Thomas Kiempe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Thomas Kiempe (luult. 3. syyskuuta 1752 Ylitornio2. maaliskuuta 1812 Hinnerjoki) oli tuottelias 1700-luvun lopun suomalainen kirkko-, muotokuva- ja koristemaalari, joka teki ilmeisesti myös tavallisia maalaustöitä.[1]

Kiempen vanhempia ei tiedetä, mutta hänen puolisonsa vuodesta 1783 oli Helena Hortelia (s. 1755). Hän tuli ilmeisesti vuonna 1767 Länsipohjan rykmenttiin sukunimellä Lönnbom ja yleni Kiempe-nimisenä rumpaliksi. Kiempe sai mahdollisesti maalarin koulutuksen sotilaspalveluksessa 1767–1776 ollessaan, mutta ehkä myös maalari Abraham Segerström toimi hänen opettajanaan. Ensimmäiset kirkkomaalauksensa hän teki Grundsundassa Ångermanlandissa 1781 ja Nordmalingissa 1782–1783, jolloin hän maalasi myös omakuvansa. Pohjanmaalla Kiempe työskenteli vuodesta 1785, maalaten kirkkoihin yksittäisiä uskonnollisaiheisia tauluja, Uuteenkaarlepyyhyn 1784, Merijärvelle 1787–1788, Lapualle 1791, Soiniin 1794, Ylihärmään 1799, Halsualle ilmeisesti 1800 ja Rautioon 1804.

Suuremmat alttarilaitteet Kiempe teki Vöyriin 1786–1788, Luotoon 1787, Alavieskaan noin 1795 ja Kälviälle 1802. Koko kirkon sisutuksen ja maalaamisen Kiempe toteutti Ylivieskassa noin 1787, Virroilla 1769 ja Kälviällä 1802. Hän käytti mitä ilmeisimmin useiden teostensa malleina vanhoja painettuja kuvia ja lehtiä. Kiempe vietti kiertelevää elämää Pohjanmaalla, kunnes muutti 1807 Euran Kauttuan ruukinpuistoon. Hinnerjoen kirkon maalaus jäi Kiempeltä kesken, kun hän kuoli keuhkotautiin keväällä 1812. Leski hankki työlle jatkajan, jonka nimeä ei tiedetä. Maalarin ammatissa isäänsä avustanut poika Gustav Eric oli kuollut hieman aiemmin Suomen sodan aikana sotavankeudessa.[1]

  1. a b Hanka, Heikki: ”Thomas Kiempe”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 132–133. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.