Tunturiängelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tunturiängelmä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Leinikkikasvit Ranunculaceae
Suku: Ängelmät Thalictrum
Laji: alpinum
Kaksiosainen nimi

Thalictrum alpinum
L.

Katso myös

  Tunturiängelmä Wikispeciesissä
  Tunturiängelmä Commonsissa

Tunturiängelmä (Thalictrum alpinum) on pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava pienikokoinen vuoristoseutujen ja arktisten alueiden kasvi.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monivuotinen tunturiängelmä on kasvaa 5–25 cm korkeaksi. Varsi on kalju. Varsilehtiä on enintään yksi, mutta aluslehdet ovat runsaslukuisia. Lehdet ovat korvakkeellisia ja niiden ruodit ovat 1–5 cm pitkiä. Lehtilapa on 2–5 cm pitkä, yksi tai kaksi kertaa perilehdykkäinen muodon vaihdellessa tavallisesti puikeasta kolmiomaiseen. Lehdykät ovat pyöreähköjä ja tylppäliuskaisia, ja myös lehdyköitten ruodit ovat korvakkeellisia. Kukinto on yksinkertainen, harvakukkainen terttu. Kukat ovat pieniä. Niissä on varhain varisevia, usein punertavia kehälehtiä neljä tai viisi kappaletta. Heteitä on runsaasti. Heteiden palhot ovat tavallisesti sinipunertavia, ponnet pitkäsuippuisia ja väriltään tavallisesti punaruskeita. Suomessa tunturiängelmä kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on noin 3 mm pitkä, pitkittäisharjuinen ja lähes perätön pähkylä.[1] Tunturiängelmä on myrkyllinen kasvilaji.[2]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturiängelmää tavataan laajalla mutta hyvin hajanaisella alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Euroopassa sitä kasvaa Fennoskandian pohjoisosissa, Islannissa, Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa, Pyreneillä, Alpeilla, Karpaateilla, Kaukasuksella sekä Venäjän arktisella tundravyöhykkeellä. Levinneisyysalue jatkuu edelleen Aasian puolella Pohjois-Siperian arktisella vyöhykkeellä sekä Etelä-Siperiassa, Keski-Aasiassa ja Himalajan alueella. Pohjois-Amerikassa tunturiängelmää kasvaa Alaskassa, Yhdysvaltain lounaisosissa sekä Koillis-Kanadassa. Laji on tavanomainen myös Grönlannissa.[3]

Suomessa tunturiängelmän esiintymisalue on pohjoinen. Sitä kasvaa toisaalta Sallan–Kuusamon alueella, toisaalta Pohjois-Lapissa varsinkin Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa. Lajista on lisäksi 2000-luvulla tehty muusta levinneisyysalueesta varsin kaukana oleva yksittäisesiintymä Etelä-Savon länsiosista.[4]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturiängelmä kasvaa Suomessa purojen, jokien ja järvien rannoilla, tunturiniityillä, rinnesoilla ja kedoilla etenkin paljakka- ja koivumetsävyöhykkeellä, sekä letoilla havumetsävyöhykkeellä. Laji on kalkinsuosija.[2] Muualla tunturiängelmä on tyypillinen vuoristoseutujen laji.[3] Tunturiängelmästä riippuvainen tummia laikkuja aiheuttava loissienilaji tunnetaan nimellä tunturiängelmänruoste (Puccinia rhytismoides).[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 88–89.
  2. ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 89.
  3. ↑ a b Den virtuella floran: Fjällruta (Thalictrum alpinum) (myös levinneisyyskartat) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 23.11.2011. (ruotsiksi)
  4. ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2010: Tunturiängelmä (Thalictrum alpinum) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 23.11.2011.
  5. ↑ Puccinia rhytismoides Plant Prasites of Europe. 2018. Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 18.12.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tunturiängelmä&oldid=21421926”