Tampereen Ilveksen SM-liigakausi 2009–2010
Ilves kaudella 2009–2010 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Runkosarjassa | neljästoista (14.) | ||||||
Lopullinen sijoitus | neljästoista (14.) | ||||||
Kausi | 17–0–7–34 | ||||||
Koti | 8–0–3–18 | ||||||
Vieras | 9–0–4–16 | ||||||
Tehdyt maalit | 155 | ||||||
Päästetyt maalit | 191 | ||||||
Joukkue | |||||||
Toimitusjohtaja | Ville Raunio | ||||||
Urheilutoimenjohtaja | Seppo Hiitelä | ||||||
Päävalmentaja |
Heikki Mälkiä/ Juha Pajuoja[1] |
||||||
Valmentaja | Juha Juujärvi | ||||||
Kapteeni | Pasi Määttänen | ||||||
Varakapteenit |
Antti Hulkkonen Mikko Kuukka |
||||||
Kotiareena | Hakametsän jäähalli | ||||||
Yleisökeskiarvo | 5 360 | ||||||
Tilastojen kärjessä | |||||||
Maalit | Jussi Pesonen (18) | ||||||
Syötöt | Pasi Määttänen (25) | ||||||
Pisteet | Pasi Määttänen (40) | ||||||
Jäähyt | Masi Marjamäki (118) | ||||||
Plus/miinus | Ville Korhonen (+12) | ||||||
Voitot | Juha Pitkämäki (11) | ||||||
Päästettyjen maalien keskiarvo | Juha Pitkämäki (2,96) | ||||||
|
SM-liigakausi 2009–2010 oli Tampereen Ilveksen 35. kausi jääkiekon SM-liigassa. Ilves pelasi runkosarjassa 58 ottelua. Runkosarja alkoi 10. syyskuuta vierasottelulla Tapparaa vastaan Tampereella Hakametsän jäähallissa[2] ja päättyi viimeisellä kierroksella 20. maaliskuuta vierasottelulla Saimaan Palloa vastaan Lappeenrannassa.[3] Ilves sijoittui runkosarjassa viimeiselle sijalle ja joutui liigakarsintaan Jokipoikia vastaan.[4] Ilves kuitenkin säilytti liigapaikkansa otteluvoitoin 4–1.[5]
Sarjataulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sijoitus | Joukkue | O | 3P | 2P | 1P | 0P | TM | PM | ME | P | P/O |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | JYP | 58 | 31 | 6 | 6 | 15 | 173 | 132 | +41 | 111 | 1,91 |
2. | KalPa | 58 | 31 | 5 | 6 | 16 | 164 | 135 | +29 | 109 | 1,88 |
3. | Lukko | 58 | 30 | 5 | 7 | 16 | 178 | 136 | +42 | 107 | 1,84 |
4. | HIFK | 58 | 30 | 6 | 2 | 20 | 185 | 152 | +33 | 104 | 1,79 |
5. | HPK | 58 | 26 | 3 | 7 | 22 | 153 | 154 | -1 | 91 | 1,57 |
6. | TPS | 58 | 25 | 6 | 2 | 25 | 169 | 169 | 0 | 89 | 1,53 |
7. | Tappara | 58 | 24 | 4 | 6 | 24 | 181 | 181 | 0 | 86 | 1,48 |
8. | Blues | 58 | 19 | 9 | 7 | 23 | 145 | 155 | -10 | 82 | 1,41 |
9. | Kärpät | 58 | 21 | 7 | 4 | 26 | 150 | 163 | -13 | 81 | 1,40 |
10. | Jokerit | 58 | 22 | 4 | 4 | 28 | 144 | 157 | -13 | 78 | 1,34 |
11. | SaiPa | 58 | 20 | 6 | 5 | 27 | 154 | 176 | -22 | 77 | 1,33 |
12. | Pelicans | 58 | 18 | 6 | 7 | 27 | 166 | 197 | -31 | 73 | 1,26 |
13. | Ässät | 58 | 18 | 7 | 4 | 29 | 151 | 170 | -19 | 72 | 1,24 |
14. | Ilves | 58 | 17 | 0 | 7 | 34 | 155 | 191 | -36 | 58 | 1,00 |
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilveksen joukkue kaudelle lähdettäessä.[7]
Lähtökohdat kauteen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereen Ilves lähti kauteen kysymyksiä täynnä. Ilveksen edellinen kausi päättyi mahalaskuun. Tälle kaudelle joukkue uudistui rajusti, joten moni uskoi Ilveksen onnistuvan paremmin tällä kaudella viime kauteen nähden. Muutoksista huolimatta suurimmalla osalla joukkueen pelaajista oli vahva Ilves-tausta.
Joukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilveksen joukkue uudistui paljon kaudelle 2009-2010. Kahdella edellisellä kaudella Ilveksen päävalmentajana toiminut Sakari Pietilä jätti tehtävänsä menestysvalmentaja Heikki Mälkiälle, jonka edellinen pesti Ilveksessä päättyi pronssimitaleihin kaudella 2000–2001.[8] Tämän jälkeen Ilves ei ole mitalia saanutkaan, vaan se on rimpuillut playoff-paikan perässä välillä onnistuen. Mälkiän pelitaktiikan odotettiin muuttuvan kiekollisempaan suuntaan, jotta taitavat keskushyökkääjät pääsisivät näyttämään parasta osaamistaan.
Pelaajasiirrot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmennusjohdon lisäksi myös pelaajalista koki rajuja muutoksia. Vielä edellisenä keväällä näytti siltä, että Hannu Toivonen jatkaisi Ilveksen maalivahtina, mutta hän päätti lähteä NHL:ään, ja heinäkuussa 2009 hän teki sopimuksen St. Louis Bluesin kanssa. Näin Ilveksen valmennusjohto palkkasi maalinsa vartijaksi Juha Pitkämäen, joka on Ilveksen oma kasvatti ja myös Mälkiälle tuttu mies. Toisena maalivahtina jatkoi edellisellä kaudella vain viisi ottelua pelannut Markus Korhonen.
Viime kauden sensaatio, Markus Seikola jatkoi Ilveksen puolustuksessa, mutta muista puolustajista Matt Nickerson siirtyi Edmonton Oilersiin[9], Joonas Lehtivuori Philadelphia Flyersiin[10] ja Troy Milam Porin Ässiin. Hyökkääjistä Geoff Platt siirtyi Venäjän KHL-liigassa pelaavaan Dinamo Minskiin[11], ja Miikka Männikkö vaihtoi SM-liigaseuraa siirtymällä Hämeenlinnan Pallokerhoon.[12]
Puolustajia saatiin monen menetyksen jälkeen toki lisääkin, muun muassa Jokereissa kauden pelannut Antti Hulkkonen[13], Mestiksen Jokipojissa vakuuttanut Juuso Akkanen[14] sekä paluumuuttaja Antti Bruun.
Uusia pelaajia Ilves-hyökkäyksessä olivat HPK:sta saapunut Pasi Salonen, Elitserienin MODO Hockeyssä kauden pelannut paluumuuttaja Ville Snellman[13], try-outilla pelannut kanadalainen Dustin Johner, kahden HIFK:ssa pelatun kauden jälkeen paluun Ilvekseen tehnyt Jussi Pesonen[15], sekä try-outilla Jesse Niinimäki, joka on parhaimmillaan erittäin lahjakas ja taitava, mutta hänen heikkoudekseen on monesti mainittu laiska harjoittelu ja motivaation puute.
Kauden alussa odoteltiin innolla myös kesken edellisen kauden Ruotsin Allsvenskanin Mora IK:hon lähtenyttä Colby Genowayta[16], joka ennen Ilveksestä poistumistaan oli osoittautunut selvästi yhdeksi joukkueen tärkeimmistä avainpelaajista, ja ykkösketjun johtohahmoksi.
