetta, jossa voimakkaat yksilöt, instituutiot, yritykset tai ryhmät valtion sisältä tai ulkopuolelta käyttävät korruptiota muokkaamaan valtion käytäntöjä, lainsäädäntöä ja -käyttöä sekä talouselämää yksityisten etujensa hyväksi.[13] Säätelyvallankaappausta tekevä toimija voi pyrkiä vaikuttamaan säädösten ja toimintatapojen laadintaan tai niiden soveltamiseen (nimityksiin tai budjetointiin, valtiollisiin yrityksiin, virkamiehistöön tai puoli-itsenäisiin säätelyelimiin vaikuttamalla) sekä ulottamalla korruptiota laillisiin tai kirjanpidollisiin valvontaelimiin, siviiliyhteiskuntaan ja tiedotusvälineisiin.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ NACP’s Powers National Agency on Corruption Prevention, nazk.gov.ua. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Dan Peleschuk: Ukraine's anti-graft police zero in on major wartime corruption 21.8.2023. Reuters. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Cono Giardullo: Four Years After: The ˮLong March” of Justice-Sector Reforms in Ukraine IAI PAPERS 18, s. 1-23; ISBN 978-88-9368-066-0. 1.1.2018. Istituto Affari Internazionali (IAI) via JSTOR, jstor.org. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ NABU: FAQ National Anti-Corruption Bureau of Ukraine (NABU), nabu.gov.ua. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Corruption Perceptions Index 2022 31.1.2023. transparency.org. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio 1/2019. transparency.org. Arkistoitu 28.12.2019. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio 29.1.2019. transparency.org. Arkistoitu 6.5.2019. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Corruption Perceptions Index 2017 (Maatilasto) Transparency International, transparency.org. Arkistoitu 21.2.2018. Viitattu 25.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Ukraine remains most corrupt country in Europe - Transparency International 3.12.2014. Interfax Ukraina, interfax.com.ua. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Transparency International e.V.: Research - CPI - Overview www.transparency.org. Arkistoitu 28.4.2008. Viitattu 27.7.2016.
- ↑ a b c EU:n tuki Ukrainan uudistuksille: laajamittaisen korruption torjunta on ollut tehotonta Lehdistötiedote. 23.9.2021. Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ECA), eca.europa.eu. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Joel S. Hellman, Geraint Jones & Daniel Kaufmann: "Seize the State, Seize the Day" (pdf) Policy research working paper 2444. 9/2020. The World Bank, worldbank.org. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
- ↑ State Capture: An Overview (pdf) 2014. Transparency International, transparency.org. Arkistoitu 8.10.2023. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Elizabeth Dávid-Barrett: State capture and development: a conceptual framework Journal of International Relations and Development, 26 (2023): 224–244. 23.3.2023. Springler, springer.com. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)