Suntinoja
| Suntinoja | |
|---|---|
 Suntinoja Länsiväylän sillan kohdalla |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Pori |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Suntinojan valuma-alue (35.114) |
| Pinta-ala | 66 km² [1] |
| Pääuoman pituus | noin 16 km |
| Pääuoman osuudet | Suntinoja ←Lattomerenoja ←Humalamaanoja |
| Yhtyy | Kokemäenjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tuorsniemi |
| Laskupaikka | Rantakulma, Pori |
| Sivu-uomat | Pervonoja, Uudenniitunoja, Alhonoja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | noin 2,5 m |
| Laskukorkeus | noin 0 m |
| Korkeusero | noin 2,5 m |
| Pituus | 3,5 km |
| Kaltevuus | 0,7 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suntinoja eli Lattomerenoja, on Porissa virtaava oja, joka saa alkunsa Lattomeren viljelyalueilta ja se laskee Kokemäenjoen Raumanjuopaan Ulasoorin kaupunginosan kohdalla. Oja virtaa kaupungin länsipuolella ja sen uoma muodostaa usean kaupunginosan rajan.[2][3][4]
Suntinoja muodostaa entisen Lattomeren suoalueen lasku-uoman. 1400-luvulla Lattomeren alue oli vielä aava merenlahti. Maan kohoamisen vuoksi alue muuttui vähitellen järveksi, ja 1700-luvulla alue oli soinen järvi. Suo kuivatettiin viljelysmaiksi Johan Kraftmanin vuonna 1748 tekemän aloitteen johdosta ja varsinainen kuivatus aloitettiin 1773. Vedet ohjattiin pääasiassa ojittamalla Tuorsniemen ja Liinaharjan kylien välistä Kokemäenjokeen ja edelleen mereen. Sata vuotta myöhemmin 1880-luvulla Lattomeren alueella oli vielä kolme pientä järveä, joiden vedet laskivat nykyistä Suntinojaa Kokemäenjokeen. Kuivatustyö oli niin hidasta, että Kraftman itse ei nähnyt työtä koskaan valmiina. Ratkaiseva kuivattaminen tapahtui vasta 1900-luvun alussa, kun valtio myönsi avustusta suon kuivattamiseen.[3][5][6][7][8]
Suntinoja kulkee pääasiassa peltoaukeita pitkin tasaisella maaperällä ja sen pituuskaltevuus on vähäinen.[2][9] Suntinoja muodostaa potentiaalisen tulvariskin, joten sen virtaus pyritään pitämään avoimena. Oja tulvi voimakkaasti vuonna 1961, jolloin Liinaharjan kaupunginosassa koettiin hyydepadon aiheuttama tulva, kun Suntinoja ei kyennyt nielemään kaikkia Lattomereltä virtaavia vesiä. Useiden talojen kellarit kärsivät vesivahingoista. Tulvavedet nousivat myös Ulasoorin kaupunginosan peltoaukeille. Vuoden 2007 Porin kaupunkitulva aiheutti myös Suntinojan kunnostustarpeen uudelleenarviointia tulvien ehkäisemiseksi.[9][10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valuma-alueen rajaustyökalu, Suomen ympäristökeskus & Maanmittauslaitos, Viitattu ja katsottu 20.6.2022
- ↑ a b Rannikko, Leena: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet (pdf) kesäkuu 2006. Työvoima ja elinkeinokeskus. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ a b Tiivistelmä paikkaoppiin (pdf) paikkaoppi.fi. Viitattu 18.8.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Porin kartta. Pori: Porin kaupunki. verkkokarttapalvelu (viitattu 18.8.2015)
- ↑ Tiivistelmä Ulvlan historiasta ulvila.fi. Viitattu 18.8.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet (pdf) ELY-keskus. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Satakunnan kulttuuriympäristöt (pdf) Satakunnan museo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Seppälä, Aarne; Tokila, Heikki: Porin puolen kirja. Otava, 1990. ISBN 951-1-07767-8
- ↑ a b Porin kaupunkitulva 12.8.2007 (pdf) 22.10.2009. pori.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Porin tulvasuojelusta (pdf) Satakuntaliitto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Rajala, Juha: Kokemäenjoen tulvasuojelun historia (pdf) 2013. pori.fi. Arkistoitu 16.4.2015. Viitattu 18.8.2015.