Ilveksen joukkueen puhuttiin koostuvan tällä kaudella monista kysymysmerkeistä, joita olivat ainakin motivaatio-ongelmien ympärillä pyörinyt Niinimäki, Ville Snellman, Pasi Salonen, Antti Hulkkonen ja ykkösmaalivahti Pitkämäki.[17]
Runkosarjan syyskausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauden alussa Ilvekseltä odotettiin paljon. Harjoitusotteluiden perusteella kaikki näytti suhteellisen hyvältä, ja joukkueen uudistumisen myötä odotukset viime kauden epäonnistumisen jälkeen olivat melko kovat. Maalivahtikaksikkona oli kokenut ja varmoja otteita harjoituksissa ja aikaisemmilla kausilla esittänyt parivaljakko, Juha Pitkämäki ja Markus Korhonen. Valmentajana kauteen lähti kuitenkin ristiriitaisena valmentajana tunnettu Heikki Mälkiä, joten mahdollisuudet pieneen katastrofiinkin olivat.
Runkosarjan syyskauden avauspeli Ilveksellä oli Tapparaa vastaan Tampereen Hakametsässä. Ilves voitti ottelun Jussi Pesosen kahden maalin ja yhden maalisyötön avustamana 5–2.[18]
Kausi jatkui loistavasti, kun Ilves voitti myös seuraavat kolme otteluaan. Ilves keikkui sarjataulukon kärkipäässä kohtuullisen kauan kauden alussa, mutta sitten alkoi mennä huonommin. Sen myötä myös yhteishenki Ilveksen leirissä alkoi rakoilla. Ensin päävalmentaja Mälkiä haukkui ensimmäisissä otteluissa Ilveksen maalivahtina pelanneen Juha Pitkämäen pystyyn perättäisten tappioiden jälkeen, ja pian myös muut pelaajat alkoivat saada osaansa.
Marraskuussa Ilveksen peli alkoi olla yhtä kaaosta. Ilves putosi koko sarjan viimeiseksi, ja kun Ilves koki yhä vain enemmän tappioita, alkoivat muut joukkueet jo karata. Oikeaa tunnetilaa ei otteluihin löytynyt millään, ja luonnollisesti puheet Mälkiän erottamisesta alkoivat olla monien huulilla.
Syyskauden viimeisestä kymmenestä ottelusta Ilves onnistui voittamaan ainoastaan yhden, Tapparaa vastaan. Joukkueiden kolmesta aikaisemmasta kohtaamisesta Ilves oli vienyt nimiinsä kaksi.
Runkosarjan kevätkausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa Ilveksen muu johto päätti kuitenkin pysyä Mälkiän takana, ja jatkosopimus tuotiin julki. 23. tammikuuta noin 300 Ilveksen fania järjesti Bluesia vastaan pelatussa ottelussa ulosmarssin näyttääkseen mielipiteensä valmennusjohdon toiminnasta.[19]
Hetkeä myöhemmin Heikki Mälkiän kanssa toraillut, joukkueen kultakypärä Jussi Pesonen lähti Ruotsin Leksandiin hakemaan parempaa ilmapiiriä. Hänen mukanaan samaan joukkueeseen lähti myös Antti Hulkkonen.[20]
Hulkkosen ja Pesosen lähtö vaikuttikin piristävän joukkuetta, joka voitti tammi-helmikuun vaihteessa pelatuista kuudesta otteluista jopa neljä, mutta pikkuhiljaa alkoi uusi alamäki.
Ulosmarssin vaikutukset alkoivat näkyä, kun vain kaksi kuukautta Mälkiän jatkosopimuksen jälkeen hänet vapautettiin tehtävistään. Päätös oli toki ymmärrettävä kauden tapahtumien perusteella. Ennestään oli kuitenkin ollut tiedossa, että tietyt henkilöt eivät tulisi toimeen keskenään, ja tämä näkyi myös ulospäin. Epäonnistuneesta kaudesta ei siis voinut syyttää pelkästään Mälkiää. Uudeksi päävalmentajaksi valittiin Juha Pajuoja, ja mukaan valmennustiimiin liittyi myös kiekkolegenda Raimo Helminen.[1]
Ensimmäinen ottelu Pajuojan valmennuksessa päättyi 7–1-murskavoittoon Ässistä. Sen jälkeen kaudella olikin enää neljä ottelua, joista Ilves hävisi kolme. Pajuojan johdolla Ilves suuntasi siis liigakarsintaan Mestiksen voittajaa Jokipoikia vastaan.[21]
Liigakarsinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liigakarsinta pelattiin 30. maaliskuuta – 8. huhtikuuta Tampereen Ilveksen ja Joensuun Jokipoikien välillä. Ilves voitti sen otteluin 4–1 ja säilytti paikkansa SM-liigassa.[5]
Ottelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen ensimmäistä liigakarsintaottelua Jokipojat oli voittanut peräti 16 ottelua peräjälkeen. Ilves puolestaan oli voittanut edellisellä SM-liigakaudella yhteensä vain 17 ottelua.[6]
Ensimmäinen erä oli odotetusti Ilveksen hallintaa, vaikka Mikko Rämö Jokipoikien maalilla onnistuikin torjumaan kaikki laukaukset. Myös Jokipoikien maalisaldo oli ensimmäisen erän jälkeen vielä nollilla.
