Taylor Pyatt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taylor Pyatt
Henkilötiedot
Syntynyt19. elokuuta 1981 (ikä 43)
Thunder Bay, Ontario, Kanada
Kansalaisuus  Kanada
Jääkiekkoilija
Pelipaikka vasen laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 194 cm
Paino 94 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2000–2015
Seurat New York Islanders (NHL)
Buffalo Sabres (NHL)
Rochester Americans (AHL)
Hammarby (Allsvenskan)
Vancouver Canucks (NHL)
Phoenix Coyotes (NHL)
New York Rangers (NHL)
Pittsburgh Penguins (NHL)
Genève-Servette HC (NLA)
NHL-varaus 8. varaus, 1999
New York Islanders

Taylor Pyatt (s. 19. elokuuta 1981 Thunder Bay, Ontario, Kanada) on kanadalainen uransa lopettanut jääkiekkohyökkääjä.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyatt pelasi kolme kautta OHL:ssä Sudbury Wolvesissa. Toisella kaudellaan hän teki 68 ottelussa 75 pistettä, jonka jälkeen hänet varattiin NHL:ään New York Islanders vuoden 1999 varaustilaisuudessa kahdeksantena pelaajana. Hän kuitenkin pelasi OHL:ssä vielä yhden kauden, jolloin hän pelasi 68 ottelua ja teki 98 pistettä. Hänet valittiin myös OHL:n tähdistökentälliseen.

Kauden 2001-2002 Pyatt pelasi ensimmäisen kerran Islandersin harjoitusleirillä, jossa oli ainoa pelaaja, jolla ei ollut aiempaa NHL -kokemusta.[1] Hän teki ensimmäisen NHL-maalinsa 27. marraskuuta 2000 Tampa Bay Lightningia vastaan.[2] Pyatt teki tulokaskaudellaan 18 pistettä 78 pelissä. Varaustilaisuuden 2000 aikana Pyatt vaihdettiin Buffalo Sabresiin Tim Conollyn kanssa. Tilalle Sabres antoi Frank J. Selke -trophy -voittaja Mike Pecan.

NHL:n työsulkukaudella 2004-2005 Pyatt edusti Allsvenskanissa pelannutta Hammarbyssä.

Kauden jälkeen 16. heinäkuuta 2006 Buffalo kauppasi Pyattin Vancouver Canucksiin neljännen kierroksen varausvuoroon vuoden 2007 varaustilaisuuteen (myöhemmin Buffalo kauppasi varausvuoron eteenpäin Calgary Flamesiin). Pyatt pelasi Vancouverissa ykköskentässä Henrik ja Daniel Sedinin kanssa.[3] Hän teki 23 maalia ja 37 pistettä.

Kaudella 2007-2008 Pyatt sai 13. tammikuuta 2008 St. Louis Bluesia vastaan pelatussa ottelussa Eric Brewerin mailan naamaansa. Hänelle laitettiin tämän seurauksena 25 tikkiä.[4] Lopun Vancouverissa pelaamansa ajan Pyatt käytti kokonaamamaskia. Huolimatta siitä, että hänet otettiin pois Sedinien kentällisestä, hän onnistui tekemään uransa piste-ennätyksen 37 sekä tekemään uuden syöttöennätyksen 21 avustetulla maalilla. Seuraavalla kaudella 2008-2009 Pyatt oli kahdeksan ottelun ajan sivussa 17. joulukuuta 2008 tulleen jalkavamman vuoksi.[5] Pavol Demitran loukkaannuttua pudotuspelien aikana, Pyatt teki paluun kokoonpanoon 5. toukokuuta kolmannessa toisen kierroksen ottelussa Chicago Blackhawksia vastaan.[6] Canucksin tiputtua toisen kierroksen jälkeen, Pyatt joutui kesäkaudella polvileikkaukseen.[7]

Pyatt ei saanut tehtyä jatkosopimusta Vancouverin kanssa ja siirtyi vapaiden pelaajien markkinoille Heinäkuun ensimmäisenä päivänä.[8] Kaksi kuukautta myöhemmin Phoenix Coyotes poimi Pyattin 600 tuhannen dollarin ja vuoden pituisella sopimuksella.[9][10] Ensimmäisellä Coyotes -kaudellaan Pyatt loukkaantui harjoitusleirin aikana ja oli sivussa ensimmäiset viisi runkosarjaottelua.[11] Kuukausi myöhemmin Pyatt pelasi pikkuveljeänsä Tom Pyattia vastaan ensimmäisen kerran.[12] 23. joulukuuta Coyotes pelasi viimeisen pelinsä ennen joulutaukoa Anaheim Ducksia vastaan. Pyatt teki ottelun toisen maalin, joka oli hänen uransa 200. piste.[13] Kauden lopulla Pyatt teki Gordie Howe -hattutempun Colorado Avalanchea vastaan tekemällä maalin, syöttämällä ja tappelemalla saman ottelun aikana.[14] Coyotes voitti Coloradon 6-2 ja varmisti pudotuspelipaikan ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen. Pyatt teki runkosarjassa 12 maalia ja 23 pistettä pelaamissaan 74 pelissä. Pudotuspeleissä hän teki maalin ja syötti yhden. Coyotes tippui ensimmäisellä kierroksella Detroit Red Wingsiä vastaan seitsemässä ottelussa.[15]

