Erkki Tiesmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erkki Tiesmaa

Erkki Antero Tiesmaa, ent. Tidström,[1] (22. syyskuuta 1907 Oulu18. helmikuuta 1969 Pello)[2] oli suomalainen sanoittaja. Tiesmaa on erityisesti tunnettu sota-ajan kappaleen ”Eldankajärven jää” sanoittajana. Tiesmaan sanoitus ilmestyi runon muodossa myös Olavi Paavolaisen toimittamassa runoantologiassa Täältä jostakin – Suomen kenttäarmeijan runoja (WSOY 1943).

Koulutukseltaan Tiesmaa oli filosofian maisteri ja suomen kielen opettaja, joka ennen sotia toimi Saksassa Königsbergin Albertus-yliopiston suomen kielen opettajana. Opiskeluaikanaan hän toimi Akateemisessa Karjala-Seurassa. Jatkosodan aikana Tiesmaa oli Uhtuan suunnalla valistusupseerina. Hän sanoitti humoristisia lauluja ja esitti niitä perustamansa orkesterin kanssa asemasotavaiheen aikana rintamalinjoilla.[3] Sodan jälkeen Tiesmaa oli Pellon yhteiskoulun rehtorina vuosina 1947–1969.[4] Sitä ennen hänet oli pidätetty kuukausiksi asekätkennästä, mutta häntä ei kuitenkaan tuomittu[1].

Erkki Tiesmaan poika Arto Tiesmaa esitti isänsä tekstejä ja julkaisi vuonna 2003 levyn Vaeltajan voitto, johon oli koottu Erkki Tiesmaan tuotanto.[5]

Tiesmaan sanoituksia[6]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eldankajärven jää – 1942 (säv. Alfred Markush)
  • Tule Röhön rantaan – 1942 (säv. Bert ja Frank Leighton)
  • Sissien marssi (säv. Jorma Salmela)
  • Caramba caracho – levyn julkaisuvuosi 1972 (säv. Eino Katajavuori)[7]
  • Banzai, japanilainen sotilaslaulu – 1942[8]
  • Miten kielimaantiede voi palvella historiatutkimusta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto. Vuosikirja VI. Oulu 1938
  • Vanaväylillä Vesaisen : JR 32:n marssi. JR 32, Oulu 1942
  • "Eldankajärven jää" : "Röhön ranta". Suomen aseveljien liitto, Helsinki 1942
  • Pellon yhteiskoulu 1947-1957. Pellon yhteiskoulu, Rovaniemi 1957
  • Prikaati Vuokko talvisodassa Kuhmon rintamalla : Erkki Tiesmaan välirauhan aikana laatima historiikki, Raimo Sillanpää, Nurmes 2006
  • Suomalainen poronhoitosanasto. Teoksen pohjana Erkki Tiesmaan kansatieteen väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus, toimittaja Markku Varis. Väyläkirjat, Pello-Rovaniemi 2017
  1. a b Parole-lehti 3/2013 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 12–13. Maarit Niiniluoto, Eldanka-järven jää teki Erkki Tiesmaasta kuuluisan. Viitattu 3.2.2022.(pdf)
  2. http://www.saunalahti.fi/~hirvela/Suku/123.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Janne Kankainen: Oulu ja oulaiset sodissa 1918 ja 1939–1945: Oululainen "Kuplettimestari" Erkki Tiesmaa, s. 250–251. Oulun kaupunki, 2002. ISBN 951-9234-92-6
  4. http://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/pellon.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Erkki Tiesmaa populappi.rovaniemi.fi. Viitattu 12.12.2022.
  6. http://aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Tiesmaa+Erkki+Antero[vanhentunut linkki]
  7. Kullervo Linnan Humppa-Veikot* – Yleisön Pyynnöstä - Kullervo Linnan Humppa-Veikot Solisteineen Discogs.com. Viitattu 17.11.2024. (englanti)
  8. Banzai, japanilainen sotilaslaulu Suomen Kuvalehti. nro 27/1942 4.7.1942 s.865