Užupis
Užupis on Liettuan pääkaupungin Vilnan kaupunginosa, joka sijoittuu osin Vilnan vanhaankaupunkiin, UNESCOn maailmanperintöluettelokohteeseen. Paikan nimi tarkoittaa "toisella puolella jokea"; kyseinen joki on Vilnia, josta koko kaupunki on saanut nimensä. Alue on ollut pitkään taiteilijoiden suosima, ja sitä on usein verrattu Pariisin Montmartreen[1]. Alueella on gallerioita, taiteilijoiden työhuoneita ja kahviloita. Alue julistautui 1997 itsenäiseksi Užupisin tasavallaksi ja on mikrovaltio.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Užupis on suhteellisen pieni ja eristynyt alue. Vilnia-joki erottaa sen vanhastakaupungista, ja toinen puoli alueesta on jyrkkien mäkien sekä neuvostoaikaisen teollisuusalueen rajaama. Ensimmäisen sillan vanhaankaupunkiin rakensivat 1500-luvulla aluetta asuttaneet Liettuan juutalaiset.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa alueen juutalaisista asukkaista kuoli holokaustin uhrina, ja myöhemmin neuvostoliittolaiset tuhosivat alueen juutalaisen hautausmaan. Alueella sijaitsee yhä yksi kaupungin vanhimmista hautausmaista, Bernardinen hautausmaa.
Paikalle jäi holokaustin jälkeen autioita taloja, joihin muutti pian asunnottomia ja muita irtolaisia. Ennen kuin Liettua julistautui itsenäiseksi 1990, alue oli Vilnan laiminlyödyimpiä. Siellä oli paljon purkukuntoisia ja asuinkelvottomia taloja. Taiteilijat ja muut boheemit ovat suosineet aluetta neuvostoajoista alkaen ja nuoret taiteilijat ovat vallanneet hylättyjä taloja omaan käyttöönsä.
Alueella on asunut muun muassa symbolismin ja jugendtyylin edustajiin kuuluva kuvataiteilija ja säveltäjä Mikalojus Konstantinas Čiurlionis.
"Užupisin tasavalta"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1997 asukkaat julistivat alueen "Užupisin tasavallaksi" (Užupio Res Publika). Samalla julkistettiin alueen oma lippu, presidentti, valuutta, perustuslaki ja noin 12 henkilön armeija.[2] Tasavallan perustamista juhlitaan vuosittain 1. huhtikuuta Užupisin päivänä. Tällä hetkellä presidentin virassa toimii runoilija, muusikko ja elokuvaohjaaja Romas Lileikis. Tasavallan toiminta ilmenee pitkälti erilaisina taidehankkeina. Ensimmäisenä suurena projektinaan presidentti Lileikis oli mukana pystyttämässä Vilnaan pronssista Frank Zappan patsasta.[3] Patsaan veisti liettualainen Konstantinas Bogdanas, joka ennen vallankumousta valoi V. I. Leninin rintakuvia. Ulkopolitiikasta vastaa Tomasz Czepaitis. Suomessa Užupisin tasavaltaa edustaa neljä suurlähettilästä, jotka toimivat Tampereen, Pispalassa toimivasta Hirvitalon kulttuurikeskuksesta käsin.[4] Tämän lisäksi ulkoministeri Czepaitis nimitti Užupisin teatterisuurlähettiläiksi – toimialueenaan koko maailma – ohjaaja Kristian Smedsin ja tuottaja Jukka Hyde Hytin vuonna 2005. Vilnan entinen pormestari Artūras Zuokas asuu Užupisissa ja osallistuu toisinaan tasavallan järjestämiin tapahtumiin.
Užupisin tasavallalla on neljä kunniakansalaista, Jonas Mekas, 14. dalai-lama, Ugnė Karvelis ja Zenonas Šteinys.[5]
Užupisin perustuslaki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Užupisin tasavallan perustuslain 41 artiklaa on käännetty useille eri kielille, myös suomeksi, ja ne ovat seinällä Paupio-kadun varrella. Osia näistä artikloista voi pitää ikään kuin perustuslaillisina, ja ne kertovat kansalaisten oikeuksista. Esimerkiksi artikla 5 kuuluu: ”Ihmisellä on oikeus yksilöllisyyteensä.” Osa artikloista antaa ainoastaan viitteitä tasavallan periaatteista. Esimerkkejä näistä rajatapauksista ovat muun muassa seuraavat artiklat:
- 1. "Ihmisillä on oikeus asua Vilniajoen varrella, ja Vilniajoella on oikeus virrata ihmisten ohi."
- 12. "Koiralla on oikeus olla koira."
- 37. "Ihmisillä on oikeus olla ilman oikeuksia."
Joukko artikloista liittyy toisiinsa, esimerkiksi artiklat
- 16. "Ihmisillä on oikeus olla onnellisia."
- 17. "Ihmisillä on oikeus olla onnettomia."
Perustuslaki voidaan ymmärtää siten, että kaikilla tasavallassa elävillä ja toimivilla on oikeus elämään mielihalujensa ja toiveidensa mukaisesti. Osaa tekstistä voidaan pitää kannanottona luonnon oikeuksien puolesta.[6]
Užupisin enkeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Enkelipatsas julkistettiin keskusaukiolla 4. huhtikuuta 2001. Teos symboloi alueen taiteellista vapautta. Aikaisemmin paikalla oli tilapäiseksi suunniteltu munaveistos. Patsaan vaihdon yhteydessä muna myytiin huutokaupassa 10 200 litillä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Montmartre of Vilnius | True Lithuania www.truelithuania.com. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Zappa lives in Lithuania, Rolling Stone -lehti (Englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lithuania presents Baltimore with a Frank Zappa statue Viitattu 26.11.2009 Guardian.
- ↑ Matka Užupiksen tasavaltaan. Pispalalainen, 2008, nro 1, s. 32–33. ISSN 0359-7695
Pispalalainen -verkkojulkaisuna 1/08 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.11.2009 - ↑ Ričardas Šileika. Romas Lileikis: O aš taip noriu, kad iš kaminų dar rūktų dūmai, Literatūra ir menas, No. 2951, 23 May 2003
- ↑ Linkki Užpiskin perustuslakiin. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]