MTV:n historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisen MTV Oy:n ja samalla myös MTV3-televisiokanavan historiasta. Music Televisionista kerrotaan sivulla MTV (televisiokanava).
MTV:n entinen toimitalo (Pöllölaakso) Helsingin Ilmalassa lokakuussa 2022.

Oy Mainos-TV-Reklam Ab, nykyinen MTV, perustettiin 29. huhtikuuta 1957,[1] jolloin Ilmoittajien liitossa väläyteltiin ideaa amerikkalaistyylisestä mainonnasta televisio-ohjelmien yhteydessä. TES-TV oli aloittanut jo pari vuotta aiemmin ja Yleisradio oli vasta aloittamassa lähetyksiään Suomen televisio -kanavalla. Uutta hanketta vetämään perustettiin osakeyhtiö, jonka johtajaksi tuli Ilmoittajien liiton puheenjohtaja Pentti Hanski. Uuden yrityksen omistajiksi tuli liiton lisäksi merkittäviä mainostoimistoja.

Alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oy Mainos-TV-Reklam Ab vuokrasi ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Yleisradio oli vastahakoinen, mutta käytännön syistä se myöntyi vuokraamiseen, koska sillä ei ollut varaa tuottaa tarpeeksi omaa ohjelmaa pystyäkseen kilpailemaan TES-TV:n kanssa. 13. elokuuta 1957 oli ensimmäinen lähetys.[1] Alussa MTV:n viikoittainen ohjelma-aika oli vain kymmenen tuntia ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella. Sopimuksen mukaan MTV ei saanut kilpailla Yleisradion kanssa uutisissa, eikä puoluepoliittisia mainoksia saanut esittää.

Yhtiö toimi pienessä toimistossa, josta ohjelmat ja mainokset toimitettiin Yleisradiolle lähettien kautta. Tekniikka oli puutteellista. Mainokset esitettiin ainoastaan suorina lähetyksinä.

Koko yhtiön toiminta oli sen alkuvuosina vaakalaudalla. Vasemmistossa lähde? vaadittiin, että ainoastaan valtiollinen toimija voisi lähettää ohjelmia. Yleisradiossa taas ehdotettiin, ettei MTV lähettäisi omia ohjelmiaan lainkaan, vaan lähettäisi pelkkiä lyhyitä mainostaukoja Ylen ohjelmien välissä. Tällaisiin vaatimuksiin ei kuitenkaan myönnytty, vaan yhtiö piti lujasti kiinni itsenäisyydestään.

MTV vakiinnuttaa asemansa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimitusjohtaja Pentti Hanski muuraa MTV:n toimitalon peruskiveä kesäkuussa 1966.

1960-luvun alussa TES-TV ajautui taloudellisiin ongelmiin, sillä se ei pystynyt kilpailemaan mainosrahoista huomattavasti suuremman näkyvyysalueen omanneen MTV:n kanssa, joka Yleisradion vuokralaisena laajeni nopeasti kohti valtakunnallista peittoa. TES-TV (vuodesta 1960 lähtien Tesvisio Oy) toimi vain pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1963 toiminta laajeni Turkuun ja Tampereelle, missä toimi erillinen Tamvisio Oy. Vuonna 1964 Yleisradio lopulta osti Tesvision ja Tamvision, yhdisti ne ja teki Tampereen kanavasta uuden TV-ohjelma 2:nsa. MTV vaati uutta kanavaa aluksi kokonaan itselleen, jotta se pystyisi toimimaan itsenäisesti. Nämä toiveet torjuttiin kuitenkin täysin Ylen puolella. Lopulta MTV saatiin myöntymään olemiseen kanavien alivuokralaisena tarjoamalla sille lisää lähetysaikaa. MTV:n lähetykset TV-ohjelma 2:ssa alkoivat 13. tammikuuta 1966.[2] Ensimmäisinä vuosina MTV:n lähetykset kakkosverkossa esitettiin torstai-iltoina, joista merkittävä osa oli nyt prime timen aikana.

