Tankavaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyttysistä varoittava epävirallinen liikennemerkki Tankavaarassa.

Tankavaara eli Tankavaaran Kultakylä on kylä valtatien 4 /E75 varressa Sodankylässä, Sodankylän ja Ivalon välillä, noin 90 kilometriä pohjoiseen Sodankylän keskustasta. Tankavaarassa toimivat Tankavaaran Kultamuseo ja ravintola Wanha Waskoolimies majoituspalveluineen.

Tankavaara sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston kainalossa ja alueella on Tankavaaran entinen luontokeskus, joka nykyisin toimii kokouskeskuksena. Tankavaaran maastossa on neljä erilaista retkeilypolkua, jotka kulkevat Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Iso ja Pieni Tankavaara ovat myös vaaroja muutama kilometri kylästä itään. Korkein huippu, Jorpulipää, kohoaa 470 metriin merenpinnasta.

Kultamuseo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultamuseon esineistöä.

Kultamuseo on yksi Suomen ammatillisesti hoidetuista erikoismuseoista. Museo toimii Sodankylän Tankavaarassa naapureinaan Tankavaaran Kultakylä ja Tankavaaran entinen luontokeskus. Vuonna 1973 perustettu Kultamuseo tutkii ja tallentaa Suomen kullankaivun historiaa sekä esittelee maailman kullanhuuhdontaperinnettä Golden World -osastollaan. Lisäksi museolla on laaja kivi- ja mineraalinäyttely. Museoon liittyy kesäisin myös ulkomuseoalue sekä kullanhuuhdontapaikka. Talvella kultaa voi huuhtoa Kultamuseossa tätä varten rakennetuissa sisäaltaissa. Museon omistaa ja sitä hallinnoi yksityinen Kultamuseosäätiö. Museo kuuluu valtionavun piiriin.

Kultamuseon pihaa koristaa pronssinen, lähes kolmemetrinen vaskaajapatsas. Patsaan on lahjoittanut Lapinkullan Ystävät ry, ja se paljastettiin Kultamuseon 20-vuotisjuhlassa vuonna 1993. Patsaan on tehnyt taiteilija Ensio Seppänen, ja se on kunnianosoitus "elinkautisten" kullankaivajien työlle.

Kultasymposium

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamuseossa järjestetään vuosittain poikkitieteellinen Kultasymposium, joka paneutuu kultaan liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin.

Kullanhuuhdonnan SM-kisat ja MM-kisat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultamuseon Tuki ry:n järjestämät Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa ovat yksi Lapin vanhimmista tapahtumista. Sen taustalla on Lapin kullanhuuhdonnan värikäs historia jo yli 150 vuoden takaa. Ensimmäisen kerran Tankavaarassa vaskattiin kilpaa vuonna 1974. Kullanhuuhdonnan SM-kisat ovat perusta myös kautta maailman levinneelle kilpailu- ja harrastustoiminnalle. Nykyään järjestetään yli kahdessakymmenessä maassa kansallisia mestaruuskilpailuja sekä lukemattomia pienempiä tapahtumia.

Vuonna 1977 Tankavaarasta alkunsa saanut MM-kisaketju kiertää maailmaa jokavuotisena kullanhuuhtojien kohtaamispaikkana. 2000-luvulla kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat järjestettiin Suomessa vuonna 2006 ja 2019.[1][2]

Tankavaaran Kultakylän ravintola Wanha Waskoolimies ja majoituspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin Kultaryntäyksen henkeen sisustettu ravintola on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Ravintola on tunnettu esimerkiksi kullankaivajan hampurilaisesta. Vuonna 2018 Wanha Waskoolimies oli Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! -ohjelman neljännen tuotantokauden päätösjaksossa.

Ravintolan yhteydessä on majoitusta: vaatimattomat Kullankaivajain mökit on rakennettu 1970-luvulla, Korundi-huoneistot 1980-luvulla ja vuonna 2019 on valmistunut Kultaränni-hotellihuoneita[3]. Alueella on myös caravan-autopaikkoja sekä telttapaikkoja.

Rautatie

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultakylän alueelle valmistui vuonna 1997 matkailijoiden kuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie, joka sai nimekseen Pohjois-Suomen Kaivosrautatie Oy. Rautatie kiersi Kultakylän ympäri ja ylitti kahdesti aluetta halkovan Hopiaojan. Rautatien raideleveys oli 600 mm ja kokonaispituus 1 600 metriä. Rautatien toiminta hiipui 2010-luvulle tultaessa, ja se purettiin. Kalusto siirrettiin 2014 pääosin Robert Sands Järnvägille Alaveteliin.[4][5]

Tankavaaran luontopolut Urho Kekkosen kansallispuistossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankavaarassa on neljä merkittyä ympyräreittiä retkeilijöille.[6] Luontopolut lähtevät entisen luontokeskuksen pihasta, jota ennen on Urho Kekkosen kansallispuiston ja Kultamuseon yhteinen parkkipaikka.

