Suomen PEN

Suomen PEN ry (Finlands PEN rf) on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö. Se on osa yli sadassa maassa toimivaa PEN Internationalia, joka on maailman suurin kirjallisuusjärjestö ja maailman vanhimpia kansalaisjärjestöjä. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta sekä taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa. Suomen Penin puheenjohtaja on kirjailja Peter Mickwitz ja seuralla oli 31. joulukuuta 2023 kaikkiaan 365 jäsentä.

PEN seuraa kirjailijoiden sananvapauden tilaa kotimaassa ja ulkomailla, julkaisee kaunokirjallisia ja muita kirjoituksia verkkosivuillaan ja PEN-vuosikirjassa, järjestää kirjallisuustapahtumia sekä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, tekee kannanottoja ja tukee kunniajäseniksi valitsemiaan, mielipiteidensä vuoksi vainottuja kirjailijoita sekä muita Suomessa asuvia, tukea tarvitsevia kirjoittajia. Lisäksi PEN puolustaa erityisesti pienten ja uhattujen kielten ja kulttuurien asemaa.

Toiminnallaan Suomen PEN lisää eri väestöryhmien osallisuutta ja osallistumista kulttuuriin ja edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista sekä mahdollisuutta ylläpitää ja kehittää sekä levittää omaa kulttuuria. Suomen PEN on mukana osaltaan takaamassa kirjallisen kulttuurin perustan jatkuvuutta ja elinvoimaisuutta. Suomen PEN osallistuu Kansainvälisen PENin toimintaan kansainvälisissä kokouksissa ja olemalla yhteistyössä muiden maiden PEN-keskusten kanssa.

Sananvapauskysymykset ovat muuttuneet tiedonvälityksen pirstaloitumisen, sosiaalisen median kasvun ja globalisaation vuoksi yhä monimutkaisemmiksi. Voimistunut nationalismi, poliittinen polarisaatio ja uskonnollisten ääriliikkeiden nousu ovat korostaneet neutraalin, neuvottelevan välitystoiminnan merkitystä. Kansainvälisen PENin ja Suomen PENin yhteisenä tavoitteena on luoda konfliktitilanteissa propagandasta vapaita keskusteluareenoita.

Suomen PENistä on tullut luotettu kansainvälinen toimija, jonka panos kirjailijoiden sananvapauskysymyksissä on tunnustettu sekä PEN-yhteisössä että sen ulkopuolella. Vuosi 2018 oli Suomen PENin 90. toimintavuosi, ja juhlavuotta juhlistettiin monin eri tavoin.

Suomen PENin jäsenmäärä 31. joulukuuta 2021 oli 369 jäsentä. Suomen PENin jäseneksi voi hakea jokainen Suomen Kirjailijaliittoon, Finlands Svenska Författareföreningeniin, Suomen Näytelmäkirjailijaliittoon, Finlands Svenska Dramatikerförbundiin tai Suomen Arvostelijain liittoon kuuluva.

Historia

Suomen PEN perustettiin vuonna 1928 kirjailija Aino Kallaksen aloitteesta. Viron suurlähettilään ja kirjailijan Oskar Kallasin puoliso Aino Kallas asui Lontoossa vuosina 1922–1934. Hän liittyi vuonna 1921 perustettuun Lontoon PEN-klubiin ja ehdotti klubin perustamista myös Suomeen. Kallas otti yhteyttä myös Kirjailijaliittoon, jossa asiaa teoriassa kannatettiin. Ensimmäinen epävirallinen kokous oli lokakuussa 1927 ja paikalla 34 jäsentä. Perustajajäseniä olivat muun muassa Kersti Bergroth, Otto Manninen, Anni Swan, V. A. Koskenniemi, F. E. Sillanpää ja monet muut suomalaisen kirjallisuuden keskeiset vaikuttajat. Myös kustantajat, etenkin WSOY:n Jäntit ja Otavan Reenpäät, olivat aktiivisesti mukana. Ruotsin Penin mukaan laadittiin säännöt, jotka vahvistettiin toukokuun 26. päivänä 1928. Tämä on siis Suomen Penin virallinen syntymäpäivä.

