Täältä jostakin (runoantologia)
| Täältä jostakin Suomen kenttäarmeijan runoja |
|
|---|---|
 Täältä jostakin, vuoden 1993 painoksen kansi |
|
| Kirjailija | Olavi Paavolainen (toim.) |
| Kieli | suomi, ruotsi |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1943, 3. painos 1993 |
| Sivumäärä | 303 |
| ISBN | 951-0-18990-1 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Täältä jostakin – Suomen kenttäarmeijan runoja on vuonna 1943 julkaistu runoantologia, joka sisältää rintamamiesten runoja.
Teoksen toimitustyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teoksen on toimittanut Olavi Paavolainen ja sen kustantaja on WSOY. Teoksessa on 140 runoa 80 runoilijalta[1]. Alun perin teos annettiin toimitettavaksi kolmihenkiselle ryhmälle, johon Paavolaisen lisäksi kuuluivat Matti Kurjensaari ja everstiluutnantti Yrjö Vasama. Muut eivät kiireiltään juuri ehtineet osallistua toimitustyöhän, joten se jäi Paavolaisen harteille.[2] Heidät on silti mainittu teoksen toimituskuntana.[3]
Teoksen kolmas painos ilmestyi 50 vuotta ensimmäisen painoksen jälkeen, 1993.
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokoelmaan oli tarjolla valtava määrä runoja, suurin osa niistä kirjoitettuna isänmaallis-aatteelliseen paatoshenkeen. Helmenä joukossa oli muun muassa Matti Kuusen "Kuolemanjuoksu", jota Paavolainen piti niin rajuna, että kehotti keventämään alkua, mutta siihen Kuusi ei kyennyt. Runon taustalla oli Kuusen kokemus Tyrjän läpimurtotaistelusta, jossa kaatui kolmisensataa suomalaista sotilasta. Hiukan tarkistettuna mutta olennaisesti samanlaisena runo sisältyy Kuusen kokoelmaan Routa liikkuu (1947). Niin Panu Rajala kuin Kuusen elämäkerturi Tellervo Krogerus pitävät runoa ainutlaatuisena sotarunojen joukossa.[2] Muita merkittäviä runoja antologiassa ovat muun muassa Paavo Hynysen "Jäämeren marssi" ja Pentti Lahden "Sikermä talvisodasta 1-5". Mukana ovat myös Reino Helismaan runot "Veli, ei valintaa sulla" ja "Unta ja totta" sekä Erkki Tiesmaan runot "Kehtolaulu korsussa", "Sissien marssi" ja "Eldankajärven jää", joka tunnetaan lauluna.[2]
Muita tekijöitä ja heidän runojaan ovat muun muassa[3]:
- Ester Ahokainen, "Kaksi vierasta" ja "Pikkuveli"
- Veikko Haakana, "Suur-Harvasuo"
- Väinö Havas, "Kenttäkirje kirjailijalle" ja "Viimeinen komppania"
- Vilho Hyttinen, "Pelko", "Kylä Vienassa" ja "Pojalleni, jota en ole vielä nähnyt"
- Ilpo Kaija, "Rintaman kevät"
- Ilpo Kaukovalta, "In Memoriam"" ja "Oli aamu"
- Vilho Koljonen, "Pitkospuita pitkin", "Pysähtynyt aika", "Ehätyssavu" ja "Rantakalmisto Vepsässä"
- Lauri Lamminmäki, "Vappulaulu", "Laulu", "Me hiljaiset" ja "Isä kaatunut Syvärillä"
- Erkki Mutru, "Pystykorva-kiväärille"
- Lorenz von Numers, "I Shiltsoi"
- Aarne Palkki, "Kirje rintamalle", "Rintamalle", "Ilta Kannaksella" ja "Lomalletulo"
- Oiva Paloheimo, "Aunukselaisäidin kehtolaulu"
- Joni Rautio, "Tuo on henki, meidän henki"
- Sulo J. Saksa, "Melankolia"
- Riku Sarkola, "Uutta elämää" ja "Viimeinen"
- Olavi Siippainen, "Keskellä hyökkäystä"
- Paavo Susitaival, "Lähdettyäs" ja "Ilta korsuvalkean ääressä"
- Yrjö Vasama, "Uudenvuoden yönä Tapparissa", "Rynnäkön jälkeen" ja "Tuokio taisteluhaudassa"
- Erkki Vuorela, "Paluu" ja "Vartiossa"
Suuri osa kirjoittajista sai teokseen yhden tai kaksi runoaan, neljä runoa julkaistiin Eetu Hyvämäeltä, Vilho Koljoselta, Lauri Lamminmäeltä, Aarne R. Palkilta, Olavi Rautiolta, Kalle Riikoselta, Leo Tiaiselta ja Aarre Vuorjoelta. Kuusi runoista on lotan kirjoittamaa, kolmetoista on ruotsiksi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Panu Rajala, Tulisoihtu pimeään, WSOY 2014
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Heikki Myyryläinen: Olavi Paavolaisen sota, Päämajassa Nettiradio Mikaeli. 2001. Arkistoitu 21.8.2012. Viitattu 19.10.2014.
- ↑ a b c Rajala s. 466–467
- ↑ a b c Olavi Paavolainen (toim.): Täältä jostakin. Suomen kenttäarmeijan runoja. Porvoo: WSOY, 1943.