  • Urpiaisen lenkki on kilometrin mittainen esteetön, sorastettu luontopolku, joka kiertää Tankavaaran lähimaaston. Reitti on kuljettavissa myös lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla avustajan kanssa.
  • Koppelon lenkki (3 km) on hieman pidempi lenkki, joka kiertelee Tankavaaran kynttiläkuusikossa. Koppelon lenkillä on tulentekopaikka, kota ja kuivakäymälä.
  • Kuukkelilenkki (6 km) johdattaa kulkijan kuusikoitten kautta Pikku-Tankavaaran laelle, josta voi ihailla näköaloja Nattastuntureille, ympäröiville aapasoille ja Saariselän suurtuntureille. Reitti palaa lähtöpisteeseen Tankasuon halki. Kuukkelilenkillä on kaksi tulentekopaikkaa, kota ja kuivakäymälä.
  • Geologinen polku (7 km) tutustuttaa sinut alueen geologiaan, kallioperään, jääkauden jälkiin ja pinnanmuotoihin. Alkumatkan kuljet metsämaastossa nousten pikkuhiljaa Jorpulipään rinteelle. Taukopaikka sijaitsee luonnonkauniin Koiranjuomalammen rannalla. Sieltä polku jatkuu rinnesuolle, ja loppumatka kuljetaan Kuukkelilenkkiä pitkin. Polku kierretään myötäpäivään. Geologisen polun varrella on laavu, kaksi tulentekopaikkaa, kota ja kuivakäymälät laavun sekä kodan yhteydessä.

Tankavaaran luontokeskus on nykyisin matkailukäytössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankavaaran Kultakylän matkailuyrittäjä tarjoaa luontoaktiviteetteja ja kokouspalveluita entisen Tankavaaran luontokeskuksen tiloissa.

Urho Kekkosen kansallispuisto oli perustettu 1983 ja opastuskeskukset päätettiin tuolloin rakentaa jokaiselle kansallispuiston kunnalle. Ensimmäisenä valmistui Pohjois-Sodankylään opastuskeskus vuonna 1985. Tuolloisen Koilliskairan opastuskeskuksen nimi on vaihtunut myöhemmin monta kertaa: 1990-luvulla siitä tuli Koilliskairan luontokeskus ja 2015 nimi vaihdettiin Tankavaaran luontokeskukseksi.[7]

Syksyllä 2018 Urho Kekkosen kansallispuiston rajoihin tehtiin muutoksia, mm. Tankavaaran alue irrotettiin puistosta. Vuonna 2019 Sodankylän kunnan teollisuus- ja liikekiinteistöistä vastaava Tähtikunta Oy osti Tankavaaran luontokeskuksen Metsähallituksen Luontopalveluilta.[8][9] Kunta vuokrasi luontokeskuskiinteistön Kultakylän matkailuyrittäjälle ja kiinteistön kutsumanimi on vaihtunut Tankavaara Wild - elämys- ja kokouskeskukseksi.[10] Kokouskeskus on vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin ja näyttely on avoinna tilauksesta.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvun kultaryntäys ja kultamuseo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Lapin kultaryntäykset

Kultaesiintymä Tankavaaran alueelta löytyi 1930-luvulla, kun Purnumukan kylässä asuva Aslak Peltovuoma sai unessa tiedon alueen kultavarannoista.[11][12]

Alueen kullankaivajien keskuudessa heräsi mielenkiinto esitellä kullankaivuuta ja kullan historiaa myös muillekin. Niinpä Tankavaaran alueelle perustettiin sitä varten oma kultakylänä tunnettu alue. Vuonna 2020 Tankavaaran kultakylän perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta, jota juhlistettiin elokuussa 2020.[13][12]

Tankavaara Lapin sodassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Saksan armeijan osastoja oli sijoitettu Pohjois-Suomeen. Syyskuun 1944 alussa sovitun jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Saksalaisten vetäytyessä Lapin sodassa kohti pohjoista he viivyttivät perässä seuraavia suomalaisjoukkoja mm. Tankavaarassa, jossa käytiin verisiä taisteluja. Saksalaiset vetäytyivät Tankavaarasta suunnitelmallisesti 31. lokakuuta 1944 kohti Saariselkää.

Tankavaaran alueella on merkitty sotahistoriallinen polku (3 km), joka esittelee alueelle rakennetun suojavalliaseman rakenteita. Maastossa on vielä nähtävissä sodan aikana tehtyjä rakenteita ja polun alkuun on rakennettu maanpinnalle toisen maailmansodan ajan mallinen korsu, johon voi tutustua turvallisesti myös korsun sisällä.[6][14][15]

Puolustusvoimat on 2000-luvulla raivannut ja tuhonnut Pohjois-Suomen alueelta löytyneitä sodanaikaisia räjähde- ja ammuslöytöjä. Esimerkiksi kesällä 2021 raivattiin Tankavaaran Ylisenvaaran alueella, jossa on ollut sodan aikana saksalaisten räjähdevarastoalue. Varastoalueella olleita räjähtämättömiä ammuksia haudattiin maahan, joita nyt siivottiin ja tuhottiin lopullisesti.[16][17]

Löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankavaaran alue on tunnettu niin kulta- kuin mineraalilöydöistään. Kesällä 2018 löydettiin Tankavaaran kulta-alueelta alueelta Lapin ensimmäinen timantti[18].

