Tapani Kuusalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jussi Tapani Kuusalo (s. 1943)[1] on suomalainen matemaatikko ja emeritusprofessori. Hän toimi Jyväskylän yliopistossa matematiikan apulaisprofessorina 1972–1998 ja professorina 1998–2010. Matemaatikkona hänen tutkimusalansa on pääasiassa ollut matemaattinen analyysi.

Akateeminen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitöskirja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapani Kuusalo väitteli filosofian tohtoriksi matematiikan alalta vuonna 1967 Helsingin yliopistossa.[2] Väitöskirjan ohjasivat professorit Olli Lehto ja Kaarlo Virtanen.

Kuusalon väitöskirjan aihe (Verallgemeinerter riemannscher Abbildungssatz und quasikonforme Mannigfaltigkeiten[2]; suom. Yleistetty Riemannin kuvauslause ja kvasikonformiset monistot) liittyy matemaattisen analyysin alaan. Tarkemmin määritellen Kuusalon väitöskirjassa käsitellään geometrista analyysiä.[3] Geometrinen analyysi on määritelmänsä mukaan matemaattista analyysiä, mutta siinä käytettävät menetelmät ovat geometrisia ja saaduille tuloksille voidaan antaa geometrinen tulkinta.[4] Geometrinen analyysi on eräs Jyväskylän yliopiston matematiikan tutkimuksen keskeinen alue vielä 2020-luvulla.[4]

Tutkimusteemoista Riemannin kuvauslause puolestaan kuuluu kompleksianalyysin alaan. Riemannin kuvauslauseen esitti ensi kertaa saksalainen matemaatikko Georg Bernhard Riemann väitöskirjassaan vuonna 1851.[5]

Myöhempi ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistumisen jälkeen Kuusalo on työskennellyt erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä. Vuodesta 1972 hän on ollut Helsingin yliopiston matematiikan dosentti.[1] Hänet nimitettiin 1971 matematiikan apulaisprofessoriksi Jyväskylän yliopistoon ja hän aloitti tehtävässä vuoden 1972 alussa.[6] Apulaisprofessuurin alaksi oli tarkemmin määritelty matemaattinen analyysi.[6] Virka muutettiin vakinaiseksi professuuriksi vuonna 1998.[7]

Kuusalo toimi opetus- ja tutkimustyön ohella Jyväskylän yliopiston silloisen matematiikan laitoksen johtajana vuosina 1993–1999.[8] Vuodesta 2001 laitoksen nimenä on ollut matematiikan ja tilastotieteen laitos, kun tilastotiede yhdistettiin matematiikan kanssa yhdeksi laitokseksi.[8]

Kuusalo jäi toimestaan eläkkeelle vuonna 2010.[9] Hän jatkoi tutkimusta vielä emerituksena.

Tutkimustyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matemaatikkona Kuusalo erikoistui matemaattiseen analyysiin. Hänen myöhempi tieteellinen tutkimuksensa on käsitellyt Riemannin geometriaa, jota hän tutki yhdessä dosentti Marjatta Näätäsen kanssa.[10][11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jari Eloranta: Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1965–1995. Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan. (1995). Jyväskylä: Gummerus. ISBN 951-34-0622-9
  • Mari Heikkilä (toim.): Sattumaa, haperotatteja, keltainen syklotroni. Aikalaistarinoita Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta (2015). Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. ISBN 978-951-39-6303-3.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Matematiikka (PDF). Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918–2000. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.5.2021.
  2. ↑ a b Tapani Kuusalon väitöskirja Kansalliskirjasto Finna. Viitattu 18.5.2021.
  3. ↑ Markku Vilppolaisen (FT, matematiikka) henkilökohtainen tiedonanto 18.5.2021.
  4. ↑ a b Geometria ja analyysi (Arkistoitu – Internet Archive) Matematiikan ja tilastotieteen laitos, JY. 18.12.2017. Viitattu 19.5.2021.
  5. ↑ Sirpa Patteri: Riemannin kuvauslause (2011), s. 2. (PDF). Pro gradu-tutkimus, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.5.2021.
  6. ↑ a b Eloranta (1995), s. 142.
  7. ↑ Jyväskylän yliopisto: Matemaattis-luonnontieteellisten opintojen opas 1998–1999 (1998). Jyväskylä: Gummerus. ISSN 1456-0402
  8. ↑ a b Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen johtajat[vanhentunut linkki] Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. 23.6.2020. Viitattu 18.5.2021.
  9. ↑ Kuusalo (2015), s. 10.
  10. ↑ Marjatta Näätänen & Tapani Kuusalo: Geometric Uniformization in Genus 2 (1998) Annales Academiae Scientiarum Fennicae Series A I Mathematica, heinäkuu 1998. Viitattu 18.5.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Marjatta Näätänen & Tapani Kuusalo: Weierstrass points of genus-2 surfaces with regular fundamental domains (2003) Quart. J. Math., 54 (3), 355-365, syyskuu 2003. Viitattu 18.5.2021. (Artikkelin tiivistelmä) (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tapani_Kuusalo&oldid=22252471”