MTV perusti vuonna 1965 oman televisioteatteritoimituksensa, MTV-teatterin.[3] MTV-teatterin tuottamia televisioelokuvia esitettiin Aitiopaikka ja Teatterituokio -nimisillä ohjelmapaikoilla. Aitiopaikka-nimen alla esitettiin maanantai-iltaisin pitkiä, noin 90-minuuttisia televisionäytelmiä. Teatterituokio-nimellä kulkeneet näytelmät puolestaan olivat noin 45-minuutin pituisia.[4] MTV-teatterin teatteripäälliköksi valittiin Ville Salminen.[5] Ohjaajina toimivat Kaarlo Hiltunen, Veikko Kerttula, Ritva Nuutinen ja Pauli Virtanen. Lisäksi teatteriin palkattiin 12 näyttelijää.[6] Vuoden 1966 alusta alkaen Tesvisiolla alunperin esitetyt ohjelmat kuten Levyraati, siirtyivät MTV:n ohjelmistoon.[2]

Näinä aikoina MTV:n toiminta lähti nousuun, vaikka sen tulevaisuus ei edelleenkään ollut täysin taattu. Vuonna 1967 rakennettiin uusi toimitalo, niin kutsuttu Pöllölaakso, Helsingin Ilmalaan. Pari vuotta sen jälkeen esitettiin ensimmäinen värilähetys. Näihin aikoihin oli perustettu myös viihdetoimitus, joka alkoi tuottaa talon sisällä draamaohjelmistoa. Ohjelma-aika kasvoi runsaasti ja MTV aloitti mainoskampanjan ”Älkää pudottako mainospöllöä”, jossa se korosti suomalaisille mainosrahoitteisen ohjelmiston merkitystä suomalaisen viihteen takaamisessa.[7] Näin se alkoi hitaasti saada katsojia puolelleen: Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV suuntautui viihdeohjelmistoon.

1970-luku toi myös muutoksen tuulia. MTV oli mukana perustamassa kaupallisten tv-yhtiöiden yhteistyöjärjestöä EGTA:ta ja se pääsi mukaan myös Prix Italia -järjestöön. 1970-luvulla alkoi myös kädenvääntö uutislähetyksistä: Yleisradio katsoi, että uutislähetykset olivat 1950-luvulla solmitun sopimuksen nojalla sen yksinoikeus, eikä suostunut perääntymään kiistassa. Kanavan visuaalinen ilme uudistettiin, jolloin käyttöön tuli hyvin monen suomalaisen tuntema sinisen värinen "Mainospöllö".

Ohjelmatarjonta laajenee

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun alussa saatiin vihdoin käynnistettyä omat uutislähetykset pitkien neuvotteluiden jälkeen. Yleisradion kanssa oli saatu sovittua kompromissi, jossa MTV:llä on uutisia vain kerran illassa Ylen uutisten jälkeen. Kompromissin mukaan kyseessä olisi vain 2-vuotinen kokeilu. MTV:llä lähetetyistä Kymmenen uutisista tuli pian hittituote, joka joutui aikataulustaan johtuen käsittelemään asioita erilaiselta kantilta ja paikallisemmasta näkökulmasta kuin Yleisradio.

Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi ja korvaavista nimistä oli järjestetty aikoinaan katsojakilpailukin. Koska varteenotettavia ehdokkaita ei löytynyt ja kansan suussa nimi oli joka tapauksessa vakiintunut MTV:ksi, yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982.[8]

1970- ja 1980-lukujen vaihteessa MTV oli ehtinyt laajentaa toimintaansa erilaisille aloille, muun muassa perustamalla oman kasettimonistamon, äänilevyprässäämön ja elokuvafilmilaboratorion. Vuonna 1984 koittivat muutoksen tuulet, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Pentti Hanski jäi eläkkeelle yhtiön palveluksesta. Tilalle tuli Eero Pilkama, joka oli MTV:n näytelmäohjaaja Inkeri Pilkaman puoliso.

Vähitellen omalle kanavalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1985 MTV Oy lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin, jossa oli tarkoituksena tarjota lisää kaupallista ulkomaista ohjelmistoa kahden olemassa olleen julkisen palvelun kanavan linjan rinnalle. Nokian kiinnostus perustui ajatukseen maksutelevisioista, joka tuolloin oli Suomessa aika utopistinen ajatus.selvennä Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa, mutta taloudellisesti se kävi yritykselle raskaaksi. MTV joutui nyt nimittäin kilpailemaan sekä Yleisradion että oman Kolmoskanava-osastonsa kanssa. Suureksi paisunut ohjelma-ajan tarve yhdistettynä tiukkoihin ohjelma-aikojen vuokraussopimuksiin olivat hankalia sekä MTV:lle että Yleisradiolle, joiden ohjelmat saattoivat joutua vuorottelemaan kanavalta toiselle kesken ohjelmankin.

1980- ja 1990-lukujen vaihteessa alkoivat Seitsemän uutiset, iltapäivän makasiiniohjelma Tänään, tässä ja nyt sekä aamulähetys Huomenta Suomi, kaikki uudella Kolmoskanavalla.