Suomen PENin kotimaan toiminta

Julkaisut

Vuonna 2012 ilmestyi Suomen PENin ensimmäinen vuosikirja, Vapaasanakirja. Kirjassa on kaunokirjallisia tekstejä, esseitä, sarjakuvia ja muita kirjoituksia. Julkaisusarja on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti).

Vapaa sana -kirjoitussarja

Suomen PENin verkkosivuilla julkaistaan säännöllistä Vapaa sana -kirjoitussarjaa, jossa vierailevat ulkomaiset ja kotimaiset kirjoittajat käsittelevät sananvapautta eri näkökulmista. Sarja on myös käännösrunouden julkaisukanava.

Keskustelutilaisuudet

Suomen PEN osallistuu vuosittain lukuisiin kirjailijoiden sananvapautta koskeviin keskustelutilaisuuksiin.

Verkostot

Suomalaisia kustantajia kannustetaan mukaan PEN Internationalin Publishers Circle -toimintaan. Vuonna 2013 alkanutta Turkki-yhteistyötä Toimittajat ilman rajoja -järjestön kanssa jatketaan. Suomen PENillä on edustaja ja varaedustaja ulkoasiainministeriön ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa.

Turvakaupunkiresidenssi

Tärkeänä painopistealueenaan Suomen PEN pitää International Cities of Refuge Network – ICORN-turvakaupunkikirjailijaresidenssin saamista Suomeen. Kaikissa muissa Pohjoismaissa tällainen kirjailijaresidenssi – tai useampia residenssejä – toimii.

Sananvapausgaala

Suomen PEN järjestää vuosittain Sananvapausgaalan marraskuussa.

PEN-sananvapauspalkinto

Suomen PEN jakaa vuosittaisen sananvapauspalkinnon. Palkinnolla nostetaan esiin ajankohtaisia sananvapauskysymyksiä ja ilmaisunvapautta esimerkillisellä tavalla puolustaneita toimijoita.

• 2012 sarjakuvataiteilija Ville Ranta
• 2014 Baltic Circle -teatterifestivaalin johtaja ja ihmisoikeusaktivisti Eva Neklyaeva
• 2014 toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti Kimmo Oksanen
• 2015 tasa-arvo- ja monikulttuurisuusaktivisti, yrittäjä ja poliitikko Abdirahim ”Husu” Hussein
• 2016 kustantaja ja kirjailija Matti Suurpää
• 2017 ihmisoikeusaktivisti ja feministi Sunniva Drake
• 2018 ylikirjastonhoitaja, sananvapauden ja sensuurin tutkija Kai Ekholm
• 2019 toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo
• 2020 ihmisoikeusasiantuntija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Ujuni Ahmed
• 2021 Journalistien tukirahasto
• 2022 elokuvantekijä Katariina Lillqvist
• 2023 kirjallisen kulttuurin edistäjä Aleksis Salusjärvi
• 2024 toimittaja Thomas Sandholm

Mediataitoviikko

Suomen PEN tekee sananvapausyhteistyötä Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin Mediataitoviikon ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Suomen PENin kansainvälinen toiminta

Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa Suomen PENin toimintaa. Suomen PENillä on muiden Pohjoismaiden kanssa perinteisesti merkittävä rooli PEN Internationalin toiminnassa. Suomen PENin edustajat osallistuvat vuosittain PEN Internationalin kongresseihin. PEN International on lisännyt jäsenmaiden alueellisten verkostojen toimintaa ja eri maiden PEN- keskusten kahdenkeskistä yhteistyötä. Lisäksi Suomen PEN on mukana PEN European Networkin sekä pohjoismaisten PEN-keskusten yhteistyöverkostossa. Venäjänkielisiin alueisiin panostaminen on tärkeää Suomen PENin sananvapaustyössä.

