Pörssitalo (Helsinki)

Pörssitalon julkisivu.

Pörssitalon pääsisäänkäynti.

Pörssitalossa käytössä ollut sähkömekaaninen noteeraustaulu Suomen Pankin Rahamuseossa.

Pörssitalo on Helsingin pörssin rakennus Fabianinkatu 14:ssä Helsingin Kluuvissa. Vuosina 1911–1912 valmistuneen, kansallisromanttista tyylisuuntaa edustavan harmaagraniittisen talon suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Meklarit jättivät talon 1990-luvun alussa, kun pörssi siirtyi sähköiseen arvopaperikauppaan. Talossa on kuitenkin edelleen Helsingin pörssin muuta toimintaa. Lisäksi rakennuksessa toimii muun muassa tilausravintola, jonka ravintolatoiminnasta vastaa Royal Ravintolat, sekä historiallinen Pörssiklubi. Koko rakennuksen omistaa Suomen Pörssisäätiö.

Pörssitalon vuokrattavat tilat koostuvat Linnanpihasta, Restaurant Pörssistä, Peilisalista, Börs- ja Patio-kabineteista sekä toisen kerroksen Pörssisalista. Tiloissa järjestetään kokouksia, näyttelyitä, juhlia kuten häitä ja yritystilaisuuksia sekä buffet- tai istuvia illallisia. Tiloja yhdistämällä Pörssitaloon voidaan kattaa istuva illallinen 550 hengelle ja cocktail-tilaisuus jopa tuhannelle.

Historia

Pörssin ja rakennuksen historia

Arkkitehti Carl Ludvig Engel oli jo 1820-luvulla laatinut suunnitelmat Esplanadin puiston varrelle rakennettavaa Helsingin pörssitaloa varten. Talo jäi rakentamatta, koska pörssitoiminta ei käynnistynyt Helsingissä vielä Engelin aikana. Pörssikauppa alkoi Suomessa 1860-luvulla. Aluksi Helsingin pörssin toiminta oli epäsäännöllistä eikä vakituista kokoontumispaikkaa ollut. Ennen omia tiloja pörssi-istuntoja pidettiin Helsingissä muun muassa Ritarihuoneella ja nykyisen kaupungintalon itäpuolella sijainneessa hotelli Kleinehissä.

Kauppias Julius Tallberg ja kauppaneuvos Victor Ek ostivat yhdessä muutaman muun liikemiehen kanssa vuonna 1907 Fabianinkadulta tontin Pörssitaloa varten. Talon suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Lars Sonck. Talon piirustukset valmistuivat 1910. Samana vuonna perustettiin kiinteistöyhtiö Aktiebolaget Börs (nykyinen Pörssitalo Oy) sekä Helsingin Pörssiklubi, jonka jäseniksi pääsivät vain yhtiön osakkaat. Rakennuksen kadunpuoleinen osa valmistui 1911 ja sisäosa seuraavana vuonna. Sonck oli itse Pörssiklubin perustajajäsen ja viihtyi talon valmistumisen jälkeen usein klubilla. Pörssi osti kiinteistöyhtiön osakkeet takaisin itselleen vuonna 1917. Vuonna 1985 se luovutti ne tuolloin perustetun Suomen Pörssisäätiön peruspääomaksi. Sähköinen pörssikauppa otettiin Helsingin pörssissä käyttöön vaiheittain vuodesta 1987 alkaen. Viimeinen julkihuuto pidettiin pörssitalossa vuonna 1990, minkä jälkeen meklarien toiminta pörssisalissa päättyi.

Nykyisen pörssitalon paikalla sijaitsi aiemmin 1800-luvun alkupuolella valmistunut empiretyylinen kaksikerroksinen puutalo, jossa olivat asuneet muun muassa Elias Lönnrot ja ravintoloitsija Florio Catani. Rakennuksessa toimi myös aikanaan tunnettu ravintola Gambrini ja biljardisali sekä Hufvudstadsbladetin konttori.

Pörssiklubin lisäksi pörssitalon vuokralaisina toimivat pitkään muun muassa Keskuskauppakamari, Suomen Autoklubi ja G. W. Berg Oy. Pörssitalo toimi 1900-luvun alussa myös Helsingin kaupunginvaltuuston istuntosalina. Tilantarpeensa lisääntymisen vuoksi Helsingin Pörssi otti vuonna 1997 käyttöönsä kaikki talon toimistotilat ja vuoteen 2001 mennessä myös kaikki liiketilat. Vuonna 2010 katutason liiketilat vapautettiin muotiliikkeiden käyttöön. Nykyään Helsingin pörssi eli NASDAQ Helsinki toimii rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa, Suomen Pörssisäätiö neljännessä kerroksessa. Ensimmäisen kerroksen ravintola ja neljännen kerroksen Pörssiklubi ovat toimineet rakennuksessa katkeamatta.

Helsingin suurpommitusten aikana taloon osui 27. helmikuuta 1944 pommi, joka tuhosi Pörssiklubin sisustuksen.