MTV halusi toteuttaa vanhan unelmansa omasta toimiluvasta. Yleisradio alkoi myöntyä ajatukselle ja myikin Nokian kanssa osuutensa Oy Kolmostelevisio Ab:stä MTV:lle 1990-luvun alussa. Lopulta 1. tammikuuta 1993 MTV siirtyi omalle kanavalleen. Mukaan tuli sekä MTV:n että Kolmoskanavan ohjelmistoa. Vanhoista ohjelmakuuluttajista luovuttiin, eivätkä MTV:tä enää sitoneet Yleisradion säännöt muun muassa puoluepoliittisten ohjelmien suhteen. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3. Alkuvaiheessa MTV3:n ohjelmakartta oli varsin samanlainen kuin Kolmoskanavan.

MTV3:sta tuli täyden palvelun televisiokanava, jolla oli nyt runsaasti lähetysaikaa käytössään. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudella, eikä Yleisradio kyennyt vastaamaan kilpailuun. Ohjelmisto laajeni kokopäiväiseksi, kun iltapäivälähetykset aloitettiin 14. maaliskuuta 1994. Myös MTV Tekstikanava, Suomen ensimmäinen kaupallinen teksti-tv-palvelu aloitettiin. Toiminta laajeni omaan valtakunnalliseen radiokanavaan, Radio Novaan, vuonna 1997, joka myytiin Bauer Medialle vuonna 2015.[9]

1990-luvun aikana MTV3 kunnostautui eritoten suorien tapahtumien televisioinnissa. Ohjelmissa palveltiin kaikenlaisia yleisöjä, joten ohjelmia löytyi aina Tangomarkkinoista nuortenohjelma Jyrkiin.

MTV3 liittyi Euroopan yleisradiounioniin eli EBUun 1993, kun se mahdollisti myös kaupallisten yhtiöiden mukaanpääsyn.[10] Suomen hallitus myönsi 2. syyskuuta 1993 MTV:lle toimiluvan 14. joulukuuta 1999 saakka.[11] MTV3 sai oman internetsivustonsa vuonna 1995 ja oman teksti-TV-palvelunsa vuonna 1996.

Uudenlaisen median aikakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 aloitti toimintansa Suomen toinen valtakunnallinen mainoskanava Nelonen, joka loi aiemmin varmoille mainosmarkkinoille tiukkaa kilpailua. Nelosen takana oli (ja on) Sanoma-konserni. MTV Oy ja Aamulehti yhdistyivät 1998 Alma Mediaksi ja ensimmäinen siirtyi osaksi uutta yhtymää. Uuden omistajan alla alkoivat kuitenkin vähitellen tiukat säästötoimet, sillä muuttuneessa kilpailu- ja mediatilanteessa toiminta alkoi tuottaa tappiota.

MTV3 luopui vuosikymmenen lopulla uutisia lukuun ottamatta omasta ohjelmatuotannostaan ja MTV Viihde myytiin muualle.[12] Myös ajankohtaisten ohjelmien määrää vähennettiin merkittävästi. Ydinliiketoimintaan liittymättömistä aloista luovuttiin ja suuri osa työntekijöistä irtisanottiin seuraavien muutaman vuoden aikana. Kanava alkoi keskittyä aiempaa enemmän urbaanimpien ja uusia tuotteita enemmän seuraavien katsojien palvelemiseen. Vuonna 1999 uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Ilkka Kylmälä, Eero Pilkaman jäädessä eläkkeelle.

2000-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV Draama oli MTV Oy:n draamatuotantoyhtiö, joka myytiin vuonna 2000 Jarowskijlle.[13] Peppi Kajanne oli MTV Draaman ohjelmapäällikkö, ja hän jatkoi toimessaan myynnin jälkeenkin.[14]

Vuonna 2000 otettiin käyttöön uusi digitaalinen lähetysyksikkö ja TVTV! (nykyinen Sub) aloitti MTV3:n klassista viihdettä tarjoavana rinnakkaiskanavana kaapelitelevisioverkoissa. Samana vuonna alkoivat maanpäällisen digitaalitelevision koelähetykset.