Suurimmat kultahiput ovat olleet yli 60 gramman painoisia. Heinäkuussa 2020 löytyi n. 62 gramman painoinen kultahippu, jota pidetään yhtenä isoimmista lapiokaivuulla löydetty hippuna parin vuosikymmenen sisällä.[19][20]

Tankavaara mediassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2018 Tankavaarassa sijaitseva Wanha Waskoolimies -ravintola oli Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! -ohjelmassa.

Joulukuussa 2019 Kultakuume (Gold Rush) -sarjassa ilmestyi Tankavaaraan sijoittuva Gold Rush Suomi[21][22].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kullanhuuhdonnan MM2019 www.tankavaaragold.fi. Viitattu 24.6.2019.
  2. ↑ Maailman parhaimmat kullanhuuhtojat mittelevät Tankavaarassa – yli 400 kilpailijaa 21 maasta, Yle 5.8.2019
  3. ↑ Tankavaaran Kultakylään nousee uutta majoitusta Yle Uutiset. Viitattu 24.6.2019.
  4. ↑ Vaunut.org, kuva 94041: Veturikuljetus lähdössä kohti Alaveteliä vaunut.org.
  5. ↑ Vaunut.org: kalusto- ja kiskokuljetus lähdössä Tankavaarasta vaunut.org.
  6. ↑ a b Urho Kekkosen kansallispuiston reitit - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Arkistoitu 20.11.2018. Viitattu 24.6.2019.
  7. ↑ Koilliskairan luontokeskuksesta Tankavaaran luontokeskus Ulkoilma. 25.5.2015. Arkistoitu 24.6.2019. Viitattu 24.6.2019.
  8. ↑ Metsähallitus Luontopalvelut: Tankavaaran matkailualueen palvelut muuttuvat - luontokeskus matkailukäyttöön Tiedote Metsähallitus. 7.3.2019. Metsähallitus. Arkistoitu 24.6.2019. Viitattu 24.6.2019.
  9. ↑ Suositun kansallispuiston rajat muuttuvat – Tankavaaran luontokeskuksen alue ulos Urho Kekkosen kansallispuistosta, Yle 30.8.2020
  10. ↑ Tankavaaran Kultakylä Tankavaaran Kultakylä. Arkistoitu 24.6.2019. Viitattu 24.6.2019.
  11. ↑ Kultamuseo täyttää 40 vuotta, Kultahippu.fi / Kultamuseon tiedote, viitattu 18.7.2013
  12. ↑ a b Kyrö, Hely: Mutterikämpästä koko maailman kultamuseoksi : Kultamuseo 25 vuotta kultaperinteen hyväksi 1973-1998. Kultamuseo, 1998. ISBN 951-96813-7-X (suomeksi)
  13. ↑ Tankavaaran kultakylä täytti 50 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive), Sompio 4.8.2020 (maksumuuri)
  14. ↑ Tankavaaraan sotahistoriapolku, Yle 16.9.2013, viitattu 13.8.2020
  15. ↑ Tankavaaraan rakennetaan kopio sodanaikaisesta saksalaisesta korsusta, Yle 24.5.2016
  16. ↑ Jääkäriprikaati raivaa Tankavaaran Ylisenvaaran alueella, Maavoimat, 29.6.2021, viitattu 5.7.2022
  17. ↑ Jää­kä­ri­pri­kaa­ti raivaa rä­jäh­tei­tä Tan­ka­vaa­ran alueel­la, Lapin Kansa / Elina Sonkajärvi, 29.6.2021, viitattu 5.7.2022
  18. ↑ Tankavaaran kulta-alueelta on löytynyt Lapin ensimmäinen timantti, Yle 8.2.2019
  19. ↑ Tankavaaran kulta-alueelta löytyi jättimäinen kultahippu – ammattikaivaja arvioi löydön arvoksi jopa 30 000 euroa, Yle 2.8.2020
  20. ↑ Tankavaarasta löytyi uskomaton kultahippu: Lapiolla kaivetun hipun arvo jopa 30 000 euroa, MTV 5.8.2020
  21. ↑ Discoveryn menestyssarja Gold Rushista suomalainen erikoisohjelma Dplayhin, Discovery Finland 8.11.2019, viitattu 5.12.2019
  22. ↑ Amerikkalaissarja vieraili Sodankylän Tankavaarassa tutustumassa suomalaiseen kullankaivuuseen, Ilta-Sanomat 1.12.2019

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tankavaara.

Artikkeleita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tankavaara&oldid=22814271”