Uki-arkkitehdit
Uki Arkkitehdit Oy[1] | |
---|---|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 1958 |
Perustaja | Uki Heikkinen |
Toimitusjohtaja | Mikko Heikkinen |
Kotipaikka | Oulu, Suomi |
Toimiala | Arkkitehtipalvelut |
Liikevaihto | 6,4 milj. € (2020)[1] |
Henkilöstö | 74 (2020)[1] |
Kotisivu |
ukiark |
Uki Arkkitehdit Oy on suomalainen arkkitehtitoimisto, jolla on toimipisteet Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uki Heikkisen aika (1958–1971)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingissä vuonna 1908 syntynyt Uki Heikkinen valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1938.[3] Helsingissä hän suunnitteli muun muassa huviloita ja tornitaloja.[4] Vuodesta 1946[5] alkaen hän opetti Oulun teknillisellä oppilaitoksella rakennusmestarikolutuksessa.[5] Opettamisen ohella hän suunniteli muun muassa sankarihautausmaita [6][7] ja suunnitteli Oulu Osakeyhtiölle muun muassa voimayhtiöitä.[8]
Suunnittelutöiden lisääntyessä Heikkinen perusti oman toimiston[8] vuonna 1958 kotinsa yläkertaan.[5] Hän palkkasi toimistonsa suunnittelijoiksi myös neljä taitavaksi piirtäjäksi tietämäänsä rakennusmestaria.[8] Arkkitehtuuritoimisto Uki Heikkinen [5] suunnitteli rakennuksia erityisesti Pohjois-Suomeen[4], Ouluun muun muassa Tapiolan talon, Iso-Albertin, Oulu-yhtiön talon, lukuisia kouluja, sairaanhoito-oppilaitoksen ja sen tornitalot.[4]
Professori Uki Heikkinen kuoli äkillisesti vuonna 1972 ollessaan 63-vuotias.[3] Yhtiössä oli tuolloin 12 työntekijää.[8]
Matti Heikkisen aika (1972–2007)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matti Heikkinen jatkoi isänsä yrityksessä.[4] Hän oli valmistunut arkkitehdiksi vuonna 1969 ja alkoi johtaa yritystä toimitusjohtajana vuonna 1972.[9]
Hänen aikanaan toimisto keskittyi teollisuuslaitoksiin ja musiikki- ja urheilurakennuksiin.[4] [3] Esimerkiksi Storan Enson toimisto ja Madetojan sali Oulussa ovat hänen suunnittelemiaan, samoin kuin Kuhmotalo, Ylivieskan Akustiikka, Oulun jäähalli ja Heinäpään jalkapallohalli.[4] Yhtiö suunnitteli esimerkiksi Oulun ensimmäisen lähiön, jonka Rakennusvoima rakennutti Lintulaan.[8]
Ensimmäiset suunnittelutyöt ulkomaille tehtiin 1970-luvulla Kostamuksessa. Yhtiö suunnitteli myös Ankaran yliopistolle musiikkitalon.[8]
Yhtiön nimi muuttui muotoon Uki Arkkitehdit Oy vuonna 1993.[10] 1990-luvun isoja suunnitteluprojekteja Oulussa olivat Stora Enson paperitehdas, Teknologiakylä, sekä Nokian toimistorakennuksia. Nokialle suunniteltiin muun muassa Peltolan toimistot.[8]
Vuonna 2003 Uki Arkkitehdit Oy osti oululaisen Arkkitehtitoimisto Holma & Vuolteenaho Oy:n. Kaupan myötä yritys työllisti 16 arkkitehtiä ja sen liikevaihto oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiö oli tehnyt suunnitteluprojekteja Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan, Saksaan, Turkkiin ja Belgiaan.[11]
Mikko Heikkisen aika (2008–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2008 Matti Heikkinen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi samalla kun hänen pojastaan arkkitehti Mikko Heikkisestä tuli toimitusjohtaja.[9] [5] Mikko Heikkinen valmistui armeijan jälkeen talonrakennusteknikoksi vuonna 1991, mutta halusi työskennellä musiikin parissa. Vuonna 2002 hän palasi arkkitehtuurin pariin, alkoi opiskella alaa Tanskassa ja valmistui sieltä rakennusarkkitehdiksi vuonna 2004, minkä jälkeen hän työskenteli arkkitehtitoimistossa Hollannissa.[12] [5][12] Ouluun hän palasi vuonna 2005.[12]
