Työvoimapoliittinen lausunto
Työvoimapoliittinen lausunto on työ- ja elinkeinotoimiston työttömyyskassalle tai Kelalle antama lausunto työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen. Lausunto laaditaan kun henkilö on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi.[1]
Työvoimavirkailija rekisteröi hakijan työ- ja elinkeinotoimiston tietojärjestelmään ja selvittää samassa yhteydessä hakijan edellisen työsuhteen päättymisen. Asiakkaan tulee todisteellisesti selvittää edellisen työn päättyminen, ja todistukseksi kelpaa työnantajan kirjallinen irtisanomis- ja lomautusilmoitus tai työntekijän oma työsopimuksen irtisanomisilmoitus. Mikäli hakija ei toimita selvitystä, työvoimavirkailija laatii lausunnon ilman selvityksiä ja antaa sen tiedoksi asiakkaalle.
Kun työnhakija on selvittänyt kokonaisuudessaan edellisen työsuhteen päättymisen, työvoimavirkailija laatii sitovan työvoimapoliittisen lausunnon ja toimittaa sen Kelaan tai ammattiliiton työttömyyskassaan, mikäli asiakas on kassan jäsen. Lausunto toimii maksatusperusteena työttömyyden alkuvaiheessa. Mikäli työvoimavirkailija katsoo työnhakijan itse aiheuttaneen työttömyyden omilla toimenpiteillään, Kela ei maksa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea 90 päivän ajalta siitä lähtien, kun hakija on ilmoittautunut työnhakijaksi. Mikäli virkailija taas katsoo työnhakijan olevan itse syytön työttömyyteen, Kela aloittaa peruspäivärahan tai työmarkkinatuen maksamisen viiden arkipäivän omavastuuajan jälkeen siitä päivästä jolloin hakija ilmoittautui TE-toimistoon työnhakijaksi.
Työvoimavirkailija selvittää vain edellisen työn päättymisen syyn ja toimittaa siitä lausunnon Kelaan, eikä lausunnosta voi valittaa. Valituksen voi tehdä vasta Kelan maksatuspäätöksestä, jossa Kela on selvittänyt tarkemmin edellistä työsuhdetta; valitus osoitetaan työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Työvoimavirkailijan laatima kielteinen työvoimapoliittinen lausunto toimii työttömyysturvan maksatusesteenä alkuvaiheessa sekä odotusaikana, jota kutsutaan karenssiksi. Karenssiaikoja työvoimavirkailija voi laatia myöhemminkin työttömyyden aikana, jos laki antaa siihen perusteet.
Työnhakija voi menettää oikeutensa työttömyysetuuteen määräajaksi, jos hän ei noudata työttömyysturvalain 2. luvussa mainittuja ehtoja. Korvaukseton määräaika, niin sanottu karenssi, on harkinnanvarainen. Karenssipäätöksestä voi valittaa. Karenssi ei estä toimeentulotuen hakemista.
Karenssiajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työstä eroaminen ilman pätevää syytä / itseaiheutettu työsuhteen päättyminen: 90 päivää[2]
- Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen: 60 päivää[3]
- Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti: 60 päivää[4]
- Tarjotusta työstä kieltäytyminen ilman pätevää syytä: 60 päivää[5]
- Tarjotusta työstä kieltäytyminen (enintään 2 viikkoa kestävä työ): 30 päivää[5]
- Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen: 30 päivää[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) Finlex. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 10.4.2016.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Toimi näin, kun haet työttömyysetuutta te-palvelut.fi. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Työttömyysturvalaki, 2 a luku, 1 §: Työstä eroaminen ja erottaminen
- ↑ Työttömyysturvalaki, 2 a luku, 12 §: Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen ja palvelun keskeyttäminen
- ↑ Työttömyysturvalaki, 2 a luku, 11 §: Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti
- ↑ a b Työttömuusturvalaki, 2 a luku, 4 §: Työstä kieltäytyminen
- ↑ Työttömyysturvalaki, 2 a luku, 10 §: Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen