Suzanne Danco

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suzanne Danco (22. tammikuuta 1911 Bryssel10. elokuuta 2000 Fiesole) oli belgialainen ooppera- ja konserttilaulaja, joka oli äänialaltaan sopraano.[1] Varhaisella urallaan hän oli äänialaltaan lähempänä mezzosopraanoa.[2]

Danco opiskeli Brysselin kuninkaallisessa konservatoriossa ja Erich Kleiberin suosituksesta Fernando Carpin johdolla Prahassa.[1][2] Hän voitti laulukilpailun Wienissä vuonna 1936. Hän teki debyyttinsä konserttiesiintyjänä vuonna 1940 ja näyttämödebyyttinsä Genovassa Fiordiligina Così fan tuttessa vuonna 1941.[1] Danco teki ensimmäisen äänityksensä Milanossa helmikuussa 1941.[2] Toisen maailmansodan jälkeen hän menestyi La Scalassa, jossa esiintyi Italian-ensiesityksissä Peter Grimesista 1947 ja Oedipus Rexistä 1948. Lisäksi hän osallistui Teatro San Carlossa Wozzeckin Napolin-ensiesitykseen.[1]

Danco esiintyi Glyndebournen festivaalioopperan kanssa Edinburghissa jo vuosina 1948 ja 1949 Fiordiligin roolissa Vittorio Guin johdolla. Vuonna 1951 hän teki ensimmäisen esiintymisensä itse festivaalilla Donna Elviran roolissa Don Giovannissa.[2] Samana vuonna Danco esiintyi Covent Gardenissa Mimìnä La bohèmessa. Hän oli aktiivinen Mozartin rooleissa Aix-en-Provencen festivaalilla sen varhaisina vuosina.[1] Yhdysvalloissa Danco aloitti esiintymiset 1950-luvun alussa.[2][1] Hänen merkittäviin rooleihinsa kuului myös Mélisande Claude Debussyn Pelléas et Mélisandessa.[1] Danco teki Mélisandena myös ensimmäisen oopperalevytyksensä huhtikuussa 1952 Ernest Ansermet'n johtaman Orchestre de la Suisse Romanden kanssa.[2]

Vuodesta 1960 lähtien Danco siirtyi enenevissä määrin konserttiesiintymisiin. Niissä hän keskittyi varsinkin ranskalaiseen ohjelmistoon.[2] Danco tuli tunnetuksi Hector Berlioz'n, Claude Debussyn ja Maurice Ravelin teosten konserttiesityksistä. Viimeisen esiintymisensä hän teki Gustav Mahlerin sinfoniassa nro 4 vuonna 1970.[1] Danco opetti ensin Accademia Musicale Chigianassa ja 1980–1990-luvuilla Britten–Pears-koulussa.[2] Hän piti kursseja yhdessä Hugues Cuénod'n kanssa. Dancolla oli Fiesolessa huvila, jonka nimi oli Amarilli todennäköisesti Giulio Caccinin laulun mukaan. Danco kuoli Fiesolessa vuonna 2000.[1]

  1. a b c d e f g h i Suzanne Danco Bach-Cantatas, viitattu 11.3.2024 (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Andrew Dalton, Remembering Suzanne Danco Eloquence Classics 23.7.2020, viitattu 11.3.2024 (englanniksi)