Torone (Khalkidike)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Torone
Τορώνη
Toronen raunioita.
Toronen raunioita.
Sijainti

Torone
Koordinaatit 39°58′35″N, 23°54′16″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Toróni, Sithonía, Chalkidikí, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 700-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Khalkidike
Aiheesta muualla

Torone Commonsissa

Torone (m.kreik. Τορώνη, Torōnē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Khalkidiken alueella Kreikassa.[1][2] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Sithonían kunnan Torónin kylän lähellä.[3][4][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torone sijaitsi Sithonian niemen lounaisrannikolla[5] antiikin Khalkidiken alueella. Niemi on keskimmäinen nykyisen, antiikin Khalkidikesta nimensä saaneen Chalkidikín niemimaan niemistä. Antiikin aikana ”Khalkidike” ei viitannut koko niemimaahan, mutta Sithonian niemi luettiin Khalkidikeen kuuluvaksi.[6]

Toronen kaupunkikeskuksen paikka ja Víglan akropolis Lekythoksen niemeltä nähtynä.

Toronen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Torónin kylän lahden eteläpuolella. Siihen kuului Lekythoksen niemi, joka sai nimensä oletettavasti lekyyttiä muistuttavasta muodostaan, sekä niemen juurta ympäröinyt alue.[7] Kaupungin akropoliina toimi kaupunkikeskuksen korkeampi kaakkoisosan kukkula, joka tunnetaan nykyisin nimellä Anemómylos.[7] Toiseksi akropoliiksi mainitaan nykyisin nimellä Vígla tunnettu kukkula kaupunkikeskuksesta kaakkoon.[4] Lisäksi Lekythoksen niemi oli linnoitettu.[4][8]

Rannikossa kaupungin kohdalla on tapahtunut vuosisatojen kuluessa paljon muutoksia, mutta Lekythoksen niemi on pysynyt suurin piirtein samanlaisena. Sen ja nykyisen Torónin kylän itäpuoliset suot olivat ajanlaskua edeltäneinä vuosisatoina merenlahtia.[7]

Lekythoksen niemi ja linnan raunioita.

Kaupungilla oli ilmeisesti kaksi satamaa. Toinen sijaitsi Lekythoksen niemen suojaamassa luonnonsatamalahdessa.[1][7] Toinen satama tunnettin nimellä Kofos (Κωφός, Kōfos, ”Äänetön”, ”Mykkä”, mutta myös ”Kuuro”),[2][9][10] sillä aallot eivät koskaan lyöneet sinne, koska pitkä ja kapea aukkoa erotti sen muusta merestä. Tästä tuli sanonta ”äänettömämpi kuin Toronen satama” (κωφότερος τοῦ Τορωναίου λιμένος, kōfoteros tū Torōnaiū limenos).[2][7][11] Satama sijaitsi luonnonsatamalahdessa noin kolme kilometriä kaupunkikeskuksesta eteläkaakkoon.[1][5] Myös Thukydides sanoo Kofoksen sataman olleen pienen matkan päässä Toronesta.[9] Nykyisinkin paikalla on Koúfos-niminen kylä.[2]

Sithonian ja Pallenen niemien välinen lahti sai kaupungista nimen Toronenlahti (Τορωναϊκὸς κόλπος, Torōnaikos kolpos,[12][13] Τορωνικὸς κόλπος, Torōnikos kolpos,[14] lat. Toronaicum mare,[15] Toronaeus sinus;[16] nyk. Kassándranlahti, Toronaíoslahti).[2]

Toronen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä. Siihen kuului mahdollisesti koko Sithonian niemen eteläosa.[1] Toronesta pohjoiseen samalla niemellä sijaitsivat Galepsos, Parthenopolis ja Sarte.[5] Theofrastos mainitsee, että Toronen läheisellä suolla kasvoi ”egyptinpapuja” (Lablab purpureus?).[2][17] Arkhestratos mainitsee tietynlaisen kalan, josta Torone oli kuuluisa.[2][18]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronen paikalla on arkeologisten tutkimusten mukaan ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla, viimeistään myöhäisellä neoliittisella kaudella ja tämän jälkeen ainakin varhaisella pronssikaudella 2000-luvulla eaa. sekä varhaisella rautakaudella noin vuosina 1125–850 eaa.[1][4] Toronen kaupunki perustettiin 700-luvulla eaa.[1] Sitä pidetään yleensä Euboian Khalkiista tulleiden asuttajien perustamana siirtokuntana, vaikkakin antiikin lähteet tukevat tätä vain huonosti ja arkeologia ei lainkaan.[1][2] Kaupungin katsottiin saaneen nimensä kreikkalaisen mytologian Toronesta, joka oli joko Proteuksen tai Poseidonin Foiniken kanssa saama tytär.[2][12] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Torōnaīos (Τορωναῖος).[2]

Lekythoksen linnan raunioita.

Torone löi omaa euboialaisen ja foinikialaisen standardin mukaista hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupungin talous perustui viinin ja puutavaran vientiin.[19] 400-luvun eaa. alun persialaissotien aikaan Torone oli seudun muiden kreikkalaiskaupunkien tavoin Persian vallan alla, ja joutui antamaan miehiä ja laivoja Kserkseen käyttöön tämän vuoden 480 eaa. hyökkäyksessä Kreikkaan.[2][20] Persialaissotien jälkeen Torone tuli Ateenan valtapiiriin.[2] Se kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–429/428 eaa.[1]

Peloponnesolaissodan aikana vuonna 423 eaa. Toronen oligarkiamielinen puolue avasi kaupungin portit Brasidaan johtamille spartalaisille. Suurin osa kaupungissa olleista ateenalaisista sekä heidän puolellaan olleet toronelaiset pakenivat Lekythoksen linnaan, mutta joutuivat lopulta luovuttamaan sen. Ateenalaiset valtasivat kaupungin takaisin vuonna 422 eaa. Kleonin johdolla. Tämän jälkeen kaupungissa toteutettiin andrapodismos, jossa miehet vietiin vankeina Ateenaan ja naiset ja lapset orjuutettiin.[1][2][21]

Lekythoksen linnan raunioita.

