Suoristuva joukko
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Suoristuvat joukot ovat mittateorian sovelluksissa käytettävä joukkotyyppi, joilla on paljon sileiden monistojen ominaisuuksia mittateoreettisessa mielessä. Suoristuvuutta käytetään erityisesti fraktaalien teoreettisessa tutkimuksessa.
Määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olkoon ja . Nyt joukko E on m-suoristuva, jos on olemassa Lipschitz-kuvaukset , joilla
missä on m-ulotteinen Hausdorffin mitta.
Toisin sanoen m-suoristuvaa joukkoa voidaan approksimoida Lipschitz-kuvausten kuvajoukoilla mittateoreettisessa mielessä tarkasti.
Kirjallisuudessa joukkoa sanotaan puhtaasti m-epäsuoristuvaksi, jos jokaisella m-suoristuvalla pätee
Epäsuoristuvuutta ja puhtaasti epäsuoristuvuutta ei tule sekoittaa keskenään. Nimittäin on olemassa joukkoja, jotka eivät ole puhtaasti epäsuoristuvia, mutta ovat epäsuoristuvia (esimerkiksi puhtaasti epäsuoristuvan ja suoristuvan joukon erillinen yhdiste). Toisaalta voidaan osoittaa, että jokainen joukko voidaan jakaa puhtaasti m-epäsuoristuvaan ja m-suoristuvaan osaan.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suoristuvia joukkoja ovat mm. sileät m-monistot (m-suoristuvia) ja suoristuvat käyrät (1-suoristuvia).
- Puhtaasti 1-epäsuoristuvia ovat mm. Kochin lumihiutale ja Cantorin joukon tulojoukko itsensä kanssa.
Approksimatiivinen tangentti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olkoon , ja affiini kuvaus. Olkoon lisäksi ja joukko
missä on pisteen x etäisyys joukosta .
Määritellään, että on joukon approksimatiivinen tangentti pisteessä , jos jokaisella on raja-arvo
Voidaan osoittaa, että m-suoristuvilla joukoilla on approksimatiivinen tangentti -melkein jokaisessa pisteessä .