Töölön juttu
Töölön juttu eli Töölön päivälliset oli Helsingissä Krimin sodan aikana vuonna 1855 tapahtunut poliittinen skandaali, jossa Helsingin yliopiston ylioppilaat kohottelivat maljoja Venäjän vastustajien kunniaksi.[1]
Eräs liberaalisti ajattelevista ja Ruotsiin suuntautuneista ylioppilaista koostunut ystäväpiiri oli viettänyt 30. marraskuuta 1855 Antinpäivää Töölön ravintolassa, joka sijaitsi nykyisen Hesperianpuiston alueella. Sama piiri oli hieman aiemmin paljastanut opiskelija Oskar Tamelanderin Venäjän hallituksen vakoojaksi niin sanotussa Tamelanderin jutussa. Töölön tilaisuudessa oli kertoman mukaan kohotettu maljoja Venäjän vihollisille ja vihollismaiden johtajille, kuten Britannian kuningatar Viktorialle ja Ranskan keisari Napoleon III:lle. Juhlijat yrittivät lisäksi estää sotilassoittokuntaa esittämästä Keisarihymniä.[2] Tapaus leimattiin valtiolliseksi mielenosoitukseksi.[3] Vuoden 1830 vastaavan ”Puolan maljan” tapauksen tavoin osalliset yrittivät selittää kyseessä olleen väärin kuulemisesta johtunut väärinkäsitys.[2]
Tapauksen tultua julki Suomen kenraalikuvernööri F. W. R. von Berg ja yliopiston sijaiskansleri Johan Reinhold Munck puuttuivat asiaan ja osallisia rangaistiin, epäsuorasti myös Tamelanderin paljastamisen vuoksi. Yhteensä 12 ylioppilasta erotettiin yliopistosta eripituisiksi ajoiksi: joukon johtajana pidetty ylioppilas Karl Wetterhoff ainiaaksi, ylioppilas Anders Ramsay kahdeksi vuodeksi ja maisteri Anders Herman Chydenius sekä kandidaatti J. H. E. Berg puoleksitoista vuodeksi. Lisäksi Karl Gustaf Ehrström joutui eroamaan juridisen ja Adolf Erik Nordenskiöld fyysis-matemaattisen tiedekunnan kuraattorin virasta.[2] Nordenskiöld menetti myös virkansa vuorikonduktöörinä.[3] Fyysis-matemaattisen tiedekunnan sihteeri Johan Jakob Chydenius erosi vapaaehtoisesti myötätunnosta muita erotettuja kohtaan. Myös Tamelander erotettiin.[2]
Erotettuihin kuulunut Anders Ramsay kuvaili myöhemmin Töölön jutun tapahtumia tunnetussa muistelmakirjassaan Muistoja lapsen ja hopeahapsen.[4] Erottamisten ohella muutamia osallisia tuomittiin karsseriin.[2] Näiden joukossa oli muusikko Filip von Schantz, jonka on sanottu säveltäneen arestinsa aikana ”Karsseripolska”-nimisen polskan.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 552. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ a b c d e Matti Klinge (toim.): Helsingin yliopisto 1640–1990: Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808–1917, s. 501–503. Otava, Helsinki 1989.
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 9 p. 428.
- ↑ Tölöaffären Uppslagsverket Finland. Viitattu 20.6.2016.
- ↑ Seija Lappalainen: Schantz, Filip von (1835 - 1865) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.