Suoju

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suoju-nimistä paikkakuntaa. Suoju on myös Suojoesta toisinaan käytetty nimi.
Suoju
Шуя, Šuja

Suoju

Koordinaatit: 61°53′53″N, 34°14′10″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Äänisenrannan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 235,4 km²
Väkiluku (2012) 4 400
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Suojun kunta Äänisenrannan piirin kartalla.

Suoju[1] (ven. Шу́я, Šuja) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Suojoen alajuoksun varrella[2] noin 18 Petroskoista pohjoiseen. Taajamassa on 2 800 ja kunnassa 4 400 asukasta (vuonna 2012)[3].

Maantiede ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojun kunnan pinta-ala on 235,4 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu pohjoisessa Kontupohjan piirin Kentjärven ja koillisessa Jänispellon kuntiin, idässä Äänisenrannan piirin Järventakuisen kuntaan, kaakossa Petroskoin kaupunkipiirikuntaan ja Meliorativnyin kuntaan, etelässä Uuden-Vilkan ja lounaassa Garnizonnojen kuntiin sekä lännessä Prääsän piirin Tšalnan kuntaan[5]. Pinta-alasta suurin osa on metsää[6].

Kunnan alueella virtaavat Suojoki ja Padas. Järviä ovat Ukšjärvi, Surmalahti, Kentjärvi, Lohmoijärvi ja Urozero. Hyötykaivannaisiin kuuluu savi. Luonnonsuojelualueita ovat Urozeron luonnonmuistomerkki sekä visakoivun rauhoitusalue Tšarvitšan kylän lähellä.[7]

Suojun taajamaan luetaan Suojun asema (ven. Šuiskaja) sekä Alisen-Besoutsan (Nižni Besovets), Ylisen-Besoutsan (Verhni Besovets), Matkatšun (Matkatši) ja Yližagjan eli Ylängön (Verhovje) kylät. Muut kylät ovat Kossalmi (Kosalma), Naamoila, Suojun Tšuppu (Šuiskaja Tšupa) ja Tšarvitša (Tsarevitši).[8] Karelskaja Derevnjan taajama on vuonna 2009 perustettu uusi pientaloalue. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 83 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 4 % karjalaisia, 3 % valkovenäläisiä, 2 % suomalaisia ja 2 % ukrainalaisia[9].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojun Pyhän Nikolauksen pogosta mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Äänisen viidenneksen verokirjassa vuonna 1496[2]. Venäjän keisarikunnan aikainen Suojun kunta eli volosti sijaitsi Petroskoin pohjoispuolella Äänisjärven rannalla Suo- ja Suunujokien alajuoksujen ympärillä. Kunta kuului Aunuksen kuvernementin Petroskoin kihlakuntaan. Sen naapureina olivat pohjoisessa Kentjärven ja Kontupohjan kunnat, idässä Jallahti, etelässä Petroskoin kaupunki ja Pyhäjärven kunta sekä lännessä Säämäjärvi. Kuntaan kuului noin 20 kylää,[10] muun muassa Suoju, Suolusmäki, Viitana, Naamoila ja Koskenkylä. Seudun asutus oli etupäässä venäläistä[11]. Eräissä kylissä kuten Naamoilassa ja Viitanassa asui lyydiläisiä[12].

Suojun kunta lakkautettiin Neuvostoliitossa 1920-luvulla ja liitettiin kyläneuvostona Äänisenrannan piiriin. Jatkosodan aikana 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Vuosina 1947–1963 Suoju kuului Petroskoin kaupunkiin[2]. Vuosina 1956–1991 sillä oli kaupunkimaisen taajaman status.

Liikenne, talous ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojun kautta kulkee Muurmannin rata sekä Pietarin ja Murmanskin välinen M18-valtatie. Suojun rautatieasemalta on linja-autoyhteydet Petroskoihin, Kontupohjaan, Suojärvelle ja Aunukseen. Kunnan länsipuolella sijaitsee Petroskoin (Besovetsin) lentoasema.[13]

Kunnassa toimii puunjalostuslaitoksia, maatalousyritys sekä Petroskoin yliopiston maatalouden tiedekunnan opetustila[2][14].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, lasten musiikkikoulu, kulttuurikeskus, kirjasto, poliklinikka, kahvila, ruokala, posti, pankki ja kauppoja. Taajamassa on ortodoksinen kirkko.[15]

Nähtävyydet ja matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan alueella sijaitsee lukuisia muinaisia asuinpaikkoja. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluu Tšarvitšan tsasouna ja taiteilija Veniamin Popovin huvila. Historiallisia kohteita ovat akateemikko Filipp Fortunatovin hauta Kossalmella sekä lento-onnettomuuksien uhrien muistomerkit Besovetsin lentokentän tienhaarassa ja Suojärven maantien varrella.[16] Seudulla on paljon lomakyliä[17].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 236. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 7.3.2013).
  2. ↑ a b c d Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 289. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8
  3. ↑ Generalnyi plan, s. 3–4.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 3.
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 9.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 52.
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 14–15.
  8. ↑ Generalnyi plan, s. 4.
  9. ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)
  10. ↑ Iso tietosanakirja. 12: Siemen–Suomyrtti Helsinki: Otava, 1937.
  11. ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan genealogia.fi. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 7.3.2013.
  12. ↑ Karjalan kirja, s. 519. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1932.
  13. ↑ Generalnyi plan, s. 21–23, 38.
  14. ↑ Generalnyi plan, s. 34, 24.
  15. ↑ Generalnyi plan, s. 24–26.
  16. ↑ Generalnyi plan, s. 18–20.
  17. ↑ Generalnyi plan, s. 25.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suoju.
Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakuntaJyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi
Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakuntaDanilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakuntaAhnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakuntaAunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele
Karjalan tasavallan vaakuna
Äänisenrannan piiri
Äänisenrannan piiri
Äänisenrannan piiri

Hallinnollinen keskus: Petroskoi (ei itse kuulu piiriin)
Maalaiskunnat: Garnizonnoje | Järventakuinen | Latva | Latva-Vetka | Meliorativnyi | Pai | Puujoki | Suoju | Uusikylä | Uusi-Vilka
Vepsäläiset maalaiskunnat: Kalajoki | Šokšu | Šoutjärvi

Valtatie M18 (Pietari–Severomorsk) Eurooppatie 105
(← Jalta ← Harkova ← Orjol ← Moskova ← Tver) Pietari | Rosmittala / Määhnälä | Kankurinmäki | Vahriselkä | Ylä-Naasia | Dusjeva | Kisselnä | Issad | Säsjoki | Selivanovo | Potanino | Paksujoki | Domožirovo | Zaostrovje | Lotinapelto | Mäkriä | Aunus | Yllöinen | Novinka | Kovera | Kotkatjärvi | Keskotjärvi | Pyhäjärvi | Prääsä | Matrossa | Vilka | Petroskoi | Suoju | Jänispelto | Kontupohja | Sopoha | Karhumäki | Maaselkä | Segeža | Karma | Pušnoi | Kemi | Louhi | Napapiiri | Knäsö | Vienanmeri | Kantalahti | Poljarnyje Zori | Montšegorsk | Olenegorsk | Puljärvi | Taipale | Kildinstroi | Murmansk | Severomorsk (→ Kirkkoniemi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suoju&oldid=22812403”