Teemasivu:Musiikki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Musiikin teemasivu
Tervetuloa musiikin teemasivulle! Tälle sivulle on koottu musiikkiin liittyviä arvioituja artikkeleita.
20.2.2009
Barokkimusiikki on termi, jolla tarkoitetaan kaikkea 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella sävellettyä länsimaista taidemusiikkia. Barokin aikana painotettiin näyttävyyttä: mahdin korostaminen näkyi muodissa, teatterin kulissirakennelmissa sekä tavassa puhua ja kirjoittaa. Barokkitaiteessa rakastettiin ylenpalttista koristelua, mutta ulkonaisen loiston ohella siihen sisältyy hyvin paljon aitoa herkkyyttä ja uskonnollista lämpöä. Olennaista barokin musiikille on myös monimutkainen polyfonia, jonka mestarina Johann Sebastian Bachia yleisesti pidetään. Barokin aikana soitinmusiikista tuli tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.
16.12.2008
Black metal on metallimusiikin suuntaus, joka sai alkunsa 1980-luvun alussa ja on kehittynyt nykyiseen muotoonsa lähinnä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvun alkupuolella. Black metalia soittavia yhtyeitä on runsaasti ympäri maailmaa, mutta tunnetuimmat ovat enimmäkseen kotoisin Pohjoismaista.
25.10.2009
Harmonikka on yhteisnimitys näppäin- tai kosketinsormiolla ja palkeella varustetuille keveille, kannettaville vapaalehdykkäkielisille kosketinsoittimille. Se tunnetaan myös monilla lempinimillä, kuten haitari, hanuri, sirmakka, taljankka, kurttu, köyhän urut, ryppy, vetopeli ja pirunkeuhko. Harmonikka kehittyi 1800-luvun puolivälin yksinkertaisesta ”rahvaan” soittimesta ensin monimuotoiseksi populaarimusiikin instrumentiksi ja lopulta vakavamman taidemusiikinkin parissa hyväksytyksi soittimeksi hieman yli sadassa vuodessa. Samalla soittimen suosio ja käyttö on levinnyt syntysijoiltaan Keski-Euroopasta, Italiasta ja Venäjältä maailmanlaajuiseksi.
27.2.2009
Keskiajan musiikki käsittää Euroopassa tehdyn musiikin itsenäisen kristillisen musiikkiperinteen synnystä 300–400-luvuilla aina 1300-luvun loppuun asti. Keskiajan musiikki on hyvin voimakkaasti yhteydessä kristilliseen kirkkoon ja sen juuriin juutalaisessa perinteessä. Monet taidemusiikin piirteet kehittyivät keskiajalla nimenomaan kirkon piirissä, muun muassa nuottikirjoitus ja polyfonia. Suurin osa kouluista ja säveltäjistä toimi kirkon piirissä, ja vain harvat maallikot osasivat lukea nuotteja. Tämän vuoksi keskiajan varhaisesta maallisesta musiikista ei ole säilynyt kuin joitakin satoja yksiäänisiä lauluja. Keskiajan alkupuolen musiikkityyleistä on myöhempään länsimaiseen taidemusiikkiin vaikuttanut eniten gregoriaaninen kirkkomusiikki.
5.7.2006
Klassismi on länsimaisen taidemusiikin tyylikausi, joka sijoittuu noin vuosiin 1750–1820. Klassismin musiikille ovat tyypillisiä laulavat, jaksottuvat melodiat, joita säestettiin kevyillä harmonioilla. Klassismin aikana sävellysmuodoista saivat nykyisen muotonsa muun muassa sonaatti, sinfonia ja jousikvartetto. Barokin aikana syntyneen oopperan suosio jatkui, mutta aikaisemman mahtipontisen ja jäykän opera serian rinnalle kehittyi keveämpiä ja koomisempia oopperan lajeja kuten opera buffa.
