Kittilä (Suodenniemi)
Kittilä on kylä Sastamalan Suodenniemellä. Se sijaitsee Kourajärven koillisrannalla Mouhijärveltä Laviaan johtavan seututie 259:n varrella. Kittilän kylän kohdalla tien nimi on Suodenniementie.
Kittilän kyläkeskus rajoittuu idässä Mouhijärveen, pohjoisessa Pohjakylään, lännessä Suodenniemen ja etelässä Jalkavalan kylään. Kylään kuuluu lisäksi lukuisia vanhoja ulkopalstoja ja keskiaikaisia erävaltauksia, minkä vuoksi kylän maita sijaitsee eri puolilla Suodenniemen pitäjää. Isoimmat ulkopalstat ovat Lumiaistenmaa, joka sijaitsee linnuntietä noin 9 kilometriä kyläkeskuksesta pohjoiseen sekä Kömisevänmaa noin 6 kilometrin päässä kyläkeskuksesta länsiluoteeseen. [1]
Suodenniemen pitäjän keskustaajama sijaitsee osittain Kittilän kylän alueella.
Kittilän kylästä on matkaa sekä Tampereelle että Poriin noin 60 kilometriä. Sastamalan keskustaan on noin 35 kilometriä.
Tarina Kittilän kylän synnystä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suodenniemeläinen pappi ja kansatieteilijä David Skogman tallensi 1860-luvulla seuraavan kansantarinan Kittilän kylän synnystä:
"Kuningas oli antanut eräälle sotaherralle urotöistänsä luvan ottaa omaksensa paraan kylän Suomessa. Hän valitsi Selkeen kylän, jossa oli 17 taloa. Nämät kaikki yhdistettiin isoksi kartanoksi. Wanhat asujamet muuttivat Suodenniemeen ja rakensivat Kittilän kylän."[2]
Selkeen kartanon synty ajoittuu 1600-luvulle, kun taas Kittilän kylän asukkaita tunnetaan jo 1300-luvun lopusta. Tarina ei siis sinänsä voi pitää paikkaansa. Mahdollista kuitenkin on, että Selkeen kylästä on siirtynyt asukkaita Kittilään, kun Selkeen kartano perustettiin.[3] Muutamien saman nimisten talojen lisäksi siihen viittaa se, että Satakunnan museossa Porissa säilytetään tiettävästi Kittilän kylästä peräisin olevia joidenkin sadan vuoden ikäisiä pöydänjalkoja, jotka tarinan mukaan on valmistettu sen ensimmäisen uudistalon pihasta kaadetuista kuusista.[4]
Kittilän historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kittilän kylän alueella on liikuttu jo varhain, sillä sen ohitse Kourajärveä pitkin on kulkenut vanha eräreitti Rautavedeltä Pohjanlahdelle.[5] Itse kylä on syntynyt myöhäiskeskiajalla ja se mainitaan asiakirjassa ensimmäistä kertaa vuonna 1390, kun Rossin talon isäntä Olaff Kittinsson oli katselmusmiehenä Ylä- ja Ala-Sastamalan yhteisillä käräjillä todistamassa Tyrvään ja Roismalan kylien välisestä rajasta.[6][7]
1500-luvulle tultaessa kylän muodostivat kuusi taloa, joista yksi poistui asiakirjoista vuosisadan loppupuolella.[8] Jo 1600-luvun alussa maakirjaan merkittiin Kittilästä kolme taloa, jotka olivat Kela (RNo 1), Kurki (RNo 2) ja Rossi eli Rosi (RNo 3).[9][10] Taloja jaettiin myöhemmin niin, että Rossi lohkottiin Ylä-Rosin ja Ala-Rosin eli Saksan (myöh. Helavuori) taloiksi vuonna 1725 ja Kurki Ylä-Kurjen ja Ala-Kurjen taloiksi vuonna 1809.[11]
Turun akatemian perustamisen jälkeen osa Suodenniemen kruununtiloista muutettiin akatemiantiloiksi, joiden verotuotto käytettiin akatemian kustannusten kattamiseen. Kittilästä kaikki kolme edellä mainittua taloa siirrettiin vuoteen 1648 mennessä akatemiantiloiksi, jollaisina ne säilyivät 1820-luvulle saakka.[12] Isonvihan aikana Kittilä kärsi huomattavasti autioitumisesta ja venäläisjoukkojen suorittamasta hävityksestä. Vuonna 1719 laaditun kylvöluettelon mukaan kylässä ei tehty kylvöjä lainkaan vaan kylä ”oli tullut rutiköyhäksi ja autioitunut”.[13] Sodan päätyttyä ja etenkin 1800-luvulla kylä alkoi jälleen kasvaa. 1900-luvun puoleen väliin tultaessa Suodenniemen kunnan kuntakeskus siirtyi Suodenniemen kylästä nykyiselle paikalleen Kittilän ja sen naapurikylän Pohjakylän raja-alueelle.