MTV3 uusi kanavailmeensä täydellisesti 6. syyskuuta 2001 kello 19. Aiempi ilme oli ollut erilaisine muutoksineen käytössä vuoden 1993 kanavauudistuksesta lähtien. Pöllön tilalle logoon tuli tyylitelty pöllön silmä. MTV Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Pekka Karhuvaara. TVTV! muutti nimensä Subtv:ksi (alkuvuonna 2008 Subiksi). Vuonna 2004 aloitettiin maksutelevisiotoiminta ja markkinoille tuli myös erilaisia uusia internet- ja mobiilipalveluita. MTV Interactive tarjosi vuosituhannen alusta lähtien ilmaisia soittosarjaan perustuvia internet-yhteyksiä, jotka korvattiin myöhemmin maksullisin ADSL-liittymin. MTV luopui hyvin pian laajakaistaliittymien tarjoamisesta ja toiminta siirtyi Spinboxille.[15]

MTV Oy päätyi vuoden 2005 omistusjärjestelyissä ruotsalaisen Bonnier-mediakonsernin ja Proventus-sijoitusyhtiön omistukseen.[16] Vuonna 2007 MTV siirtyi kokonaan Bonnierin omistukseen.[17] MTV3:n sisarkanava on Ruotsissa TV4.

Vuonna 2006 MTV Oy toi markkinoille neljä maksutelevisiokanavaa: MTV3 MAX, MTV3 Fakta, MTV3 Leffa ja Subtv Juniori. 2010-luvulla kanavien määrä on noussut ja ne muodostavat kokonaisuudessaan MTV Total -kanavapaketin. Kanavien määrä on sittemmin vaihtunut takaisin neljäksi. MTV Oy:n maksutelevisiokanavilla on asiakkaanaan 400 000 suomalaista kotitaloutta (2009).lähde? MTV Total on Suomen katsotuimpia maksullisia televisiokanavia. Katsotuin yksittäinen kanava on C More Max, jota katsoo viikoittain noin 600 000 henkeä. MTV perusti Yleisradion, Sanoma Media Finlandin ja Suomen Audiovisuaalisen Alan Tuottajat - Satu ry:n kanssa Televisioakatemia ry:n[18] huhtikuussa 2010 edistääkseen kotimaisten televisio-ohjelmien arvostusta.[19] Yhdistys jakaa vuosittain Kultainen Venla -tunnustuspalkinnot kotimaisille televisio-ohjelmille ja tekijöille.[20]

2010-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. marraskuuta 2013 kello 19 MTV3 uudisti kanavailmeensä jälleen täysin. Samalla uudistettiin myös koko MTV Media ja nimeksi pelkistettiin MTV. Pöllönsilmälogosta luovuttiin, ja tilalle tuli tyyliteltyjä pöllön sulkia. Edellisen kerran kanavaa oli uudistettu kahdeksan vuotta aiemmin, mutta vuoden 2005 uudistuksessa pöllönsilmälogoa ei poistettu käytöstä. Lisäksi MTV3:n sisarkanavat Sub ja AVA uusivat kanavailmeensä.

Toukokuussa 2016 MTV ilmoitti uudistavansa ohjelmistonsa. Syksyllä 2016 MTV:n kanavilla luvattiin nähtävän enemmän kotimaisia televisiosarjoja kuin koskaan ennen. Jokaisen päivän parhaassa katseluajassa kello 19.00–22.30 esitettiin ainoastaan kotimaisia ohjelmia.[21]

Heinäkuussa 2018 ilmoitettiin Telian ostavan MTV3:n, Ruotsin TV4:n ja C Moren.[22] Myöhemmin marraskuussa 2019 MTV3 erosi Euroopan yleisradiounionista (EBU) TV4:n rinnalla.[23][24]

2020-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
MTV:n uusi pääsisäänkäynti Fredriksbergissä Vallilassa vuonna 2023.

Vuonna 2020 rakennusliike Skanska osti Ilmalan Pöllölaakson alueen, aikoo purkaa MTV:n rakennukset ja rakentaa tilalle asuintaloja.[25] MTV:n toimitilat siirtyivät Vallilan Fredriksbergiin vuodenvaihteessa 2022–2023.[26] Viimeiset suorat televisiolähetykset lähetettiin Ilmalasta 11. tammikuuta 2023, jonka jälkeen studion valot sammutettiin juhlallisesti.[27]

Toimitusjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkilö Virassa
Hanski, PenttiPentti Hanski 1957–1984
Pilkama, EeroEero Pilkama 1984–1999
Kylmälä, IlkkaIlkka Kylmälä 1999–2001
Karhuvaara, PekkaPekka Karhuvaara 2001–2012
Rotko, HeikkiHeikki Rotko 2012–2015
Koskinen, JaniJani Koskinen 2015–2016
Nordlund, JarkkoJarkko Nordlund 2016–2019
Johannes Leppänen[28] 2019–