Ravintolatoiminnan historia

Pörssitaloon avattiin heti perustamisvuonna ravintola Grand Restaurant Börs, jota ruvettiin tuttavallisesti kutsumaan Pörssiksi. Se oli Helsingin korkeatasoisimpia ravintoloita, jossa juhlivat silmäätekevät ja kaupungin seurapiirit. Börsissä järjestettiin kabareita, konsertteja ja muita esityksiä sekä juhlia, kuten Siperiaan karkotetun P. E. Svinhufvudin kotiinpaluun kunniaksi vietetty kansalaisjuhla vuonna 1917. Vuoden 1917 jälkeen kabareet ja taiteilijoiden esitykset tulivat vähitellen mahdottomiksi korkean huviveron ja kieltolain vuoksi, mutta 1920-luvulla ravintolaelämä alkoi taas kukoistaa. Grand Restaurant Börsissä kestittiin myös kuninkaallisia ja muita arvovieraita. Esimerkiksi Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n vieraillessa Suomessa vuonna 1925 presidentti Lauri Kristian Relanderin isännöimät juhlatanssiaiset järjestettiin Pörssissä. Vaikka pääsyliput loppuivatkin kesken, tanssiaiset olivat menestys ja ne jatkuivat kolmeen asti aamulla.

Ravintola Adlon; ravintolasali ja tanssilattia 1938.

Grand Restaurant Börs toimi vuoteen 1938, jolloin se avattiin omistajanvaihdoksen jälkeen Adlon-nimisenä. Ravintola Adlon piti pitkään yllä entisen Pörssin mainetta Helsingin tasokkaimpiin kuuluvana ruoka- ja viihderavintolana. Adlon oli suosittu filmauspaikka, jossa kuvattiin 1930–1950-luvuilla muun muassa Suomi-Filmin elokuvia. Jussi-gaala pidettiin ravintolassa useita kertoja. Adlonin maineikkaimpia tapahtumia olivat teatteritanssiaiset, jotka pidettiin 35 kertaa. Teatteritanssiaisissa esiintyjinä ovat olleet vuosien varrella muun muassa Karita Mattila ja Matti Salminen. Tanssiaisten perinteisiin kuului myös Pentti Siimeksen ja Elina Pohjanpään pitämä keskiyön osteribaari. Osterit lennätettiin aina päiväntuoreina suoraan Pariisista. Arpoja oli myymässä usein Tauno Palo, joka jakoi myös käsisuudelmia naisvieraille. Ostereista, illalliskorteista ja arvoista saaduilla tuloilla rahoitettiin Munkkiniemessä sijaitsevan näyttelijäkoti Thalian Torpan rakentamista.

1960-luvun lopulla Adlon esitteli helsinkiläisille ravintolashow’t. Esimerkiksi Marjatta Leppänen esiintyi Adlonissa vuodesta 1968 lähtien viitenätoista peräkkäisenä syksynä. Vuonna 1976 Adlon siirtyi Satu Tiivolan johtamalle Vuoristo Yhtiöt Oy:lle ja ravintola korjattiin ja uudistettiin Lars Sonckin luomaa alkuperäistä henkeä seuraten. Korjaustyön yhteydessä alun perin kabinetteina toimineitten tilojen paikalle avattiin unkarilaisravintola Egri ja ranskalaishenkinen Petit Paris. Iltaisin oli edelleen tarjolla kotimaista viihdeohjelmaa.

Vuonna 1986 uusi omistaja, ruotsalainen sijoitusyhtiö, muutti ravintolan Café Adlon -nimiseksi, nuorille aikuisille tarkoitetuksi yökerhoksi ja diskoksi. Kun paikan suosio kymmenisen vuotta myöhemmin hiipui, Adlon siirtyi Arctia Oy:lle ja se avattiin laajan kunnostustyön jälkeen korkeatasoisena à la carte -ravintolana. Nykyään ravintola kuuluu Royal Ravintolat Oy:lle. 2010-luvulla Pörssitalo on toiminut tilausravintolana, jossa järjestetään yritystilaisuuksia, juhlia, vastaanottoja, häitä ja kokouksia.

Arkkitehtuuri

Rakennusta pidetään yhtenä Sonckin onnistuneimmista töistä ja eräänä 1900-luvun suomalaisen jugend-arkkitehtuurin vaikuttavimmista edustajista. Suunnittelun teki haastavaksi toisaalta tontin kapeus, toisaalta myös edessä kulkevan Fabianinkadun kapeus, mikä hankaloittaa nelikerroksisen talon julkisivun näkymistä kadulle. Sonckia avustivat talon julkisivun suunnittelussa Max Frelander ja Gösta Kulvik. Julkisivun harmaan graniitin toimitti Suomen kiviteollisuus Oy. Rakennuksen sisäänkäynniltä johtaa holvimainen ja niukasti valaistu käytävä avaralle ja valoisalle katetulle sisäpihalle. Lasikaton suunnitteli Wietti Nykänen. Sisäpihalta johtavat näyttävät monumentaaliportaat toisen kerroksen pörssisaliin. Portaikot on koristeltu kipsiornamenteilla, jotka restauroitiin alkuperäiseen asuunsa vuonna 2010. Pääsalin ikkunat on koristeltu lasimaalauksin.

Katso myös

• Pörssitalon mellakka

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pörssitalo (Helsinki) Wikimedia Commonsissa