300-luvulla eaa. Torone vaikuttaa olleen Olynthoksen alainen ja kuului Khalkidiken liittoon. Olynthoslaiset lunastivat toronelaiset takaisin Ateenasta.[1][2] Spartalaiset valtasivat kaupungin vuonna 380 eaa. Timotheos valtasi kaupungin takaisin Ateenalle vuonna 364 eaa.[2][22] Filippos II valtasi Toronen petoksella vuonna 349 eaa. ennen hyökkäystään Olynthokseen ja liitti sen muiden Khalkidiken kaupunkien mukana osaksi Makedonian valtakuntaa. Toronea ei kuitenkaan tuhottu.[1][23] 300-luvulla eaa. Torone löi pronssirahaa.[1]

Rooman laivasto hyökkäsi Toronea vastaan vuosien 171–168 eaa. kolmannessa makedonialaissodassa Perseusta vastaan, mutta ilman menestystä.[2][24] Vuonna 168 eaa. kaupunki tuli muun Kreikan ohella osaksi Rooman valtakuntaa. Se säilyi olemassa bysanttilaiselle kaudelle saakka.[4]

Toronen arkeologisia tutkimuksia on suorittanut Australian Archaeological Institute at Athens eli Australian arkeologinen instituutti Ateenassa.[4] Nykyinen Torónin kaupunki on perinyt antiikin aikaisen kaupungin nimen nykykreikkalaisessa muodossa.[2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronen kaupunkikeskus on ollut ympäröity muurein. Ne kulkivat Lekythoksen niemen pohjoisrannalta ylos sen kaakkoispuolella olleelle kukkulalle ja sieltä alas Lekythoksen niemestä etelään sijainneen toisen niemen etelärannalle.[7] Muureista on löydetty joitakin osia, jotka ajoittuvat klassiselle kaudelle. Pääosa kaupungin linnoitteiden jäänteistä on varhaiselta hellenistiseltä kaudelta.[1]

Basilikakirkon rauniot.

Lekythoksen niemeltä on löydetty hellenistiselle kaudella ajoittuvia linnoitteita. Anemómyloksen ja Víglan kukkuloiden muurit ajoittuvat klassiselle kaudelle sekä varhaiselle hellenistiselle kaudelle. Sieltä on löydetty myös klassiselle ja roomalaiselle kaudelle ajoittuvien talojen jäänteitä.[4]

Kirjallisten lähteiden perusteella Toronessa on ollut agora. Lekythoksen linnoituksessa oli Athenelle omistettu temppeli, josta on löydetty jäänteitä. Niiden perusteella se edusti doorilaista tyyliä. Kaupungin ulkopuolella oli Dioskoreion eli dioskuureille omistettu pyhäkkö.[1]

Kaupungin läheltä on löydetty protogeometriselle kaudelle eli varhaiselle rautakaudelle n. 1125–850 eaa. ajoittuva hautausmaa, josta on löydetty keramiikkaa. Osa sen löydöistä on esillä Polýgyroksen arkeologisessa museossa.[4]

Varhaisen bysanttilaisen kauden asutus sijaitsi lähellä Lekythoksen linnaa. Tuon ajan löytöihin lukeutuu kolme noin 500-luvulle ajoittuvaa basilikakirkkoa sekä hautausmaa. Kirkoista yksi, Lekythoksen niemen lähellä sijainnut Pyhän Athanasioksen basilika, oli mahdollisesti kaupungin katedraalikirkko.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”620. Torone”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Torone”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Torone Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
  4. ↑ a b c d e f g h i Torone (Chalkidike) 80 Toroni - Τορώνη ToposText. Viitattu 1.11.2022.
  5. ↑ a b c d ”51 B5 Torone”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. ↑ Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7
  7. ↑ a b c d e f Dunn, Richard & Beness, Jillian Lea: The coastal topography of ancient Torone Mediterranean Archaeology. 2009/2010. Academia.edu. Viitattu 1.11.2022.
  8. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 4.113.
  9. ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 5.2.
  10. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κωφός A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  11. ↑ Strabon: Geografika VII s. 330; Pomponius Mela: De situ orbis 2.3; Zenobios: Sananlaskut (Prov. Graec. cent.) IV, pr. 68.
  12. ↑ a b Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Τορώνη.
  13. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.13.13.
  14. ↑ Strabon: Geografika VII s. 330; Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 640.
  15. ↑ Livius: Rooman synty 44.11.
  16. ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 5.10.
  17. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 3.72d.
  18. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 7.310c.
  19. ↑ Beness, J. L. & Hillard, T.: The Harbour(s) of Ancient Torone: the search for their location and reflections on Honor Frost's hypothesis concerning shipbuilding in the area (In S. Demesticha, L. Blue, K. Baika, C. Beltrame, D. Blackman, D. Cvikel, H. Farr, & D. Sivan (Eds.), Under the Mediterranean I: studies in maritime archaeology (pp. 147-161). (Honor Frost Foundation Research Publication; No. 1). Sidestone Press) 2021. Macquarie University. Viitattu 1.11.2022.
  20. ↑ Herodotos: Historiateos 7.122.
  21. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 4.110–, 5.2.
  22. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.81.
  23. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.53.
  24. ↑ Livius: Rooman synty 44.12.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Torone_(Khalkidike)&oldid=22816135”