Tykkimiehet
Tykkimiehet r.y.[1] on vuonna 1965 perustettu tykistön perinteitä vaaliva yhdistys. Sen tärkeimpänä tehtävänä on ollut Suomen Tykistömuseon, nykyisen Museo Militarian, toiminnan ylläpitäminen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tykkimiehien perustava kokous oli 25. toukokuuta 1965 Tykistökoulussa Santahaminassa. Kokoukseen osallistui yhteensä 102 kenttätykistön ja rannikkotykistön upseeria, aliupseeria ja upseerioppilasta, jotka päättivät perustaa Tykistökoulun perinneyhdistys -nimisen yhdistyksen. Aloitteen tekijöinä olivat Suomen Tykistökoulun 1918 upseerikokelaskurssien valtuuskunta kenraaliluutnantti Uolevi Poppiuksen johdolla sekä Tykistökoulun johtaja eversti Kauko Mäkipää.
Yhdistyksen perustamissopimuksen allekirjoittivat 22. kesäkuuta 1965 kenraaliluutnantti Uolevi Poppius, eversti Kauko Mäkipää, eversti R. Aaltonen ja sotilasmestari T. Tapanila. Yhdistysrekisteriin Tykistökoulun perinneyhdistys merkittiin 28. kesäkuuta 1965.
Yhdistyksen tarkoituksena sääntöjensä mukaisesti oli vaalia tykistöllisen koulutuksen perinteitä ja toimia tykistöllisten aselajien yhdyssiteenä.
Yhdistyksen nimi muutettiin 26. lokakuuta 1967 Tykistön perinneyhdistykseksi. Syynä nimenmuutokseen oli kenttätykistön ja rannikkotykistön erottuminen omiksi aselajeikseen ja jo tiedossa ollut Tykistökoulun siirto Niinisaloon. Tykistön perinneyhdistyksen nimi muutettiin 21. lokakuuta 1975 Tykkimiehet r.y.:ksi osoituksena yhdistyksen toimikentän laajentumisesta koko valtakuntaan ja sen kaikkia tykkimiehiä käsittäväksi.
Tykistön perinneyhdistys käynnisti kenttätykistömuseohankkeen, ja ensin järjestettiin kenttätykistönäyttely Sotamuseolla vuonna 1973. Näyttelystä saatua kokemusta hyödyntäen perustettiin Tykkimiehien ylläpitämä Tykistömuseo Niinisaloon 2. heinäkuuta 1977. Tykistömuseo siirrettiin keskeisemmälle paikalle Hämeenlinnaan vuosina 1995–1997 ja se nimettiin Suomen Tykistömuseoksi vuonna 2004.
Suomen Tykistömuseon virallisia päättäjäisiä vietettiin juhlallisesti Hämeenlinnassa 4. joulukuuta 2012 ja museon toiminta siirtyi uudelle museoyhdistykselle Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistykselle. Tykistömuseo jatkoi 1. tammikuuta 2013 alkaen toimintaansa Museo Militariana. Tykkimiehet on edelleen mukana ylläpitämässä Museo Militariaa yhdessä Pioneeriaselajin Liiton sekä Viestikiltojen Liiton kanssa.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyksen toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat
- Suomen Tykistömuseon ylläpitäminen Hämeenlinnassa
- dokumenttielokuvien valmistaminen
- Tulikomentoja-lehden julkaiseminen
- yhteistoiminta Suomen Kenttätykistön säätiön kanssa.
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet
- kenraaliluutnantti Uolevi Poppius (1965–1975)
- vuorineuvos Erkki Partanen (1975–1978)
- toimitusjohtaja Aarne Hakala (1978–1982)
- kauppaneuvos Erik Berner (1982–1988)
- ekonomi Seppo S. Jokipii (1988–1992)
- professori Matti Peltonen (1992–1996)
- kauppaneuvos Pertti Niemistö (1996–1998)
- diplomi-insinööri Jorma Keino (1999–2000)
- kenraalimajuri Asko Sivula (2000–2003)
- prikaatikenraali Jouko Alasjärvi (2004–2011)
- vakuutusneuvos Harri Kainulainen (2012–).
Yhdistyksen toiminnanjohtaja on everstiluutnantti Kari Halonen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Jouko Kivimäki: Tykkimiehet ry 1965–2005. Tykkimiehet ry, 2008. ISBN 978-951-97069-8-6
- Tykistömuseon erikoisnumero. Tulikomentoja, 2002, nro 1. Helsinki: Tykkimiehet ry.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tykkimiehet r.y. ruotsiksi Artilleristerna r.f. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Helsinki: Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto. Viitattu 17.1.2024.