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b MTV Oy:n tarina MTV Media. Arkistoitu 15.10.2013. Viitattu 15.10.2013.
  2. ↑ a b Mainos-TV:n Levyraati alkaa. Helsingin Sanomat, 13.1.1966, s. 29. HS Aikakone (maksullinen). Viitattu 1.4.2023.
  3. ↑ Särkelä (2020), s. 343
  4. ↑ Särkelä (2020), s. 336
  5. ↑ Särkelä (2020), s. 18
  6. ↑ Särkelä (2020), s. 345
  7. ↑ Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa, s. 28–29, 51. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012. ISBN 978-952-222-339-5
  8. ↑ Suomen radio- ja TV-toiminnan vaiheita 1900 – 2003 Jarmo Viljakainen. Arkistoitu 25.10.2018. Viitattu 4.1.2017.
  9. ↑ Radio Nova siirtyi Bauerille - yt-neuvottelut heti käyntiin 16.12.2015. Iltalehti. Viitattu 11.9.2021.
  10. ↑ Möttölä, Marjatta: EBU:n jäseneksi otettu MTV on kiinnostunut Euroviisuista. Helsingin Sanomat, 4.7.1992. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 8.4.2018.
  11. ↑ Mitä Missä Milloin 1995, s. 8. Otava, 1994. ISBN 951-1-13254-7
    Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa, s. 368. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-339-5
  12. ↑ MTV myy enemmistön MTV-Viihde Oy:stä MTV. Viitattu 16.5.2018.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ MTV Oy myy draamatuotantonsa, Alma Media tiedote
  14. ↑ MTV myy draamojensa tuotannon ruotsalaisyhtiölle (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat. 30.9.2000. Viitattu 24.12.2020.
  15. ↑ MTV3 siirtää laajakaistaliiketoimintansa Song Networksille ja Spinboxille (Arkistoitu) 19.1.2005. Almamedia. Arkistoitu 18.7.2012. Viitattu 15.10.2013.
  16. ↑ ALMA MEDIA OYJ: BROADCASTING-DIVISIOONAN MYYNTI TOTEUTUI SUUNNITELLUSTI Alma Media. 12.8.2005. Arkistoitu 17.2.2016. Viitattu 14.2.2016.
  17. ↑ Bonnier haukkasi MTV:n kokonaan Iltalehti. 22.3.2007. Arkistoitu 22.2.2016. Viitattu 14.2.2016.
  18. ↑ Kultainen Venla kertoo tv-sarjojen parhaimmiston MTV Uutiset. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 10.9.2015.
  19. ↑ Juttuarkisto Yleisradio. Arkistoitu 22.2.2016. Viitattu 10.9.2015.
  20. ↑ Etusivu » Televisioakatemia Ry Televisioakatemia. Viitattu 10.9.2015.
  21. ↑ MTV laittaa syksyn ohjelmistonsa uusiksi MTV Viihde. Arkistoitu 10.6.2016. Viitattu 12.5.2016.
  22. ↑ C More ja MTV3 vaihtavat omistajaa – Telia ostaa Bonnier Broadcastingin Yle Uutiset. 20.7.2018. Viitattu 20.7.2018.
  23. ↑ Granger, Anthony: Finland: MTV3 Leaves European Broadcasting Union Eurovoix. 13.11.2019. Viitattu 29.12.2020.
  24. ↑ Granger, Anthony: Sweden: TV4 Ends Membership of the European Broadcasting Union Eurovoix. 13.11.2019. Viitattu 29.12.2020.
  25. ↑ Pöllölaaksoon rakennetaan satoja asuntoja – Skanska aikoo purkaa Maikkarin vanhat rakennukset is.fi. 21.12.2020. Taloussanomat. Viitattu 29.3.2021.
  26. ↑ Michelsson, Sannika: MTV muuttaa uusiin tiloihin ja palauttaa kanavalleen vanhan suosikkiohjelman – juontajina tutut radioäänet ja Antero Mertaranta Yle Uutiset. 14.12.2022. Viitattu 23.12.2022.
  27. ↑ Viimeinen suora lähetys vanhasta Pöllölaaksosta MTV Uutiset. Viitattu 21.1.2023.
  28. ↑ Neihum, Alec: MTV saa uuden toimitusjohtajan – Johannes Leppänen nousee talon johtopaikalle: ”Otan tehtävän vastaan ylpeänä.” MTV Uutiset. 2.12.2019. Viitattu 30.4.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hanski, Pentti: Pöllön siivin: MTV:n vuodet 1955–1984. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17300-6
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=MTV:n_historia&oldid=22081548”