Suomen IV armeijakunta (jatkosota)

Viipurin valtaajat ja suurmotin tekijät kenraaliluutnantti Lennart Oesch (oikealla) ja hänen esikuntapäällikkönsä eversti Valo Nihtilä. Taustalla sotasaalista.

Suomen jatkosodan IV armeijakunta muodostettiin välirauhan ajan II armeijakunnasta laajentamalla siihen kuuluneet prikaatit divisiooniksi. Armeijakunnan komentajana toimi hyökkäysvaiheen alussa kenraaliluutnantti Lennart Oesch. Armeijakuntaan kuuluivat 12., 8. ja 4. divisioona sekä armeijakuntajoukkoja.

IV armeijakunta lakkautettiin 2. syyskuuta 1941.

Keskittäminen

V armeijakunta lakkautettiin 23. kesäkuuta, jolloin siihen kuulunut 10. divisioona alistettiin 30. kesäkuuta IV armeijakunnalle. Divisioona jäi kuitenkin aiempiin asemiinsa 4. divisioonan vasemmalle puolelle puolustukseen ryhmittyneenä.

Armeijakunnan joukkojen siirrosta käskettiin 27. kesäkuuta. Käskyn mukaan se keskitettiin viivytykseen rajan läheisyyteen heikosti kenttävarustettuihin asemiin. Päämaja antoi seuraavana päivänä armeijakunnalle käskyn valmistautua hyökkäykseen, jolloin sen tulisi edetä rajan yli kaksi divisioona rinnan kolmannen jäädessä reserviin. Hyökkäyksessä 8. divisioona olisi oikealla ja 4. divisioona vasemmalla välirajanaan linja Ylijärveltä Pukalusjärveen.

Armeijakunta siirsi heinäkuun alussa reservinä toimineen 12. divisioonan 10. divisioonan asemien taakse alueelle Suokumaa–Ruokola–Lauritsala–Joutseno, jossa se muodosti vasemmalle sivustalleen iskuryhmän. Samalla armeijakunnan vasen raja siirrettiin Vuoksen vesistölinjalle. Näin muodostuneelle Suokumaanjärven ja Vuoksen väliselle alueelle perustettiin Osasto Kääriäinen, jonka muodostivat 10. divisioonasta siirretyt vajaa Jalkaväkirykmentti 2 ja Kevyt osasto 12.

Hyökkäys

Armeijakunta sai 11. heinäkuuta hyökkäyskäskyn. Armeijakunnasta irrotettiin 25. heinäkuuta panssaripataljoona sekä 10. divisioona, jolloin armeijakunnan suunnitelmia ja ryhmitystä jouduttiin muuttamaan. Armeijakunnan komentaja antoi 9. elokuuta oman esikäskynsä hyökkäyksestä. Päämaja käski kuitenkin armeijakunnan pysyä puolustuksessa. Se pyysi ainoastaan täydennyksiä II armeijakunnalle.

Armeijakunta sai 13. elokuuta luvan hyökätä, jolloin sen tehtäväksi määrättiin vihollisvoimien työntäminen Vuoksen ja sen länsipuolista kapeikkoa vasten. Tämän jälkeen armeijakunnan tuli valmistautua etenemään joko kaakkoon tai etelään. Seuraavana päivänä armeijakunnan hyökkäysvalmistelut peruttiin.

Ylipäällikkö Mannerheim antoi 20.8.1941 Oeschille käskyn aloittaa hyökkäys, jota oli valmisteltu jo puolitoista kuukautta. Armeijakunta oli käskyn mukaan aloitettava hyökkäyksensä 22. elokuuta Vuokseen tukeutuvalla vasemmalla siivellään, mutta vihollisen irtaantuminen edellisenä päivänä aiheutti hyökkäyksen alkamisen jo edellisenä päivänä.

Irtaantuneen vihollisen seuraamisesta muodostui yleishyökkäys, joka johti todelliseen menestykseen Viipurin alueen taisteluissa. Ratkaisutaistelujen aikana 25.-30.8. IV armeijakuntaa johti eversti Valo Nihtilä Oeschin ollessa sairaalassa. Muodollinen komentaja tuolloin oli kenraalimajuri Taavetti Laatikainen.