Tulipää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee elokuvaa. Tulipää-nimisestä yhtyeestä on eri artikkeli.
Tulipää
Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1980
Elokuvan juliste, Erkki Ruuhinen 1980
Ohjaaja Pirjo Honkasalo
Pekka Lehto
Käsikirjoittaja Pirjo Honkasalo
(Pekka Lehto)
Tuottaja Claes Olsson
Säveltäjä Heikki Valpola
Kuvaaja

Kari Sohlberg

B-kamera Pertti Mutanen
Leikkaaja Irma Taina
Pääosat Asko Sarkola
Rea Mauranen
Kari Franck
Ari Suonsuu
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö P-Kino Oy
Ensi-ilta 17. syyskuuta 1980
Kesto 155 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 5 987 763 mk
Katsojat 164 039
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Tulipää on vuonna 1980 ilmestynyt Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon ohjaama elämäkertaelokuva Algot Untolasta. Elokuva perustuu osittain Untolan Irmari Rantamala -nimellä julkaisemaan omaelämäkertaan, joka käsittelee hänen Pietarin-aikaansa. Elokuva keskittyy kuvaamaan Untolan elämän poliittista vaihetta sivuuttaen kokonaan hänen Maiju Lassila -hahmonsa. Untolaa elokuvassa näyttelee Asko Sarkola ja hänen rakastettuaan Olga Esempiota Rea Mauranen. Elokuvan kuvasi Kari Sohlberg.

 Asko Sarkola  Algot Untola  
 Rea Mauranen  Olga Esempio  
 Kari Franck  Nidos Oy:n kustannusjohtaja Gunnar Avanto  
 Ari Suonsuu  Kalle  
 Ritva Juhanto  Kurttuska  
 Esko Salminen  Arwid, Haapamäen asemapäällikkö  
 Heikki Alho  pikku-Puovali  
 Tuomo Railo  Sulo Esempio  
 Juri Rodionov  terroristijohtaja Rawitz  
 Galina Galtseva  Magda  
 Soli Labbart  Maria Jaakontytär Lassila, Algotin äiti  
 Pirkka Karskela  nuori Algot  
 Markku Blomqvist  työmies Lundberg  
 Esa Suvilehto  Pöntinen, Nälkäsuon pastori  
 Matti Oravisto  komendantti Carl von Wendt  
 Gunvor Sandkvist  Anna Belostotskaja  
 Pentti Kotkaniemi  Venäjän armeijan kapteeni  
 Aleksandr Zaharov  Venäjän sisäministeri Vjatšeslav von Plehwe  
 Vadim Mihejenko  terroristi  
 Antero Harpf  kapinallinen upseeri  
 German Lupekin  kenraali Porunov  
 Esko Pesonen  Työmiehen päätoimittaja  
 Arno Virtanen  sirkustirehtööri  
 Vitali Iljin-Shapiro  terroristi  
 Jan Kulik  terroristi  
 Toivo Tuomainen  renki Oskar Matias Skoff, Algotin isäpuoli  
 Elvi Saarnio  Olga Esempion ääni prologissa  
 Mertzi Blomqvist  kyntävä työmies  
 Yrjö Tähtelä    
 Eeva-Kaarina Volanen    
 Taisto Aho    
 Ossi Berg    

Kahdeksan vuotta tuotannossa ollut ja toista vuotta kuvattu Tulipää oli Suomen siihen asti kallein elokuva.[1] Sitä kuvattiin muun muassa Turussa, Leningradissa, Haapamäellä ja Hyrynsalmella[2].

Tulipää voitti neljä Jussi-palkintoa: parhaasta naispääosasta, kuvauksesta, ohjauksesta ja työryhmästä. Elokuva oli myös Kultainen palmu -ehdokkaana Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1981.

Helsingin Sanomien Helena Ylänen kehui Tulipäätä suomalaisen taide-elokuvan uudeksi mittatikuksi, hienoksi työksi johon muita vastedes verrataan. Hän kuitenkin sanoi Tulipään olevan rajattu niin, että Lassilasta muodostuu hiljaisesti käyttäytyvä ilman huumorintajua ja monia muita todellisen esikuvansa ominaisuuksia. Hän toivoi että monessa asiassa onnistunut elokuva olisi antanut Lassilasta särmikkäämmän kuvan.[1] Muiden lehtien ammattikriitikot antoivat myös ristiriitaisia arvioita: Tulipäätä pidettiin visuaalisesti komeana ja aineksiltaan runsaana, mutta monessa kohdin toivottoman hitaana ja dialogiltaan kirjallisena.[3] Helsingin Sanomien pakinoitsija Mirja Kuisma kirjoitti lehden lauantaisivujen ”Vastahankaan”-palstalla kuukausia ensi-illan jälkeen ärsyyntyneensä elokuvan valtavasta markkinoinnista ja julkisuudesta suhteessa sen sisältöön. Hänestä elokuva on kaunis mutta ikävä mastodontti ilman sisältöä.[4]

  1. a b Ylänen, Helena: Herkkä, harkitseva, totinen Tulipää. Helsingin Sanomat, 18.10.1980, s. 26. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. Huurre, Irene: Tulipää valmistuu Hyrynsalmella yölläkin. Helsingin Sanomat, 7.6.1980, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  3. Tulipää Elonet., Lehdistöarvio.
  4. Kuisma, Mirja: Vastahanka: Tylsä pää. Helsingin Sanomat, 3.1.1981, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).