Ilves teki ensimmäisen maalinsa heti toisen erän alussa. SM-liigan runkosarjan puolustajien pistepörssin voittanut Markus Seikola laukoi siniviivalta, eikä Rämö nähnyt kiekkoa. Erän lopulla Ilveksen Colby Genoway sai kiekon suuhunsa. Hän menetti hampaita ja jätti kaukalon tuskaisena ja verta vuotavana. Ilves teki toisessa erässä vielä toisen maalin, kun Rämö torjui Jarkko Näppilän vedon, ja Pasi Salonen oli ensimmäisenä irtokiekossa.
Lopullinen ratkaisu syntyi kolmannen erän puolessa välissä, kun Antti Bruun laukoi viivalta. Rämö oli voimaton Marko Anttilan tehdessä erinomaista maskia maalin edessä. Jokipojat onnistui kaventamaan kolmisen minuuttia ennen ottelun loppua. Tobias Salmelainen teki Jokipoikien kannalta tärkeän osuman rikkoen samalla Ilveksen maalivahdin Jani Hurmeen nollapelin. Lopputulokseksi jäi kuitenkin 3–1.[22]
30.3. | Ilves | 3–1 (0–0, 2–0, 1–1) |
Jokipojat | Hakametsän jäähalli | |
18.30 | |||||
Yleisömäärä: 4 321 Tuomarit: Antti Hämäläinen, Tom Laaksonen | |||||
Seikola (Kuukka, Määttänen) 20.34 Salonen (Näppilä, Kuukka) 38.33 Bruun (Pellinen, Glenn) 48.14 yv. |
Raportti | Salmelainen (Flinck, Väänänen) 56.50 yv.
| |||
Toinen ottelu pelattiin Joensuun Mehtimäellä, ja Jokipoikien peli olikin jo paremman näköistä.
Avausmaali nähtiin jo vajaan neljän minuutin pelin jälkeen, kun paluukiekko jäi sopivasti Joonas Raskin ulottuville. Toinen maali tehtiin vain vajaat kaksi minuuttia edellisestä, kun Jokipoikien kiekonmenetyksen seurauksena Jarkko Kauvosaari pääsi liruttamaan kiekon Rämön vartioimaan maaliin. Jokipoikien päävalmentaja Jarno Pikkarainen otti toisen takaiskumaalin jälkeen aikalisän, ja sai heräteltyä Jokipojat mukaan vielä ensimmäisen erän toiselle puoliskolle.
Erän puolenvälin tienoilla Ilveksen Markus Seikolalle tuomittiin 2+2 minuuttia korkeasta mailasta, ja vain minuuttia myöhemmin saman joukkueen Masi Marjamäki passitettiin istumaan kaksiminuuttista Seikolan seuraksi. Viidellä kolmea vastaan syntyi Jokipoikien ensimmäinen osuma. Scott Matzka laukoi kaarelta kavennuksen ajassa 13.46.
Toisessa erässä syntyi hurjasti maaleja. Ensimmäisen niistä teki Masi Marjamäki suoraan jäähyaitiosta vapauduttuaan. Vajaat kymmenen minuuttia myöhemmin Petren ja Snellmanin pohjatyön päätteeksi Johannes Alanen laukoi tilanteeksi jo 4–1.
