Tonteri (Kivennapa)
Tonteri oli Kivennavalla, luovutetussa Karjalassa sijainnut kylä. Siellä oli suomalaista tullirajan vartiotoimintaa jo autonomian ajalla. Nykyään Tonteri on autiona.
Autonomian ajan tullivartiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välillä oli alkujaan seitsemän tullivartiota: Kuokkala, Rajajoki, Tonteri, Lipola, Raasuli, Sirkiänsaari ja Tappari. Vuonna 1917 muodostettiin lisäksi Tulokkaan vartio. Vartiot olivat maantievartioita kohdissa, joissa tie ylitti rajan.[1]
Koska Tonteri ei ollut varsinainen rajanylityspaikka, sinne ei rakennettu tullilaitoksen vartiotaloa tullaamista varten vaan ainoastaan rajavartioston vartiotupa.[2]
Rajavartiot sisällissodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan jälkeisessä tilanteessa levottomalla rajalla kohtasivat sotilaallisen läsnäolon ja rajavartioinnin intressit. Syyskuussa 1918 ylipäällikkö määräsi muodostettavaksi Terijoen rajavartiopataljoonan, joka siirtyi Karjalankannaksen vartioksi 18. lokakuuta majuri Oskar Stenbergin komennossa.[3]
Kannaksen rajavartiointi järjestettiin uudelleen vuoden 1920 alussa. Käskyllä 17. tammikuuta 1920 vartiotehtävän sai uusi erikoisyksikkö, Käkisalmen läänin rykmentti. Kivennavalla oli tuolloin maantievartiopaikka.[4] Tonteriin oli sijoitettuna osia em. rykmentin II pataljoonasta.
Liikenneyhteydet ja posti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonterissa oli postipysäkki (numero 1617) 1. maaliskuuta 1910 lähtien vuoteen 1940 asti.[5] Vuodesta 1937 lähtien viipurilainen Kannaksen Matka-auto Oy liikennöi reittiä Viipuri–Kivennapa–Tonteri REO Safety Bus -seka-autolla.[6]
Uskonnollista elämää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonteriin saapui 1880-luvulla lestadiolainen herätys Pietarista käsin. Tonterin ohella sitä esiintyi Kivennavalla kirkonkylässä sekä Raivolassa.[7]
Tonteri toisessa maailmansodassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan etenemisvaiheessa JR 7 ylitti rajan Tonterissa 31. elokuuta 1941.[8] Asemasotavaiheessa Tonteri muodosti 2. divisioonan lohkojaossa oikeanpuolimmaisen lohkon helmikuusta 1943 lähtien. Muut lohkot olivat Riihiö ja Ohta.
Suurhyökkäyksen alettua 2. divisioonan puolustama linja kulki Tonterin läpi 10. kesäkuuta 1944 keskiyöllä.[9] Taisteluosasto Ahola vetäytyi Tonterista 11. kesäkuuta 1944. Kylä vallattiin takaisin JR 7:n 2. komppanian vastaiskulla, mutta menetettiin samana iltana neuvostojoukkojen painostaessa Tonterista ja Vihtaniemestä Hartosiin johtavien teiden suunnissa.[10]
Tonteri tänään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet Kivennavan kylistä tuhoutuivat sodissa ja jäivät tyhjilleen. Tonteri kuuluu näihin.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kinnunen, Mauri: Herätysliike kahden kulttuurin rajalla: lestadiolaisuus Karjalassa 1870-1939. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2004. Teoksen verkkoversio (pdf).
- Koskimaa, Matti: Tyrjän rykmentti: JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21273-3
- Kouhia, Kaarina: Käki kukkuu siellä. Karjala : puolueista riippumaton karjalaisten lehti, 31.10.1996, nro 44, s. 12. Viipuri, Lappeenranta.
- Lehtipuu, Markus: Suomalainen matkaopas: Kannas. Helsinki: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2006. ISBN 952-91-2323-X
- Tuokko, Kaino: Rajalla rauhatonta. Saarijärven Offset (painopaikka): Kaino Tuokko (omakustanne), 2000. 952-91-2323-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuokko 2000,132
- ↑ Tuokko 2000,133
- ↑ Tuokko 2000,118-119
- ↑ Tuokko 2000,121-122
- ↑ Luovutettujen alueiden postileimat ja -numerot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Northern models
- ↑ Kinnunen, Mauri 2004: Herätysliike kahden kulttuurin rajalla: lestadiolaisuus Karjalassa 1870-1939 s. 124, 315 Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto
- ↑ Koskimaa 1996,86
- ↑ Koskimaa 1996, 189
- ↑ Koskimaa 1996,188-190
- ↑ Lehtipuu 2006,146 ks. myös http://wikikarelia.com/index.php/KIVENNAPA (Arkistoitu – Internet Archive)
Ahjärvi • Hartonen • Hiirelä • Holttila • Ikola • Jalkala • Joutselkä • Jäppinen • Kanala • Karvala • Kaukolempiälä • Kauksamo • Kekrola • Kivennavan kirkonkylä • Kontu • Korpikylä • Kotselkä • Lavola • Liikola • Lintula • Lipola • Miettilä • Multala • Mustapohja • Pamppala • Patrikki • Pihlainen • Polviselkä • Raivola • Rantakylä • Rasala • Riihisyrjä • Riihiö • Rontu • Räikylä • Saarenmaa • Seppälä • Siiranmäki • Soppikylä • Suurselkälä (Suurselkä) • Tammiselkä • Tirttula • Tonteri • Uupune • Vaittila • Vanhakylä • Vehmainen • Voipiala • Vuottaa • Ylentelä