Komiteoiden toiminta

Kieli- ja käännöskomitea

Kieli- ja käännöskomitea keskittyy kieliin ja kääntämiseen liittyviin kysymyksiin sekä siihen, miten ne vaikuttavat kirjoittajiin ja lukijoihin. Komitea edistää kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja toimii pienten ja huonossa asemassa olevien kielten tukemiseksi. Suomessa Kieli- ja käännöskomitea puolustaa erityisesti suomalais-ugrilaisten kielten uhattua asemaa ja saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Se pyrkii parhaansa mukaan tukemaan myös muita Suomessa puhuttuja kieliä. Kieli- ja käännöskomitea järjestää kirjallisuustapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja julkaisee erikielisiä tekstejä Suomen PENin Vapaa sana -kirjoitussarjassa.

Gironan julistuksen periaatteiden mukaisesti PEN puolustaa ihmiskunnan monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja pienten kielialueiden kirjallisuuden kääntämistä. Suomen PENin Kieli- ja käännöskomitea julkaisee käännöksiä ja muita kirjoituksia Vapaa sana -verkkokirjoitussarjassa sekä juhlavuoden julkaisussa. Kansainvälisessä PEN-yhteistyössä Kieli- ja käännöskomitea pitää erityisesti esillä suomalais- ugrilaisten kielten ja saamen kielen asemaa. Pohjoismais-baltialainen yhteistyö sekä saamen kielen erityisaseman tukeminen ovat komitean painopisteitä.

Naiskomitea

Naiskomitea kartoittaa kirjoittaviin naisiin liittyviä erityisiä sananvapaudellisia kysymyksiä ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan maailman kirjoittavien naisten asemaan. Komitea toimii ympäri Suomen ja järjestää kirjallisia iltoja, seminaareja, tapaamisia ja mielenosoituksia tarpeen mukaan, kirjoittaa vainotuille kirjailijoille vankiloihin, kampanjoi vainottujen naiskirjailijoiden puolesta ja järjestää kirjallisuustapahtumia, kuten vuotuisen ystävänpäiväklubin sekä Ainon nimipäivät toukokuussa Aino Kallaksen kunniaksi.

Vangittujen kirjailijoiden komitea

2000-luvulla Vangittujen kirjailijoiden komitean tietoon on vuosittain tullut noin 1100 kirjailijaan kohdistuvaa rikkomusta. Työnsä takia vuosittain tapetaan kymmenittäin kirjailijoita ja toimittajia. Kirjoitustensa takia pidätettyjä on yli sata vuodessa. Suomen PENin kunniajäseniksi valittiin vuonna 2010 iranilainen journalisti ja juristi Nasrin Sotoudeh ja ruotsalais-eritrealainen journalisti ja näytelmäkirjailija Dawit Isaac. Valko-Venäjän PENin entinen puheenjohtaja Vladimir Nekljajev on yhä Suomen PENin kunniajäsen. Hän on myös Suomen PENin entinen turvakaupunkikirjailija. 2012 valittu kunniajäsenemme, runoilija ja ihmisoikeusaktivisti Aron Atabek on yhä vangittuna Kazakstanissa. Suomen PEN seuraa myös saudiarabialaisen vangitun kirjailijan Raif Badawin tilannetta.

Kunniajäsenten ja muiden vangittujen kirjailijoiden puolesta kampanjoidaan vetoomuksin ja ottamalla yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ulkomailla. PEN tapaa ulkoasianministeriön edustajia ja muita viranomaisia ja keskustelee erityisesti adoptiovankien tilanteesta. PENin edustajat raportoivat ympäri maailmaa tapahtuvista kirjailijoiden ja toimittajien murhista, kidutuksista, katoamisista, pahoinpitelyistä ja uhkailuista. Kansainvälisiä raportteja seuraamalla Suomen PENin Vangittujen kirjailijoiden komitea nostaa tapauksia julkiseen keskusteluun ja jakaa tietoja eteenpäin tiedotusvälineille, ihmisoikeustoimijoille ja muille kansalaisjärjestöille.