Monet ehkä uskoivat pelin olleen jo ohi, mutta vain kahdeksan sekuntia edellisen maalin jälkeen Antti Kerälä kavensi, ja alle minuutti myöhemmin Ilveksen johto oli enää yhden maalin verran. Ryan Glenn teki maalin tasan kaksi minuuttia ennen toisen erän päätöstä, mutta Jokipojat ei luovuttanut, vaan vielä samassa erässä Markku Flinck teki avopaikasta tilanteeksi 4–5.
Kolmannessa erässä Ilves sai rangaistuslaukauksen, ja mahdollisuuden päättää ottelu lopullisesti. Jesse Niinimäki laukoi, ja tuuletti jo maalia, mutta tuomari näytti, että kiekko ei ylittänyt maaliviivaa. Jokipojat teki kolmannesta erästä huikean taistelun, mutta Ilves voitti lopulta lukemin 5–4, ja siirtyi sarjassa 2–0-johtoon.[23]
1.4. | Jokipojat | 4–5 (1–2, 3–3, 0–0) |
Ilves | Mehtimäen jäähalli | |
18.30 | |||||
Yleisömäärä: 4 013 Tuomarit: Tatu Savolainen, Teemu Salminen | |||||
Matzka (Kerälä, Väänänen) 13.46 yv. Kerälä (Salmelainen, Oinonen) 30.59 Salmelainen (Kerälä) 31.38 Flinck (Puruskainen, Nevalainen) 39.49 |
Raportti | Rask (Niinimäki, Määttänen) 3.55 Kauvosaari (Bruun) 5.46 Marjamäki (Korhonen, Kuukka) 22.37 Alanen (Petre, Snellman) 30.51 Glenn (Snellman, Salonen) 38.00
| |||
Jokipoikien puolustus sai helpotusta otteluun, kun ensimmäisessä osaottelussa päähänsä tällin saanut ja sen vuoksi torstain ottelusta sivussa ollut Jarkko Immonen palasi omalle paikalleen Aku Pekkarisen pakkipariksi. Ottelu pelattiin toistamiseen Tampereella.
Avauserän ensimmäinen puolisko oli vaisumpaa kuin edellisessä ottelussa. Erän ainoa maali syntyi, kun Ville Korhonen sai Mikko Rämön torjuman paluukiekon survottua sisään. Korhonen kaatui tilanteessa Jokipoikien maalia vasten, ja se siirtyi paikaltaan, mutta kiekko oli mennyt sisään ennen maalin siirtymistä.
Kotijoukkueen toiseen maaliin ratkaisevan syötön antoi kapteeni Pasi Määttänen. Hän näki nousussa olleen Joonas Raskin, joka nosti kiekon upeasti yläkulmaan. Markus Seikola teki toisessa erässä Ilvekselle vielä yhden maalin käytännössä tyhjään maaliin Jesse Niinimäen taitavasta syötöstä.
Kolmannessa erässä Ilveksellä oli helppo työ viimeistellä sarjan kolmas voitto. Ajassa 46.56 Jesse Niinimäki vei Ilveksen jo 4–0-johtoon Määttäsen syötöstä. Jani Hurmeen toiveet nollapelistä haihtuivat taas, kun Markku Flinck teki kavennusosuman viisi minuuttia ennen ottelun päätöstä. Nämä 4–1-lukemat jäivät myös ottelun loppulukemiksi.[24]
” | Ilves oli parempi, sitä ei ole kiistäminen. Tasoerot näkyvät siinä, että meillä ei helpoista paikoistakaan saada maaleja. Ottelusarja jatkuu, ja Karjalasta ei anneta mitään taisteluitta. | ” |
– Jokipoikien valmentajan Jarno Pikkaraisen kommentit kolmannen perättäisen tappion jälkeen.[24] |
2.4. | Ilves | 4–1 (1–0, 2–0, 1–1) |
Jokipojat | Hakametsän jäähalli | |
18.30 | |||||
Yleisömäärä: 4 751 Tuomarit: Aleksi Rantala, Antti Boman | |||||
Korhonen (Anttila, Glenn) 11.55 Rask (Määttänen, Niinimäki) 32.20 Seikola (Niinimäki, Määttänen) 37.25 sr. Niinimäki (Määttänen) 46.56 |
Raportti | Flinck (Mutanen) 55.02 tv.
| |||
Ilveksellä oli otteluun loistavat lähtökohdat. Se tarvitsi vain yhden voiton varmistaakseen SM-liigapaikkansa. Jokipojat oli siis pakkovoiton edessä.
Ensimmäistä kertaa Jokipojat avasikin maalihanat ensimmäisenä, kun Ilveksen hyökkääjä istui kaksiminuuttista kampitusjäähyään. Robert Jekimov ohjasi taitavasti maalin edestä Scott Matzkan laukauksen Jani Hurmeen selän taakse.
Toisessa erässä ei nähty maaleja. Mikko Rämö torjui 17 kertaa, ja oli selvästi joukkueen avainpelaaja ottelussa.
Kolmannen erän alussa Ilves-pakki Juuso Akkanen sai suihkukomennuksen raapaistuaan mailalla joensuulaispelaajan naaman auki. Jokipoikien toinen maali syntyi Ilveksen viisiminuuttisen jäähyn aikana, kun Matzkan vedon ohjasi maaliin tällä kertaa Sami Puruskainen.
Ilves tuli vielä peliin mukaan, kun se kavensi melko nopeasti Jokipoikien edellisen maalin jälkeen. Jarkko Kauvosaari sivalsi Marko Anttilan syötöstä pelin 1–2:een. Loppukiri ei kuitenkaan riittänyt, ja Jokipojat otti arvokkaan ensimmäisen voittonsa karsintasarjassa.[25]
” | Tänään olimme halukkaampia ja annoimme kaikkemme, ihan sen mitä voittamisen eteen pitääkin tehdä. | ” |
– Jokipoikien päävalmentajan Jarno Pikkaraisen mietteet voitokkaan ottelun jälkeen.[26] |
6.4. | Jokipojat | 2–1 (1–0, 0–0, 1–1) |
Ilves | Mehtimäen jäähalli | |
18.30 | |||||
Yleisömäärä: 2 432 Tuomarit: Antti Hämäläinen, Tom Laaksonen | |||||
Jekimov (Matzka, Väänänen) 7.19 yv. Puruskainen (Matzka, Väänänen) 46.58 yv. |
Raportti | Kauvosaari (Anttila, Korhonen) 49.28
| |||
Tällä kertaa Ilves teki avausmaalin jo toisella peliminuutilla, kun Markus Seikola laukoi, ja kiekko pomppasi haparoivan Rämön hanskasta maaliin. Jokipoikien tasoitus nähtiin ajassa 16.06, mutta Joonas Rask vei Ilveksen ensimmäisessä erässä vielä johtoon.
Ilves teki kolmannen maalinsa heti toisen erän alkuun. Jarkko Kauvosaari antoi hyvän avauksen Pasi Saloselle, joka pääsi puolittaiseen läpiajoon, ja upotti kiekon Jokipoikien maaliin. Toisen erän lopussa Jokipojat pääsi kahden miehen ylivoimalle, ja käytti tilaisuutensa. Nevalainen laukoi läheltä maalia, ja Robert Jekimov huitoi kiekon maaliviivalta sisään.
Ilveksen kapteeni Pasi Määttänen kuitenkin laukoi lopullisen niitin viitisen minuuttia ennen ottelun loppua. Näin ottelu päättyi lukemiin 4–2, ja Ilves voitti koko liigakarsintasarjan otteluvoitoin 4–1.[27]
8.4. | Ilves | 4–2 (2–1, 1–1, 1–0) |
Jokipojat | Hakametsän jäähalli | |
18.30 | |||||
Yleisömäärä: 3 033 Tuomarit: Antti Hämäläinen, Tom Laaksonen | |||||
Seikola (Niinimäki, Määttänen) 1.34 yv. Rask (Bruun) 18.01 Salonen (Korhonen, Kauvosaari) 22.13 Määttänen (Bruun, Niinimäki) 55.38 yv. |
Raportti | Jekimov (Malinen, Flinck) 16.06 yv. Jekimov (Nevalainen, Kerälä) 39.46 yv.
| |||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Heikki Mälkiä sai potkut Ilveksestä - Raimo Helminen kehiin iltasanomat.fi. 9.3.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.11.2010.