21. kesäkuuta 2010 Pyatt teki kahden vuoden mittaisen ja kahden miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[16] Toisella Coyotes -kaudellaan Pyatt onnistui tekemään maaleja useammin kuin ensimmäisellä kaudellaan. 20. joulukuuta 2010 Pittsburgh Penguinsille kärsityssä 6-1 -tappio-ottelussa Pyatt kärsi Pittsburghin Deryk Engellandin kanssa käydyn tappelun seurauksena ylävartalovamman, joka pakotti Coyotesin laittamaan hänet loukkaantuneiden listalle.[17] Neljän sivussa ollun ottelun jälkeen Pyatt palasi Coyotesin kokoonpanoon uudenvuodenpäivän ottelussa St. Louis Bluesia vastaan.[18]

3. heinäkuuta 2012 Pyatt teki New York Rangersin kanssa kaksivuotisen sopimuksen, josta sai 3.1 miljoonaa dollaria.

2. tammikuuta 2014 Pittsburgh Penguins poimi Pyattin waiver -listalta. Ensimmäisen maalinsa Pittsburghissa Pyatt teki 15. tammikuuta Washington Capitalsia vastaan. Loppukauden aikana hän teki vielä kolme maalia. Hän ei pelannut pudotuspeleissä.

24. heinäkuuta 2014 NHL-seurojen osoittaman kiinnostuksen oltua pientä, Pyatt siirtyi vapaana agenttina yhden vuoden mittaisella sopimuksella sveitsiläiseen NLA-joukkue Genève-Servette HC:hen.[19]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taylor Pyattin isä on entinen NHL-pelaaja Nelson Pyatt. Taylorin kolme vuotta nuorempi veli Tom Pyatt on myös jääkiekkoilija.

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM
2000–2001 New York Islanders NHL 78 4 14 18 39 - - - - -
2001–2002 Buffalo Sabres NHL 48 10 10 20 35 - - - - -
Rochester Americans AHL 27 6 4 10 36 - - - - -
2002–2003 Buffalo Sabres NHL 78 14 14 28 38 - - - - -
2003–2004 Buffalo Sabres NHL 63 8 12 20 25 - - - - -
2004–2005 Hammarby IF Allsvenskan 24 11 9 20 20 - - - - -
2005–2006 Buffalo Sabres NHL 41 6 6 12 33 14 0 5 5 10
2006–2007 Vancouver Canucks NHL 76 23 14 37 42 12 2 4 6 6
2007–2008 Vancouver Canucks NHL 79 16 21 37 60 - - - - -
2008–2009 Vancouver Canucks NHL 69 10 9 19 43 4 0 0 0 0
2009–2010 Phoenix Coyotes NHL 74 12 11 23 39 7 1 1 2 2
2010–2011 Phoenix Coyotes NHL 76 18 13 31 27 4 1 0 1 0
2011–2012 Phoenix Coyotes NHL 73 9 10 19 23 16 4 2 6 2
2012–2013 New York Rangers NHL 48 6 5 11 6 12 2 2 4 4
2013–2014 New York Rangers NHL 22 0 1 1 10 - - - - -
Pittsburgh Penguins NHL 34 4 0 4 10 - - - - -
13 kautta yhteensä NHL 859 140 140 280 430 69 10 14 24 24

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ HOCKEY; Pyatt Impresses Islanders 30.9.2000. New York Times. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Pyatt Helps Islanders End Skid 28.11.2000. Washington Post. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Pyatt doing just fine bulging the twine 26.10.2006. Vancouver Sun. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Canucks' Pyatt gets stitches, face shield 14.1.2008. Rogers Sportsnet. Arkistoitu 20.1.2008. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Pyatt one bright light in dim result 19.1.2009. The Province. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Demitra out of Canucks lineup, Pyatt in 5.5.2009. CBC Sports. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Demitra and three other Canucks to go under the knife Vancouver Sun. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Hockey's dog days of summer 4.8.2009. CBC Sports. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Coyotes sign LW Taylor Pyatt 2.9.2009. ESPN.com. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Whither the kid Coyotes, Messier's future, and more notes 20.10.2009. Sports Illustrated. Arkistoitu 14.7.2012. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Notes: Tippett has high hopes for Boedker 15.10.2009. The Arizona Republic. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  12. ↑ Pyatt parents at Bell Centre for Tom vs. Taylor 25.10.2010. National Hockey League. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Coyotes' Ilya Bryzgalov shuts out Ducks 24.12.2009. USA Today. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Playoff bound: Coyotes clinch, then blast Avs 29.3.2010. Casa Grande Dispatch. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Red Wings bury Coyotes in Game 7 27.4.2010. CBC Sports. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  16. ↑ Coyotes re-sign Pyatt to 2-year contract 21.6.2010. CBC Sports. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
  17. ↑ Phoenix Coyotes (15-10-7) at San Jose Sharks (18-11-5), 10:30 p.m. The News & Observer. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Pyatt returns from injury Friday 1.1.2011. NBC Sports. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  19. ↑ Le quatrième étranger est Taylor Pyatt 24.7.2014. Genève-Servette HC. Viitattu 30.3.2015. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Taylor Pyatt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taylor_Pyatt&oldid=22625419”