Mikko Heikkinen on erikoistunut suunnittelemaan sairaaloita. Hän on suunnitellut Oulun kaupunginsairaalan lisäksi sairaalat Kajaaniin ja Seinäjoelle.[4] Yhtiön muita sairaalaprojekteja on tehty Tampereen TAYSille, Helsingin Laakson sairaalaan ja Meilahden Tammisairaalaan.[13] Heikkisen myötä yhtiö alkoi myös kansainvälistyä.[3]
Yhtiö on hyödyntänyt virtuaalitodellisuutta suunnittelussaan vuodesta 2007 lähtien.[14][3][15] Virtuaalitodellisuus oli rakennettu Seinäjoen ammattikorkeakouln CAVE-tilan sekä Ludocraft Oy:n avulla. Ensimmäisenä virtuaaliympäristöön toteutettiin suunnitelman Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalarakennuksesta, Oulun seurakuntayhtymän Rokuan leirikeskuksesta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.[15] Stereoskooppisella visualisointitekniikan (Valo-menetelmä) avulla käyttäjät voivat kulkea rakennuksen virtuaalimallissa arvioimassa suunnitelmaa.[8]
Joulukuussa 2008 yli 30 henkilöä työllistänyt yhtiö vuokrasi Rakennusmestariyhdistykseltä vuonna 1857 rakennetun oululaisen Kruununmakasiinin.[16]
Vuonna 2010 yhtiöllä oli 30 työntekijää[3] ja se oli suunnitellut 3 000 toteutettua rakennusta.[4]
Vuonna 2015 yhtiö perusti Valo Company Oy -nimisen tytäryhtiön, joka keskittyi virtuaaliteknologiaan perustuvien toimintamallien kehittämiseen ja markkinointiin.[14] Seuraavaan vuoteen mennessä yhtiö työllisti 45 henkilöä.[12]
Vuonna 2017 yhtiö osti helsinkiläisen Arkkitehtitoimisto Arknovan[17] ja kasvatti osakkaiden määrää kolmesta yhdeksään.[8] Seuraavana vuonna lähes 60 henkilöä työllistänyt Uki Arkkitehdit osti Oulusta Arkkitehtitoimisto Juhani Romppaisen.[18]
Kesäkuussa 2021 Uki Arkkitehdit Oy osti Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n.[13]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesällä 2021 Uki Arkkitehdeillä oli yli 90 työntekijää Oulussa, Helsingissä ja Jyväskylässä.[13]
Yhtiön toimitusjohtaja ja pääosakas on Mikko Heikkinen, yrityksen perustajan Uki Heikkisen pojanpoika. Yhteensä osakkaita on noin kymmenen.[19]
Kohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maantieteellisesti toimiston suunnittelemat kohteet sijoittuvat pääasiassa Suomeen, mutta kohteita löytyy myös Ruotsista, Keski-Euroopasta ja Etelä-Amerikasta. Toimiston suunnittelemia ovat muun muassa Sonera House Teknologiakylässä Oulussa, ja Lintulan asuinalue Oulussa.[20] UKI Arkkitehdit on suunnitellut myös Uruguayhin rakennetun Metsä-Botnian sellutehtaan, Stora Enson paperitehtaan Belgiassa, Äänekosken biotuotetehtaan ja Laanilan ekovoimalan.[19]
Uki Arkkitehdit on ollut mukana suunnittelemassa esimerkiksi Laakson yhteissairaalaa Helsingissä ja Oulun uutta OYS2030-sairaalaa. [19]
Esimerkkejä töistä:
- Vakuutustorni (1957)[21]
- Raasakan voimalaitos (1970)
- Oulun musiikkikeskus (1983)
- Kuhmo-talo (1993)
- Kauppakeskus Valkea (2016), jossa kaksi korttelia yhdistettiin kattamalla niiden välinen katualue[8]
- Ivalon lentoaseman laajennus (2019)[22]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yrityksen perustaja Uki Heikkinen sai professorin arvonimen[23] itsenäisyyspäivänä 1970 tasavallan presidentiltä[24]
- Vuonna 2004 Matti Heikkinen nimitettiin rakennusneuvokseksi.[9]
- Vuonna 2018 yhtiö voitti Inkoonrannan arkkitehtuurikilpailun. Turun kaupunginpuutarhan alueen suunnittelukilpailussa se sai jaetun ykkössijan.[19]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit: Huomisen tekijät, 2008, UKI Arkkitehdit Oy, ISBN 9789529267781
- Okkonen, Ilpo & Arokylä, Kari: Kasvun vuosikymmen : Uki Arkkitehdit, 2018. Uki Arkkitehdit Oy, ISBN 978-952-94-1053-8
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Arkkitehtitoimisto UKI Arkkitehdit Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Uki | UKI Arkkitehdit UKI Arkkitehdit. Viitattu 12.2.2017.