- ↑ Liigakausi käyntiin 10.9.2009 sm-liiga.fi. 10.8.2009. Jääkiekon SM-liiga. Arkistoitu 24.7.2010. Viitattu 25.10.2010.
- ↑ Ilves vajaamiehisenä Lappeenrantaan sm-liiga.fi. 20.3.2010. Jääkiekon SM-liiga. Arkistoitu 25.3.2010. Viitattu 25.10.2010. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; nimi ”ilves-saipa” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ Ilves-Jokipojat tänään 4 Sportilla sm-liiga.fi. 30.3.2010. Jääkiekon SM-liiga. Arkistoitu 26.7.2010. Viitattu 25.10.2010. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; nimi ”ilves-jokipojat” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ a b Ilves voitti liigakarsinnan sm-liiga.fi. 8.4.2010. Jääkiekon SM-liiga. Arkistoitu 13.4.2010. Viitattu 25.10.2010.
- ↑ a b Sarjataulukko 2009-2010 sm-liiga.fi. Sm-liiga. Arkistoitu 14.8.2010. Viitattu 16.11.2010.
- ↑ ILVES.COM - Kausi 2009–10 ilves.com. 10.9.2009. Arkistoitu 17.1.2011. Viitattu 17.11.2010.
- ↑ Heikki Mälkiästä Ilves-luotsi iltasanomat.fi. 3.2.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Matt Nickerson siirtyy Edmonton Oilersiin jatkoaika.com. 4.7.2009. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Joonas Lehtivuori - www.jatkoaika.com jatkoaika.com. 25.8.2009. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Geoff Platt Ilveksestä Minskiin iltasanomat.fi. 15.5.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Miikka Männikkö ja Niko Nieminen HPK:n riveihin ksml.fi. 28.4.2009. Viitattu 20.11.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Hulkkonen ja Snellman vahvistavat Ilvestä jatkoaika.com. 28.4.2009. Viitattu 1.11.2010.
- ↑ Juuso Akkanen - www.jatkoaika.com jatkoaika.com. 15.9.2010. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Jussi Pesonen - www.jatkoaika.com jatkoaika.com. 23.8.2009. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Colby Genoway - www.jatkoaika.com jatkoaika.com. 15.7.2010. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Liian monta kysymysmerkkiä - Ilves 2009–2010 jatkoaika.com. 1.9.2009. Viitattu 31.10.2010.
- ↑ Tapparalla heikko avaus liigakauteen Tappara.fi. Viitattu 16.11.2010.
- ↑ Satojen Ilves-fanien ulosmarssi hiljensi Hakametsän - katso kuvat Iltasanomat.fi. 23.1.2010. Viitattu 16.11.2010.
- ↑ Ilveksen Jussi Pesonen Ruotsiin iltasanomat.fi. 27.1.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.11.2010.
- ↑ Pohjalla - Ilveksen kausi 2009–2010 jatkoaika.com. 19.5.2010. Viitattu 9.11.2010.
- ↑ Ilves päätti Jokipoikien huikean voittoputken yle.fi. 30.3.2010. Yle. Viitattu 28.10.2010.
- ↑ Jokipojat piinasi, Ilves haki makean voiton yle.fi. 1.4.2010. Yle. Viitattu 28.10.2010.
- ↑ a b Ilveksen Niinimäki liikaa Jokipojille yle.fi. 2.4.2010. Yle. Viitattu 29.10.2010.
- ↑ Jokipojat taisteli lisäaikaa - Ilvekselle hukkareissu Joensuuhun yle.fi. 6.4.2010. Yle. Viitattu 29.10.2010.
- ↑ Pikkarainen: Teimme sen mitä voittamisen eteen pitää tehdäkin yle.fi. 6.4.2010. Yle. Viitattu 29.10.2010.
- ↑ Ilves raapi pakkovoiton ja sinetöi odotetun SM-liigapaikan yle.fi. 8.4.2010. Yle. Viitattu 30.10.2010.