Suomen ja Viron suhteet
Suomen ja Viron suhteet alkoivat diplomaattisesti uudelleen 29. elokuuta 1991 Viron itsenäistyttyä Neuvostoliitosta. Suomen suurlähetystö sijaitsee Tallinnassa ja Viron suurlähetystö Helsingissä. Suomen Tallinnan-suurlähettiläänä toimii Timo Kantola. Viron Helsingin-suurlähettiläs on Sven Sakkov[1]. Molemmat maat ovat Euroopan unionin ja Naton jäseniä.
Suomen ja Viron välille suunniteltiin valtioliittoa 1920–1940-luvuilla, mutta hanke ei saanut kannatusta[2]. Arvostettu virolaiskirjailija Jaan Kross ehdotti asiaa uudelleen 1990-luvun lopulla[2].
Suomi on Viron tärkein kauppakumppani.[3][4] Suomelle Viro on yhdeksännellä sijalla kauppavaihtoa mitattaessa. Suomalaisyritysten sijoitukset Viroon ovat huomattavat, ja vuonna 2021 virolaisyritysten investoinnit Suomeen olivat kasvussa.[5] Heinäkuussa 2023 Viro oli Suomen 7. tärkein kauppakumppani tavaranviennissä.[6]
Molemmissa maissa on myös merkittävä määrä opiskelijoita, jotka ovat tulleet korkeakouluun Suomenlahden yli. Suomalaiset ovat Viron suurin ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmä. Huippuvuonna 2017 Virossa opiskeli 1 426 Suomen kansalaista. Eniten uusia Suomesta lähtöisin olevia opiskelijoita aloitti opintonsa Virossa vuonna 2014, noin 450. 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä määrät ovat pienentyneet. Esimerkiksi vuonna 2023 uusia Suomesta tulleita opiskelijoita oli Virossa vain 150, ja kaikkiaan Suomesta lähtöisin olevia opiskelijoita oli 749. Suomalaisten suosiossa ovat perinteisesti olleet Tarton yliopiston lääketieteellinen ja Tartossa sijaitsevan maatalousyliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta. Lisäksi Estonian Business School Tallinnassa vetää taloustieteen ja Tallinnan yliopisto lakitieteen opiskelijoita.[7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1938 maat solmivat valtiosopimuksen henkisestä yhteistyöstä, joka pohjautuu suomalaisten ja virolaisten sukulaisuuteen. Sopimuksen 14 eri artiklan mukaan Suomen hallitus sitoutui perustamaan Helsingin yliopistoon joko erillisen tai jonkun muun instituutin yhteydessä toimivan virolaisen instituutin ja Viron hallitus Tarton yliopiston yhteyteen suomalaisen instituutin, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalais-virolaisia tieteellisiä, kirjallisia ja taiteellisia suhteita.[8]
Hallitukset sitoutuivat tarjoamaan toisilleen vastavuoroisuuden perusteella avustusta toisen sopimuspuolen kielen opetuksen järjestämiseksi yliopistossa. Hallitukset sitoutuivat tukemaan tieteellisiä yhdistyksiä ja tieteellisiä kongresseja, jotka työskentelevät molempien kansojen välisten suhteiden lujittamiseksi. Maat sitoutuivat myös Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressien järjestämiseen ja sukukansapäivien viettoon molempien maiden kouluissa.[8]
Molemmat hallitukset sitoutuivat mahdollisuuksien mukaan edistämään toisen maan tieteenharjoittajien työskentelyä toisessa sopimusmaassa. Eri artikloissa sitouduttiin myös helpottamaan vastavuoroisten opiskelijoiden asemaa. Molemmat hallitukset sitouituvat tarpeen mukaan varaamaan maansa oppikoulujen ja kansakouluopettajien valmistuslaitoksien oppilaille tilaisuuden opiskella toisen sopimusmaan kieltä.[8]
Kummankin maan hallitukset sopivat, että Virossa asuville suomen kieltä puhuville kansalaisille ja Suomessa asuville viron kieltä puhuville kansalaisille, mikäli heitä samalla paikkakunnalla on riittävä määrä (vähintään 20), varataan mahdollisuus saada alkuopetus omakielisessä koulussa sekä yleensä vaalia omakielistä sivistystään. Samalla maat sopivat erilaisista kirjallisuuteen ja taiteeseen liittyvistä käytänteistä.[8]
Hallitukset sopivat, että ne pyrkivät siihen, että asianomaisten maiden yleisradiot vastavuoroisesti välittävät toisen maan yleisradion ohjelmia, sekä että puheohjelman aikana omistetaan huomattava sija toisen maan historian, kirjallisuuden, taiteen, musiikin, kansatieteen ja matkailunähtävyyksien tunnetuksi tekemiseen. Molemmat hallitukset sopivat maidensa virallisten julkaisujen, samoinkuin niiden tieteellisten laitosten julkaisemien aikakauslehtienkin vaihdon edistämisestä. Molemmat hallitukset sitoutuvat lisäämään virolaisten kirjojen lukua Suomen kirjastoissa ja suomalaisten kirjojen lukua Viron kirjastoissa, eritoten yliopistojen kirjastoissa.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- I Suomalainen Vapaajoukko
- Eesti Maja
- Helsinki–Tallinna-rautatietunneli
- Kabbölen virolaiset
- Naapurivisa
- Pohjan Pojat
- Pro Estonia
- Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi
- Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi
- Suomen ja Viron puolustusyhteistyö
- Suomenlahden tykistösulku
- Suomen-pojat
- Suomenvirolaiset
- Suomen Viro-yhdistysten liitto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Niilo Simojoki STT: Viron suurlähettiläs paljastaa, mikä Suomen Nato-keskustelussa ärsytti – ”Väärin, väärin ja väärin” Ilta-Sanomat. 9.10.2022. Viitattu 12.4.2023.
- ↑ a b "Valtioliitto Viron ja Suomen välille" mtvuutiset.fi. 17.9.1997. Viitattu 29.9.2023.
- ↑ Arhinmäki, Hannu: Suomi on Viron tärkein taloudellinen kumppani 3.1.2019. Suomen suurlähetystö, Tallinna. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ W. S. I. Online: Toukokuussa Viron suurin kauppakumppani oli Suomi - The Baltic Guide Online balticguide.ee. 17.7.2022. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ hanna: Virosta ja Viron markkinoista Helsingin seudun kauppakamari. 29.10.2021. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Suomen vientiin tulossa miljardien eurojen lovi, kun kohdemaiden talous viilenee – Isku nousseen korkotason korventamalle Suomen taloudelle | Finnvera www.finnvera.fi. 29.9.2023. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ ”Moni luulee, että täällä suomalainen elää kuin kuningas, mutta ei” – näin Viro muuttui suomalaisopiskelijoiden silmissä Yle Uutiset. 21.10.2024. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ a b c d e FINLEX ® - Valtiosopimukset: 15/1938 www.finlex.fi. Viitattu 27.9.2023.