Tähtijengi – Get Crazy USA!
Tähtijengi – Get Crazy USA! | |
---|---|
Get Crazy | |
Ohjaaja | Allan Arkush |
Käsikirjoittaja |
|
Tuottaja | Hunt Lowry |
Säveltäjä | Michael Boddicker |
Kuvaaja | Thomas Del Ruth |
Leikkaaja | |
Lavastaja | Elayne Barbara Ceder |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Levittäjä | Embassy Pictures |
Ensi-ilta |
|
Kesto | 92 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Tähtijengi – Get Crazy Usa! (engl. Get Crazy!) on vuonna 1983 ensi-iltansa saanut elokuva, jonka ohjasi Allan Arkush. Elokuvan pääosia näyttelevät Malcolm McDowell, Allen Garfield, Daniel Stern, Gail Edwards ja Ed Begley Jr.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On 31. joulukuuta 1982 ja Saturn-teatteri valmistautuu uudenvuodenaaton konserttiin, jota ohjaa itse omistaja, Max Wolfe (Allen Garfield). Wolfe on johtanut Saturnia jo vuodesta 1968, joten hänen uskotaan osaavan asiansa. Maxia avustavat näyttämöavustajat Neil Allen (Daniel Stern) ja Willy Loman (Gail Edwards).
Max Wolfella on teatterille kolmenkymmenen vuoden vuokrasopimus. Konserttijohtaja Colin Beverly (Ed Begley Jr.) tarjoutuu maksamaan Maxin pois vuokrasta ja vaikka tarjous tuntuu hyväsydämiseltä, Max kieltäytyy. Ulkopuolella Maxin teennäinen veljenpoika Sammy (Miles Chapin) kertoo Beverlylle olevansa teatterin perijä, ja Beverly ehdottaa Sammylle samaa kuin Maxille – mutta vain, jos Sammy saa Maxin allekirjoituksen Beverlyn papereihin ennen keskiyötä.
King Blues -niminen mies avaa illan kahdella ”omalla” hittikappaleellaan, ”The Blues Had a Baby and They Named it Rock and Roll” ja ”Hoochie Coochie Man”. Seuraavaksi The Nada Band esiittää yleisölle kappaleen ”I’m Not Going to Take It No More”.
Esitysten aikana Sammy yrittää löytää tapoja, joilla sabotoida teatteria, kuten sytyttämällä tulipalon kellariin. Colin Beverlyn apurit, Mark ja Marv, antavat Sammylle pommin, jonka poika asettaa rakettialukseen, jonka kyydissä Max aikoo ajaa keskiyön loppuhuipennuksessa.
Willy kuulee Markin ja Marvin puhuvan pommista, ja tulee heidän kaappaamakseen ja lukitsemakseen Colin Beverlyn limusiinin tavaratilaan. Willy onnistuu pakenemaan, ja juoksee takaisin teatterille. Vain hieman ennen keskiyötä Willy ehtii teatterille ja kertoo pommista Neilille. Sekuntien tikittäessä eteenpäin pommia heitetään henkilöltä henkilölle; ihmiset yrittävät saada sen ulos teatterista. Lopulta pommi päätyy Colin Beverlyn limusiiniin. Viimeiset sekunnit kuluvat, ja pommi räjähtää. Kaikki huutavat yhteen ääneen: ”Hyvää uuttavuotta!”
Max päästää Neilin teatterin johtoon ja kertoo aikomuksistaan ryhtyä eläkkeelle. Neil pyytää Willyä jakamaan teatterin johdon kanssaan. Lopputekstit pyörivät ruudulla samalla, kun kuuluu viimeinen ääni: ”Kiitos muistoista koko Fillmore East 1968–71:n henkilökunnalle.”
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malcolm McDowell | … | Reggie Wanker |
Allen Garfield | … | Max Wolfe (teksteissä nimellä Allen Goorwitz) |
Daniel Stern | … | Neil Allen |
Gail Edwards | … | Willy Loman |
Miles Chapin | … | Sammy Fox |
Ed Begley Jr. | … | Colin Beverly |
Stacey Nelkin | … | Susie Allen |
Bill Henderson | … | King Blues |
Lou Reed | … | Auden |
Howard Kaylan | … | Kapteeni Cloud |
Lori Eastside | … | Nada |
Lee Ving | … | Piggy |
John Densmore | … | Toad |
Anna Bjorn | … | Kreivitär Chantamina |
Robert Picardo | … | Connell O’Connell |
Bobby Sherman | … | Mark |
Fabian | … | Marv (teksteissä nimellä Fabian Forte) |
Paul Bartel | … | tri Carver |
Dan Frischman | … | Joey |
Clint Howard | … | pää-Usher |
Denise Galik | … | Hoitaja Gwen |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtijengin lehdistönäytös järjestettiin 5. elokuuta 1983. Yksi kilteimmistä arvostelijoista oli Janet Maslin The New York Timesista. Maslin kutsui sitä hyvin luonnollistetuksi.[1] Lippumyymälöiden vastaanotto oli myös laimea, ja elokuvaa esitettiin hyvin lyhytaikaisesti.[2]
Vaikka Tähtijengi jääkin kauas Allan Arkushin aiemman elokuvan, Rock ’n’ Roll High Schoolin, taakse, se on nykyään fanien kulttisuosikki rock’n’roll-elokuvien joukossa; joidenkin kriitikoiden mielestä elokuva on ”genren parhaimmistoa”.[3]
Ääniraita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Get Crazy” – Sparks
- ”You Can’t Make Me” – Lori Eastside & Nada
- ”Chop Suey” – Ramones
- ”It’s Only a Movie” (tunnetaan myös nimellä ”But, But”) – Marshall Crenshaw
- ”Little Sister” – Lou Reed
- ”I’m Not Gonna Take It” – Lori Eastside & Nada
- ”Hot Shot” – Malcolm McDowell
- ”The Blues Had a Baby and They Named It Rock & Roll” – Bill Henderson
- ”Hoochie Coochie Man” – Fear
- ”Starscape” – Michael Boddicker
- ”Auld Lang Syne” – Howard Kaylan
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maslin, Janet: "Get Crazy," Rock New York Times. 14.10.1983. Viitattu 14.3.2007.
- ↑ Get Crazy (1983) Box Office Mojo. Viitattu 14.3.2007.
- ↑ Guarisco, Donald: "Get Crazy" Review Allmovie. Arkistoitu 26.4.2006. Viitattu 10.3.2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tähtijengi – Get Crazy USA! Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Tähtijengi – Get Crazy USA! Elonet.