Tuuli Reijonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuuli Reijonen, oikea nimi Tuuli Reijonen-Uibopuu, nimimerkki Meri Horsma, (19. lokakuuta 1904 Tampere17. lokakuuta 1997 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija, kriitikko ja toimittaja.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reijosen isä oli toimittaja ja lähettiläs Erkki Reijonen[2] ja äiti Lyyli Westerlund.[3]

Reijonen oli naimisissa virolaisen kirjailijan Valev Uibopuun (1913−1997) kanssa 1944−1964. Reijonen toimi Naisten Ääni -lehden päätoimittajana 1937−1941, teatterilehti Naamion toimitussihteerinä 1938−1939, Suomen Kuvalehden toimitussihteerinä 1941−1945 ja taidelehti Kuvan päätoimittajana vuosina 1945−1954.[3] Tämän jälkeen hän oli vuoteen 1968 asti Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja[4] mutta oli jo sitä ennen toiminut lehden teatteriarvostelijana.

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reijonen sai novellillaan "Makuusäkki" yhden neljästä ensimmäisestä 1 050 dollarin palkinnosta New York Herald Tribune -lehden vuonna 1952 järjestämässä kansainvälisessä novellikilpailussa.[5] Hänen romaaninsa Kenen on syy (1961) oli pohjana Veikko Itkosen elokuvalle Vaarallista vapautta (1962).[6] Pro Finlandia -mitalin hän sai vuonna 1971.

  • Ihmisiä itärajalla, romaani Rajajoen suulta. Otava 1941
  • Olen sanomalehdentoimittaja, romaani (nimellä Meri Horsma). Otava 1942
  • Valot syttyvät, romaani. Otava 1945
  • Kasvoja, yhdeksän novellia. Otava 1948
  • Silta, romaani. Otava 1950
  • Yksisiipinen enkeli, novelleja ja välähdyksiä. Otava 1952
  • Vedessä ja tulessa, romaani. Otava 1959
  • Kenen on syy?, romaani. Otava 1961
  • Kannaksen mosaiikkimaailma. Otava 1968.
  1. Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 221. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 9 51-1-19094-6
  2. Erkki Reijonen Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 14.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
  3. a b Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.): Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Tuuli Reijonen, s. 530-537. Helsinki: WSOY, 1947.
  4. Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Reijonen, Tuuli”, Otavan kirjallisuustieto, s. 629. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  5. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1953, s. 51. Helsinki: Otava, 1952.
  6. Sirppa-Leena Eloranta (Laurio) Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 14.5.2018. (viroksi) (suomeksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]