Oskar Stenberg
Oskar Adrian Stenberg (31. tammikuuta 1873 Valkeala – 10. syyskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen majuri, opettaja ja taidemaalari.[1][2][3][4][5]
Valkealan pitäjän Jokelan kylässä syntynyt Stenberg kävi Haminassa reaalikoulua ja kävi sitten Haminan kadettikoulun valmistuen sieltä 1897. Hän oli aliluutnanttina Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonassa ja vuonna 1898 hänet komennettiin Venäjälle Aleksanteri III:n rykmenttiin n:o 143. Kadettikoulussa Stenberg oli aloittanut myös taideopintonsa koulun piirustuksen opettajana toimineen Hugo Backmanssonin johdolla ja hän jatkoi opintojaan Venäjällä sikäläisen taideakatemian opettajien johdolla. Viimeksi Stenbergin opettajana oli keisari Nikolai II:n kabinettimaalarina tunnettu Aleksander Blasnov. Steberg osallistui muun muassa Venäjän-Japanin sotaan ja maalasi rintamalla taistelukuvia, joita päätyi muun muassa Aleksanteri III:n museoon Pietariin. Kuvaamataiteita ja musiikkia harrastanut Stenberg oli Venäjällä tunnettu myös pianistina ja hän oli pianonsoiton opettajana Pietarin kolmannessa kadettikoulussa.[1][6][2]
Ensimmäisen maailmansodan aikana Stenberg palveli Varsovan ja Romanian rintamilla. Hän palasi Suomeen kapteenin arvoisena vuonna 1917 Bessarabiasta. Viipurissa Stenberg joutui punaisten vangiksi. Vuonna 1918 Stenberg ylennettiin Suomen armeijan majuriksi ja hän toimi Viipurin linnoituksessa yleisesikunnan osaston päällikkönä ja sitten Viipurin vartiopataljoonan päällikkönä. Stenberg oli 1919–1924 Savonlinnassa Mikkelin 2. kutsuntapiirin eli Saimaan kutsuntapiirin päällikkönä. Hän siirtyi sitten siviilin ja toimi Savonlinnan lyseon laulun ja piirustuksen opettajana. Savonlinnassa asuessaan hän maalasi tauluja, toimi pianonsoiton opettajana ja järjesti pianokonsertteja.[1][2]
Stenberg ei ollut taiteilijana kovinkaan tunnettu Suomessa sillä hän asetti vain harvoin töitään esille taiteilijoiden yhteisnäyttelyihin ja piti vain yhden oman näyttelynsä Helsingissä. Stenbergin värikylläisten maalauksien aiheena oli pääasiassa Olavinlinna interiööreineen. Stenberg suunnitteli muun muassa Heinäveden ja Säämingin suojeluskuntien liput ja hän oli Heinäveden suojeluskunnan kunniajäsen. Hän oli myös Savonmaa-lehden taidearvostelijana.[6][2]
Vuonna 2000 Oskar Stenbergin Yhdysvalloissa asunut sisaren tyttären tytär Mai B. Avery lahjoitti Savonlinnan taidemuseolle kokoelman Oskar Stenbergin maalauksia, akvarelleja, valokuvia ja ristipistotöitä.[7]
Oskar Stenbergin sisar oli laulajatar Ester Bergh-Barrot (1876–1939).[3] Ester Barrotin tytär laulajatar Greta Barrot oli naimisissa virolaisen pianistin Leonid Milkin kanssa.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Majuri Oskar Stenberg täyttää tänään 60 vuotta, Itä-Savo, 31.01.1933, nro 12, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d 60-vuotias. Majuri Oskar Stenberg, Savonmaa, 31.01.1933, nro 12, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Geni.com : Oskar Adrian Stenberg
- ↑ Dödsfall, Svenska Pressen, 11.09.1941, nro 209, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Oskar Stenbergin kuolinilmoitus, Hufvudstadsbladet, 11.09.1941, nro 246, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Savonlinnalainen taiteilija saa tunnustusta, Pohjois-Karjala, 31.01.1939, nro 12, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Oskar Stenbergin taidetta lahjoituksena Savonlinnaan, Helsingin Sanomat Kulttuuri 22.7.2000 (Tilaajile)
- ↑ Eräs Savonlinnalainen taiteilijakoti, Länsi-Savo, 29.07.1939, nro 84, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kiinan keisarin maljakko ja hoviviitta - Savonlinnassa. Talo, joka kätkee sisäänsä maailman erikoislaatuisimpia aarteita, Seura, 07.04.1937, nro 14, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot