Taipale (Suodenniemi)
Taipale on Sastamalan Suodenniemellä sijaitseva kylä. Kylä rajautuu idässä Makkosen ja Lahdenperän kyliin sekä pohjoisessa Sävin kylään ja Kittilän kylän Lumiaistenmaan ulkopalstaan. Lännessä Taipaleen rajanaapurina ovat Pori ja Kittilän kylän Kömisevänmaan ulkopalsta. Etelässä Taipale rajautuu Leppälammin, Koivuniemen ja Pohjakylän kyliin. Taipaleella on lisäksi lyhyet yhteiset rajat idässä Mouhijärven pitäjän kanssa sekä Märkäjärven suunnassa Mouhijärven Hyynilän kylän vanhan ulkopalstan kanssa. Luoteessa Taipaletta rajaa Mouhijärven Tuiskun kylän vanha ulkopalsta.[1]
Taipaleen kylän halki kulkee etelä-pohjoissuuntainen Sävintie (yhdystie 2594), joka johtaa Suodenniemen keskustaajamasta Kankaanpään ja Ikaalisten suuntaan. Kylän eteläosan läpi kulkee Taipaleentie (yhdystie 13065), joka johtaa Taipaleesta länteen yhtyen Kömisevänmaassa Suodenniemen ja Lavian yhdistävään Laviantiehen (seututie 259). Näiden lisäksi Taipaleesta Sävintieltä erkaantuvat Makkosen kylään johtava Lemmetynperäntie (yhdystie 13079) sekä Lahdenperään ja edelleen Hämeenkyröön johtava Lahdenperäntie (yhdystie 13081).
Taipaleesta on matkaa Sastamalan keskustaan noin 40 kilometriä ja Hämeenkyrön keskustaan noin 30 kilometriä. Tampereelle ja Poriin on matkaa noin 60 kilometriä.
Taipaleen historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taipale on naapurinsa Leppälammin ohella toinen Suodenniemen varhaiskeskiaikaisista kylistä, eli kylä on perustettu 1200-luvulle mennessä. Taipale oli pitkään laajan Märkätaipaleen kylän keskus. Märkätaipaleeseen kuuluivat nykyisistä Suodenniemen kylistä Taipaleen lisäksi Sävi ja Peräkunta sekä Lahdenperän kylän luoteisosat Toijasjokeen saakka. Märkätaipale jaettiin yllä mainittuihin kyliin 1800-luvun puolessa välissä.[2][3][4]
Taipaleen kylän muodostumisen jälkeen siihen kuului viisi maakirjataloa, jotka olivat Isotalo (RNo 1), Turppa (RNo 2), Prusi (RNo 3), Sarkonen eli Korpi (RNo 4) ja Kotajoki (RNo 5).[5] Niistä Isotalo ja Kotajoki on lohkottu ja ne ovat hävinneet maisemasta.[6]
Taipale oli aikanaan Putajan taajaman ohella Suodenniemen teollisuustoiminnan keskus. Taipaleen läpi virtaavaan Taipaleenjokeen perustettiin sahalaitos vuonna 1856.[7] Taipaleen Yliseenkoskeen Taipaleen ja Leppälammin Krapsunmaan ulkopalstan välille perustettiin 1800-luvun loppupuolella puolestaan mylly, jollaisia virrassa oli ollut ainakin 1600-luvulta lähtien. Vaikka laitokset usein seisoivat keskikesällä veden vähyyden vuoksi, jatkoi mylly kuitenkin toimintaansa 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka.[8] Näiden laitosten lisäksi Taipaleenjoen varrella toimi myös tiilitehdas 1940–1950-luvuilla.[9]
Taipaleen kansakoulu toimi Leppälammin kylän Raatsilla vuosina 1906–1972.[10]
Taipaleen kylä tänään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teollisuustoiminta Taipaleessa on nykyisin vähäistä, mutta maa- ja metsätaloutta harjoitetaan edelleen. Kylässä toimii aktiivinen kotiseutuyhdistys, Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry.. Sen tarkoituksena on edistää kylien asukkaiden yhteistyötä sekä toimia yleisten ja yhteisten etujen valvojana, pyrkiä edistämään kylien- ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa, sekä edistää palvelujen säilymistä alueella.[11]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 26.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1905. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Kurkistus varhaiseen asutushistoriaan Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 8.3.2015. Viitattu 26.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1905. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (suomeksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 393–399. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5 (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Taipaleen sahan synty Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 24.1.2015. Viitattu 26.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Parisiltojen kahtapuolen, s. 250–272. Sastamala: Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry, 2019. ISBN 978-952-94-2270-8 (suomeksi)
- ↑ Parisiltojen kahtapuolen, s. 275. Sastamala: Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry, 2019. ISBN 978-952-94-2270-8 (suomeksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 390. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5 (suomeksi)
- ↑ Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistyksen toiminta-ajatus sastamalankylat.fi. Viitattu 26.3.2020. (suomeksi)