Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta (lyh. SAMU, ruots. besvärsnämnden för social trygghet) on sosiaalivakuutuksen korvausasioiden lakisääteinen muutoksenhakuelin. Useimmista Kelan korvauspäätöksistä valitetaan muutoksenhakulautakuntaan.
Vuoteen 2006 lautakunnan nimi oli tarkastuslautakunta. 1.1.2018 entinen Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Somla ja erillinen Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta TTLK yhdistyivät SAMU:ksi.[1]
Valituskelpoiset päätökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan valitetaan seuraavista korvauspäätöksistä:[2]
- Lastenhoidon tuki
- Elatustuki
- Erityishoitoraha
- Perhe-eläke
- Äitiysavustus
- Vanhempainpäiväraha
- Lapsilisä
- Erityisäitiysraha
- Sairauspäiväraha
- Osasairauspäiväraha
- Lääkekorvaus
- Matkakustannus
- Hoito- ja tutkimuskorvaus
- Hoito-oikeus
- Kuntoutus
- Kuntoutusraha
- Kuntoutuspsykoterapia
- Eläkkeensaajan hoitotuki
- Alle 16-vuotiaan vammaistuki
- 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
- Ansiopäiväraha
- Peruspäiväraha
- Työmarkkinatuki
- Vuorottelukorvaus
- Työttömyyskassan jäsenyys
- Työnhakijalle maksettava kulukorvaus
- Aikuiskoulutustuki
- Ammattitutkintostipendi
- Palkkaturva
- Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu
- Työttömyysvakuutusmaksun perintä
- Työkyvyttömyyseläke
- Kansaneläke
- Takuueläke
- Eläkkeensaajan asumistuki
- Yleinen asumistuki
- Vakuuttaminen
- Lomakustannuskorvaus
- Sotilasavustus
- Tulkkauspalvelu
Valitusmenettely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta Kelalle. Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätökseen merkityn postituspäivän jälkeen. Mikäli Kela ei muuta päätöstään se toimittaa valituspaperit lautakunnalle. Valituskirjelmä on kirjallinen ja vapaamuotoinen.
Lautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen.
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SAMU on niin kutsuttu intressiedusteinen lainkäyttöelin.[3] Tämä tarkoittaa, että erilaiset etujärjestöt, kuten Elinkeinoelämän Keskusliitto, ammattiliitot ja vammaisjärjestöt, saavat esittää lautakuntaan edustajiaan, jotka tuntevat joko muutoksenhakijoiden tai työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita, eikä näille jäsenille aseteta minkäänlaisia vaatimuksia – heidän ei tarvitse esimerkiksi olla juristeja.[4] He ratkaisevat lautakunnassa valitusasioita kuitenkin tuomarin vastuulla.[5]
Valtioneuvosto valitsee lautakunnan jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnalla on päätoiminen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä neljä sivutoimista varapuheenjohtajaa sekä muita työntekijöitä.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sosiaaliturvan ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnat yhdistyivät 1.1.2018 Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta. 18.12.2017. Arkistoitu 5.6.2021. Viitattu 5.6.2021.
- ↑ Käsiteltävät asiat Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta. Viitattu 5.6.2021.
- ↑ Mäenpää, Olli: Hallintoprosessioikeus, s. 228–231. Helsinki: WSOYpro, 2005. ISBN 951-0-29649-X
- ↑ Sosiaali- ja terveysministeriön kirje 21.12.2020.
- ↑ Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 §.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koulu, Risto: Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta lainkäyttäjänä. (University of Helsinki Conflict Management Instituten julkaisuja) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2014. ISBN 978-952-10-7845-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sosiaaliturvan-asioiden muutoksenhakulautakunnan verkkosivut.
- Laki sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta (1299/2006).
- Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan työjärjestys 25.4.2022.
.svg){kind=small}