Rauhankomitea

PEN Internationalin Kansainvälinen Rauhankomitea perustettiin vuonna 1984, aikana, jolloin kirjoittajat kokivat erityisen tärkeäksi tehdä yhteistyötä kylmän sodan jakaman idän ja lännen välillä. Komitean perustajajäsenet tunnistivat tarpeen tuoda kirjailijoita yhteen ideoiden ja ajatusten vaihtamiseksi, etenkin kun useimmat muut ovet suljettiin. Kansainvälinen Rauhankomitea järjestää vuosittain Slovenian Bledissä konferenssin, jossa PEN- kirjailijat ympäri maailmaa kokoontuvat keskustelemaan konfliktien, rauhan ja ilmaisunvapauden kysymyksistä ja luomaan tilaa keskustelulle kaikkialta maailmasta ja erityisesti konfliktialueilta saapuvien kirjailijoiden välille.

Suomen PENin Rauhankomitea pyrkii edistämään rauhantyötä, ilmaisunvapautta ja kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tekemällä yhteistyötä muiden alan organisaatioiden kanssa. Rauhankomitea järjestää mahdollisuuksia kommunikaatioon eritaustaisten kirjailijoiden ja muiden tahojen välillä, ja tarjoaa siten mahdollisuuksia keskinäisen yhteisymmärryksen ja tiedon lisäämiseen.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea

Suomen PENin vuosikokouksessa 2017 perustettu Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea on tiettävästi ainoa laatuaan PEN-keskusten joukossa. Komitean syntyyn vaikutti PENissäkin kuultu tieteentekijöiden huoli kaventuvasta sananvapaudesta ja tutkimustyön edellytysten heikkenemisestä. Komitea tulee työskentelemään tiedon vapauden ja saavutettavuuden puolesta PENin peruskirjan mukaisesti. Komitean syntyyn johti yhteistyö tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kanssa. TJNK:n tiedotteessa 16.2.2017 todetaan, että yhteistön tavoitteena on ”luoda verkosto, joka tukee yksittäisiä tutkijoita, (tieto)kirjailijoita ja toimittajia kohtaamaan heidän saamansa häiritsevä palaute – jopa vihapuhe – ja auttaa heitä välttämään pelkoon perustuva itsesensuuri”.

Suomen PENin puheenjohtajat

• 1927 Otto Manninen
• 1928 Bertel Gripenberg
• 1929 Arvid Järnefelt
• 1930 Hans Ruin
• 1931 J. V. Lehtonen
• 1932 Santeri Ivalo
• 1933 Örnulf Tigerstedt
• 1934 Eino Railo
• 1936 Arvi Kivimaa
• 1937 F. E. Sillanpää
• 1940 V. A. Koskenniemi
• 1946 Eino Kalima
• 1947 Kersti Bergroth
• 1953 Arvi Kivimaa
• 1956 Eino E. Suolahti
• 1960 Tyyni Tuulio
• 1964 Eeva Joenpelto
• 1967 Timo Tiusanen
• 1970 Eeva Kilpi
• 1975 Kirsi Kunnas
• 1981 Ritva Haavikko
• 1983 Lassi Nummi
• 1988 Pentti Ruohonen
• 1991 Kai Nieminen
• 1994 Elisabeth Nordgren
• 2006 Jukka Mallinen
• 2009 Lauri Otonkoski
• 2011 Jarkko Tontti
• 2014 Sirpa Kähkönen
• 2018 Venla Hiidensalo
• 2019 Veera Tyhtilä
• 2022 Peter Mickwitz

Lähde

Aiheesta muualla

• Suomen PEN
• Jarkko Tontti: PEN ja Voltairen perintö.
• Suomen PEN-klubin 50-vuotishistoriikki. 1978. ISBN 951-99180-8-6