Sisällissodan aikana Suodenniemi oli maaliskuun loppupuolelle saakka punaisten hallinnassa. Kittilässä Saksan talossa sijaitsi punaisten rintamaesikunta.[14] Kittilän alueella oli liikkunut valkoisten partioita jo helmikuussa ja maaliskuun 16.–26. päivien aikana käytyjen Suodenniemen taisteluiden aikana punaiset puolustautuivat Kittilän talojen ja Röyskän harjanteen suojissa Koura- ja Kirkkojärven länsipuolelta hyökänneitä valkoisia vastaan.[15][16]
Kittilän kylä tänään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän kyläkeskus kuuluu nykyisin Suodenniemen keskustaajamaan. Kylän alueella ovat Suodenniemen koulu, urheilutalo sekä Kelarannan kesäteatteri ja uimaranta.
Kittilässä kyläkeskuksen eteläpuolella on joukko arvokkaita kallioalueita, joiden avulla geologit selvittivät maankuoren muodostumisen vaiheita 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.[17] Kittilän kylän maisemaan kuuluvat tänä päivänä myös sen alueella sijaitsevan Kortekallion tuulivoimapuiston kolme 4,2 megawatin Vestas V150 -tyyppistä tuulivoimalaa, jotka aloittivat sähköntuotannon kesällä 2022.[18][19]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suodenniemi-Seura ry: Suodenniemen kyläkartta suodenniemi.topoteekki.fi. Viitattu 20.3.2020. (suomeksi)
- ↑ D. Skogman: Kertomus matkoiltani Satakunnassa muisto-juttuja keräilemässä (s. 125) Suomi. 1864. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2023. (suomeksi)
- ↑ Risto Vasara: Mouhijärven emäpitäjän ja Selkeen virkatalon vaiheita, s. 23-24. Vammala: Risto Vasara, 1975. (suomeksi)
- ↑ M. Kauppinen: Piirteitä Satakunnan museosta Porissa (s. 108-109) Satakunta. 1907. Satakuntalainen Osakunta. Viitattu 6.2.2023. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Veteen piirretty valtatie Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 30.4.2014. Viitattu 20.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Suvanto Seppo: Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571, s. 262. Kansallisarkisto. Linkki digitaaliseen julkaisuun (viitattu 6.2.2023). (suomeksi)
- ↑ Alkuperäinen rajankäyntiasiakirja (DF 996) Diplomatarium Fennicum. 8.1.1390. Kansallisarkisto. Viitattu 28.3.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 104. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158 (suomeksi)
- ↑ Maakirja 1637. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 374–377. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5 (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Akatemian tilalliset Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 20.4.2015. Viitattu 20.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Kylvö- ja karjaluettelo 1719. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 295–296. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5 (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Punalippu kirkon tornissa Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 4.2.2015. Viitattu 20.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 300–303. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5 (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Kallio jalkojemme alla Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 1.1.2014. Viitattu 20.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Heli Mansikka: Kortekallion tuulivoimapuiston myllyt ovat testejä vaille valmiita sähköntuotantoon Suodenniemellä Yle. 12.7.2022. Viitattu 7.2.2023. (suomeksi)
- ↑ Bruuno Tuori: Pidemmän kaavan mukaan. Suodenniemen Joulu, 2022, s. 26-30. Lions Club Suodenniemi. (suomeksi)