Vittorio Gui
Vittorio Gui (14. syyskuuta 1885 Rooma – 16. lokakuuta 1975 Firenze) oli italialainen kapellimestari ja säveltäjä.[1]
Gui opiskeli sävellystä Stanislao Falchin johdolla Accademia Nazionale di Santa Ceciliassa ja suoritti myös opintoja Rooman Sapienza-yliopistossa. Hän esiintyi kapellimestarina ensimmäisen kerran johtamalla La Giocondan esityksen Rooman Teatro Adrianossa 7. joulukuuta 1907. Gui teki esiintymisiä Napolissa ja johti sitten La Scalassa vuosina 1923–1925 ja 1932–1934. Vuosina 1938–1939 hän johti Covent Gardenissa, johon teki paluun vuonna 1952. Gui perusti Maggio Musicale Fiorentinon vuonna 1933. Hänestä tuli Glyndebournen oopperafestivaalin pääkapellimestari vuonna 1952. 1960-luvulla hän jatkoi toimimista sen taiteellisena neuvonantajana. Gui teki viimeisen esiintymisensä kapellimestarina vain viikkoja ennen kuolemaansa.[1]
Guin sävellysten joukossa ovat oopperat David (1907) ja Fata Malerba (1927). Hän sävelsi myös lukuisia orkesteriteoksia, kamarimusiikkia ja lauluja. Gui julkaisi tutkielman Nerone di Arrigo Boito (1924) ja kriittisten esseiden kokoelman Battute d'aspetto (1944).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nicolas Slonimsky, Laura Kuhn, Dennis McIntire, Gui, Vittorio Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, viitattu 11.3.2024 (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