3.3.2008
Kristillinen metallimusiikki (tunnetaan myös white metalina) on metallimusiikkia, jossa on kristillinen sanoma. Kristillinen metallimusiikki on tyypillisesti uskoaan tunnustavien kristittyjen tekemää, usein kristillisten verkostojen sekä tuottamaa että jakelemaa ja kohderyhmänä ovat joissain tapauksissa etupäässä kristityt metallimusiikin kuuntelijat. Sanan varsinaisessa merkityksessä kristillinen metallimusiikki on enemmänkin käsite kuin tyylisuunta, koska sillä ei ole tarkkoja musiikillisia erityispiirteitä.
7.3.2007
Oopperan historia kuvaa oopperan kehitystä ja muotoja länsimaisen musiikin historian alalajina. Ooppera on historiansa aikana mukaillut aikansa taidemusiikin esteettisiä ihanteita, mutta se on käynyt läpi myös useita itsenäisiä uudistumiskausia. Näissä uudistuksissa on vuoroin keskitytty enemmän yksittäisten aarioiden ja muiden laulunumeroiden vaikuttavuuteen eli niin sanottuun numero-oopperaan ja vuoroin pyritty kohti musiikin ja draaman yhtenevyyttä niin, että musiikki mahdollisimman tehokkaasti palvelisi tarinankerrontaa. Esimerkkeinä näistä ääripäistä voidaan pitää napolilaista 1700-luvun oopperaa, jossa musiikilliset muodot dominoivat draamallisuuteen nähden ja toisaalta wagneriaanista musiikkidraamaa, jossa eri taidemuotojen tuli olla vain draaman välineitä. Suuria oopperan uudistajia ovat omina aikoinaan olleet muiden muassa Christoph Willibald Gluck, Richard Wagner ja Alban Berg.
23.12.2005
Renessanssimusiikki on taidemusiikkia, joka on sävelletty vuosien 1400 – 1600 välisenä aikana. Aikakauden alun määrittäminen on vaikeaa, koska 1400-luvulla ei tapahtunut yhtäkkistä musiikillisen ajattelun muutosta, vaan musiikki sai vuosisadan aikana hiljalleen enemmän ja enemmän "renessanssimaisia" piirteitä.
10.6.2007
Suomalaisen oopperamusiikin alku sijoittuu 1700-luvun loppupuolelle, jolloin järjestettiin ensimmäiset oopperaesitykset Suomessa. Varsinaisesti kiinnostus taidemuotoon heräsi kuitenkin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen suomalainen oopperateos on Fredrik Paciuksen Sakari Topeliuksen librettoon säveltämä Kaarle-kuninkaan metsästys (Kung Karls jakt) vuodelta 1852. Suomalaisen oopperataide alkoi 1970-luvulla saavuttaa kansainvälistä mainetta ennen kaikkea Joonas Kokkosen ja Aulis Sallisen niin kutsutuilla karvalakkioopperoilla kuten Punainen viiva ja Viimeiset kiusaukset. Suomen nousuun yhdeksi maailman johtavista oopperamaista vaikutti myös Savonlinnan oopperajuhlat ja monien suomalaisten laulajien kuten Martti Talvelan ja myöhemmin esimerkiksi Karita Mattilan ja Soile Isokosken saavuttama kansainvälinen maine. Vuosituhannen vaihteen merkittävin hahmo suomalaisessa oopperassa on ollut Kaija Saariaho, jonka ensimmäinen ooppera Kaukainen rakkaus (L’amour de loin, 2000) sai runsaasti kansainvälistä huomiota.
24.10.2010
Tarton laulujuhlat 1869 oli Tartossa silloisessa Liivinmaan kuvermentissa järjestetty virolainen laulujuhla. 18.–20. kesäkuuta 1869 pidetyt laulujuhlat aloittivat Viron laulujuhlien perinteen ja laulujuhlia on pidetty vuodesta 1869. Tarton laulujuhlat 1869 loi pohjaa virolaiskansallisen liikkeen nousulle ja suomalais–virolaisten kansallisten liikkeiden yhteydelle.
Commons kuvapoiminnat
Tip-Ring-Sleeve -adapteri jota käytetään yleisesti kuulokkeissa.
Flyygelin kielet. (TODO: pitäisi kääntää tämä kunnolla)
Thomas Edison ja yksi ensimmäisistä fonografeista.
Tip-Ring-Sleeve -adapteri jota käytetään yleisesti kuulokkeissa.