- ↑ a b c d e f Kärki, Vesa: Pohjoista arkkitehtuuria seitsemällä vuosikymmenellä : Huomisen tekijät -kirja kokoaa Uki Arkkitehtien historian kansiin Kaleva. 6-7-2010. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ a b c d e f g h Uki Heikkisen henki elää Oulussa Yle Uutiset. 30.8.2010. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b c d e f Skyttä Jaana: Oululaisen Uki Arkkitehdit Oy:n tuore toimitusjohtaja Mikko Heikkinen on arkkitehti jo kolmannessa polvessa Kaleva. 9.2.2008. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ Sankarihautausmaat Oulun seurakunnat. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ Pattijoen Hautausmaa Raahen seurakunta. Viitattu 21.1.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j Mölsä, Seppo: Perinteikäs oululainen Uki Arkkitehdit on uuden visualisointitekniikan edelläkävijä. Rakennuslehti, 21.9.2017. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c Oululainen Heikkisten arkkitehtitoimisto pyörii jo kolmannessa polvessa – Matti Heikkinen täyttää pyöreitä hallituksen puheenjohtajana Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ Vankkaa asiantuntemusta UKI Arkkitehdit. 2.9.2014. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ Uki Arkkitehdit Oulun suurimmaksi Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ a b c d Mikko Heikkisen pitkä tie perille Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ a b c UKI Arkkitehdit ostaa arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n osakekannan: "Olemme olleet kilpailijoita, nyt pitkäaikaiset tunnetut toimijat alkavat vetää yhtä köyttä" Kaleva. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b Arkkitehtuurissa kolmiuloitteisuus on arkea – oululaisyrityksellä jo vuosien kokemus virtuaalitekniikasta Yle Uutiset. 12.11.2015. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ a b Virtuaalitalo paljastaa viat Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ Kruunumakasiiniin uudet vuokralaiset Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ Oululainen UKI Arkkitehdit osti helsinkiläisen arkkitehtitoimiston Kaleva. 17.3.2017. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 17.3.2017.
- ↑ UKI Arkkitehdit osti oululaisen arkkitehtitoimiston Rakennuslehti. 10.1.2018. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ a b c d Yhä enemmän mailmalle Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ Arkkitehtitoimistojen liitto ATL Ry | Toimistohaku www.atl.fi. Viitattu 12.2.2017.
- ↑ Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit – Huomisen tekijät, s. 121. Oulu: UKI Arkkitehdit, 2009. ISBN 978-952-92-6778-1
- ↑ Karla Kempas: Suomen pohjoisin lentoasema laajenee – Lentokonepaikkojen määrä tuplataan, lisää matkustajatilaa Talouselämä. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ UKI Arkkitehdit toteutti sukupolvenvaihdoksen Rakennuslehti. 30.1.2009. Viitattu 14.1.2022.
- ↑ Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit: Huomisen tekijät, s. 180. UKI Arkkitehdit Oy, 2008. ISBN 9789529267781
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yhtiön kotisivut
- Kaleva: Uki Arkkitehdit - kansainvälistä suunnittelua, juttu yrityksen 50-vuotisen historian kunniaksi huhtikuussa 2011
- Perinteikäs oululainen Uki Arkkitehdit on uuden visualisointitekniikan edelläkävijä
|