Suomensarja (jalkapallo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomensarja (joskus myös Suomi-sarja) oli Suomen jalkapallon toiseksi korkein sarjataso vuosina 1941–1972. Vuonna 1936 käynnistynyt Itä–Länsi-sarja kuitenkin vastasi toiminnaltaan Suomensarjaa. Vuosina 1930–1935 toisena sarjatasona pelattiin aluksi piirikohtaisia karsintoja joiden parhaat ratkaisivat mestaruussarjaan nousijat ns. B-sarjassa, mutta kiinteä Suomensarjan kaltainen toiminta alueellisine lohkoineen, joissa myös säilytettiin sarjapaikka seuraavalle kaudelle, käynnistyi 1936.[1]

Ensimmäisen kerran Suomessa pelattiin valtakunnallista sarjaa, Suomen sarjaa propagandatarkoituksessa kaudella 1926–1927. Kilpailuun osallistui kymmenkunta joukkuetta ympäri Suomen. Syksyllä sarjan heikoimmat joukkueet pudotettiin siitä pois ja kärkijoukkueet pelasivat sarjan muutamaa ottelua vaille loppuun keväällä 1927. Sarjan voittajaksi selviytyi Helsingin Palloseura. Sarjassa ei ollut alun perinkään tarkoitusta ratkaista Suomen mestaruutta, mutta kilpailuun lahjoitti Turun Sanomat kiertopalkinnon, Karhunpyytäjä-patsaan, josta Palloliiton päätöksen mukaan pelattaisiin sarjamuotoisesti.[2] Kaudeksi 1928–1929 taloudellisesti hankala Suomen sarja pilkottiin kolmeen osaan: Etelä-Suomen sarja, Pohjanmaan sarja ja Savon sarja. Joissakin yhteyksissä nimeä Suomensarja käytettiin vuosien 1930–1935 mestaruussarjasta ja sen alapuolelle perustetusta B-sarjasta yhdessä. Karhunpyytäjä-patsas jäi lopullisesti HPS:n haltuun sen voitettua sarjamestaruuden kesällä 1935.[3] Nimitykset Mestaruussarja ja A-sarja olivat myös yleisiä ylimmästä sarjatasosta puhuttaessa.[4]

Suomensarja nimikettä ei virallisesti käytetty vuosina 1936–1940. Ylimmän sarjatason nimeksi vakiintui Mestaruussarja ja toinen sarjataso käytti nimeä Itä–Länsi-sarja, joka nimensä mukaisesti jakautui Itäsarjaan ja Länsisarjaan, ja nämä kumpikin 1–4 alueeseen. Kaudeksi 1940–1941 toisen sarjatason nimeksi palautui B-sarja ja se pelattiin yksikohkoisena. Nimi vaihtui Suomensarjaksi kaudelle 1941–1942, mutta sodan vuoksi sarjaa ei onnistuttu käynnistämään ennen kautta 1943–1944.[5] Tällä ensimmäisellä Suomensarja-kaudella pelasivat Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton seurat yhdessä, mutta vuosina 1945–1948 liitoilla oli kummallakin omat Suomensarjansa, kunnes yhteisiä sarjoja alettiin jälleen pelata loppukesällä 1948.

Syksyllä 1969 sarja nimettiin sarjauudistuksen yhteydessä II-divisioonaksi.[3] Vuonna 1973 toiseksi ylimmäksi sarjatasoksi perustettiin koko maan kattava yksilohkoinen 1. divisioona (nyk. Ykkönen).[1]. 2. divisioona (nyk. Kakkonen) jatkoi Suomen kolmanneksi korkeimpana sarjatasona.

Sarjajärjestelmä muuttui vuosien saatossa useaan otteeseen. Suomensarjaa pelattiin alueellisissa lohkoissa, joiden parhaat joukkueet karsivat pääsystä mestaruussarjaan. Lohkojen määrä vaihteli kahden ja kuuden välillä.[1]

Suomen sarja

[7]

1930–1935 B-mestarit

1936–1939 Itä–Länsi-sarja – 2. korkein sarjataso

1940–1941 B-sarja – 2. korkein sarjataso

1943–1969 Suomensarja – 2. korkein sarjataso

  1. a b c Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables RSSSF. Viitattu 30.5.2010. (englanniksi)
  2. Karhunpyytäjä. Turun Sanomat, 13.9.1925, nro 6576, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.2.2018.
  3. a b Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo, s. 56 ja 61. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
  4. Suomen Urheilutietäjät (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Palloliiton toimintakertomus 1941 s. 18 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Palloliiton toimintakertomus vuodelta 1935 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Pietarinen, Heikki: Finland - Finland - List of Second Level Champions RSSSF. Viitattu 22.8.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.