Elia (profeetta)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Profeetta Elia.

Elia (hepr. ‏אֱלִיָּהוּ‎, Elijahu, ’Jumalani on Jahve’) on sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa ja Jeesuksen ajan juutalaisuudessa Mooseksen jälkeen ja hänen rinnallaan tärkein ja arvostetuin profeetta. Elia eli 800-luvulla eaa. Pohjois-Israelissa Gileadin Tisbessä. Elia vastusti epäjumalanpalvelusta ja sai kuningatar Isebelin ja Israelin kuninkaan Ahabin vihat niskoilleen. Kun kuningatar yritti surmauttaa hänet, hän nousi taivaaseen tulisissa vaunuissa.

Elian nimi esiintyy Uuden testamentin vanhassa suomennoksessa muodossa Elias. Suomessa ortodoksisessa kirkossa hänestä käytetään myös karjalaista nimeä Ilja.

Elia Raamatussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertomukset Kuningasten kirjoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Profeetta Elia tuomitsee Ahabin (1873)

Vanhan testamentin profeetta­kirjojen joukossa ei ole Elian kirjaa. Hänestä kerrotaan pääasiassa Ensimmäisen kuningasten kirjan 17.-21. sekä toisen kuningasten kirjan kahdessa ensimmäisessä luvussa. Hänen kerrotaan myös tehneen useita ihmeitä.

Näiden kirjojen mukaan Elia oli tisbeläinen, Gileadiin asettunut siirtolainen. Ensimmäisen kerran hänet mainitaan, kun hän ennusti kuningas Ahabille, että Israeliin on tulossa useita vuosia kestävä kuivuus.[1] Niin myös tapahtui.[2]

Lausuttuaan tämän ennustuksen Elia vetäytyi Herran käskystä Keritin purolle. Siellä tapahtui sellainen ihme, että häntä ruokkivat korpit[3] aamuin ja illoin.[4] Mutta koska pitkään aikaan ei ollut satanut, puro kuivui.[2] Silloin Elia lähti Sarpatiin, Sidonin alueelle, erään lesken luo. Vaikka ruoka aluksi oli vähissä, sitä syntyi ihmeellisellä tavalla lisää eikä se loppunut.[5] Lesken poika sairastui ja lopulta kuoli, mutta Elia herätti hänet henkiin.[6]

Kolmantena vuotena tämän jälkeen Elia palasi Herran käskystä kuningas Ahabin luo. Kuivuuden vuoksi maassa vallitsi tuolloin ankara nälänhätä.[7] Elia haastoi Ahabin sekä Baalin ja Astarten profeetat voimain­mittelöön, joka suoritettiin Karmelin vuorella. Baalin profeetat yrittivät saada jumalansa sytyttämään uhraamansa vasikka tuleen, mutta eivät onnistuneet, kun taas Elian rukoillessa tuli syttyi. Kun paikalle kokoontunut kansa näki tämän, kaikki hämmästyivät ja tunnustivat Elian voittaneen. Elia otti Baalin profeetat kiinni ja tappoi heidät. Pian tämän jälkeen seudulla alkoi ensimmäisen kerran vuosiin sataa.[8]

Kun Ahab kertoi Iisebelille, mitä oli tapahtunut, tämä lähetti Elian luo sanan­saattajan, joka ilmoitti, että Iisebel aikoi tappaa hänet.[9] Elia kuitenkin pakeni Hoorebin vuorelle.[10] Nähtyään jumalallisen ilmestyksen hän voiteli Elisan seuraajakseen profeettana.[11]

Myöhemmin Elia kuitenkin vielä palasi Ahabin luo ja uhkasi, että koska tämä oli tehnyt pahaa, Herra oli hävittävä hänen kaikki miespuoliset jälkeläisensä ja että koirat tulisivat syömään Iisebelin. Nyt Ahab nöyrtyi katumukseen.[12]

Toisen Kuningasten kirjan mukaan Elia nousi lopulta taivaaseen tulisissa vaunuissa. Hänen vaatteensa putosi, ja Elisa otti sen haltuunsa.[13]

Elia oli niitä harvoja, joiden moni katsoo astuneen taivaaseen kuolematta ensin.

Maininnat muualla Raamatussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainintoja profeetta Eliasta on Raamatussa muuallakin. Malakian kirjassa ennustetaan, että ennen Messiaan tuloa Jumala lähettää profeetta Elian takaisin maan päälle.[14] Uudessa testamentissa tämän tulkitaan tarkoittavan Johannes Kastajaa.[15]

Jeesus viittasi eräässä puheessaan Elian ennustamaan kuivuuteen ja nälänhätään[16], ja se mainitaan myös Jaakobin kirjeessä.[17]

Elias on yksi islamin kahdestakymmenestäviidestä Koraanissa mainitusta profeetasta (suurat 6:85 ja 37:123–132). On myös todisteltu, että Niiniköyden suurassa (111) esiintyvä Abu Lahab olisi Kuningasten kirjan Ahab. Suurassa mainitaan myös Ahabin syntinen vaimo, joka siten olisi Iisebel.[18]

  1. 1. Kun. 17:1
  2. a b 1. Kun. 17:7
  3. Profeetta Eliaa elättäneet korpit eivät olleet lintuja vaan yksi Arabiheimo joita kutsuttiin korpeiksi. Masoreetit vokalisoivat sanan RBJM sanaksi ooReBiJM = Korpit. Jos se vokalisoidaan sanaksi aRaaBiJM, se merkitsee Arabeja. Vokalisointi ei kuulu alkuperäiseen ohjeelliseen tekstiin. On todennäköisempää, että Herra pani paikalliset arabit tuomaan Elialle ruokaa.
  4. 1. Kun. 17:2–6
  5. 1. Kun. 17:7–16
  6. 1. Kun. 17:17–24
  7. 1. Kun. 18:1–2
  8. 1. Kun. 18:3–46
  9. 1. Kun 19:1–2
  10. 1. Kun. 19:3–9
  11. 1. Kun. 19:4–16
  12. 1. Kun. 21:20–29
  13. 2. Kun. 2:1–14
  14. Mal. 4:5–6
  15. Matt. 17:10–13
  16. Luuk. 4:25
  17. Jaak. 5:17
  18. Ercan Celik: Who were Abu Lahab and His Wife? A View from the Hebrew Bible International Qur'anic Studies Association. 26.5.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.