Sunny Afternoon
”Sunny Afternoon” The Kinks | ||
---|---|---|
Singlen tiedot | ||
Albumilta | Face to Face | |
B-puoli | ”I’m Not Like Everybody Else” | |
Äänitetty | 13. toukokuuta 1966 Pye-studioilla Lontoossa | |
Julkaistu | 3. kesäkuuta 1966 heinäkuu 1966 | |
Formaatti | 7"-single | |
Tekijä(t) | Ray Davies | |
Tuottaja(t) | Shel Talmy | |
Tyylilaji | pop rock | |
Kesto | 03.36 | |
Levy-yhtiö | Pye Records Reprise Records | |
Listasijoitukset | ||
1. (4 viikkoa, 28/1966)[1] | ||
The Kinksin muut singlet | ||
”Dedicated Follower of Fashion” 1966 |
”You Really Got Me” 1966 |
”Dead End Street” 1966 |
Sunny Afternoon on brittiläisen The Kinks -yhtyeen kappale ja single vuodelta 1966. Se oli suuri hitti ympäri maailmaa saman vuoden kesällä sekä yhtyeen kolmas ja viimeinen ykköshitti Britanniassa.[14] Kappale sisältyy myös myöhemmin syksyllä julkaistulle studioalbumille Face to Face.
Laulun taustaa ja aihe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Britannian pääministeri Harold Wilson ilmoitti keväällä 1966 maan talouden hiipuneen niin pahasti, että hallituksen oli tehtävä veronkorotuksia. Yhtyeen laulaja-kitaristi-laulunkirjoittaja Ray Davies sai tästä idean kirjoittaa yläluokkaa satirisoivan laulun. Kappaleen melankolisen sävelen Davies sävelsi uudella, vastahankitulla pianollaan.[15]
Kappaleen alkuperäinen nimi oli ”The Tax Man's Taken All My Dough”, sen ensimmäisen rivin mukaan. Tämä edusti yhtyeen ja Daviesin uudempaa suuntausta, Kinksin edellinen single "Dedicated Follower of Fashion" oli niin ikään ollut sävyltään satiirinen.[15]
Laulun sanoitukset voi ymmärtää vain viattomana kesäpäivän viettona, mutta rivien välistä on luettavissa ironiaa ja piikittelyä verotusjärjestelmää, luokkayhteiskuntaa ja kapitalismia kohtaan.[8]
»The tax man's taken all my dough, and left me in my stately home, lazing on a sunny afternoon.
(suom. Verokarhu on vienyt kaikki rahani, ja jättänyt minut ylvääseen kotiini, laiskottelemaan aurinkoiseen iltapäivään.) »
Äänitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Sunny Afternoonin” äänityksissä yhtyettä avusti muun muassa useilla The Rolling Stonesin levyillä mukana ollut kosketinsoittaja Nicky Hopkins. Ray Davies kärsi pahasta heinänuhasta, eikä pystynyt laulamaan kuin yhden oton. Näin ollen myös basisti Pete Quaifen pienet virheet kappaleen lopussa piti jättää paikalleen, koska alkeellisesta äänitystekniikasta johtuen niitä ei pystytty korjaamaan.[15]
Päivää aikaisemmin nauhoitettu b-puoli ”I'm Not Like Everybody Else” on myös Ray Daviesin käsialaa, mutta sen laulaa tavallisuudesta poiketen hänen veljensä, yhtyeen soolokitaristi Dave Davies.
Julkaisu ja menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Single julkaistiin 3. kesäkuuta 1966. Sen ensimmäinen listaviikko Britanniassa oli 11. kesäkuuta ja 9. heinäkuuta se nousi listaykköseksi kahden viikon ajaksi. Kappale oli listaykkönen myös ainakin Norjassa (neljä viikkoa)[1], Kanadassa (yksi viikko)[3], Irlannissa[4] ja Alankomaissa.[5] Suomessa ”Sunny Afternoon” oli korkeimmillaan singletilaston sijalla 4 ja Yhdysvalloissa sijalla 14.[8][12]
Kappaleesta tehtiin pian sen julkaisun jälkeen jopa kaksi suomenkielistä käännösversiota. Johnnyn esittämä ”Iltapäivää” nousi Suomen singlelistalla sijalle 7. Kappaleen alkuperäistä aihetta mukailleet sanoitukset kirjoitti Pertti Reponen. Toinen versio oli Robinin ”Iltapäivän aurinko”, jonka niin ikään alkuperäiselle tarinalle uskolliset sanoitukset syntyivät Tuula Valkaman kynästä.[8]
”Sunny Afternoon” on yhä yhtyeen tunnetuimpia kappaleita. Pitchfork Media listasi sen sijalle 200 listallaan Top 200 Greatest Songs of the 1960s.[16] Acclaimed Musicin The All Time Top 3000 Songs -listalla ”Sunny Afternoon” sijoittui sijalle 1932.[17]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]A-puoli
- Sunny Afternoon – 3.36 (säv. Ray Davies)
- Äänitetty Pye-studioilla 13. toukokuuta 1966.[18]
B-puoli
- I'm Not Like Everybody Else – 3.29 (säv. Ray Davies)
- Äänitetty samassa studiossa 12. toukokuuta 1966.
Singlepainokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Formaatti | Valtio | Levy-yhtiö ja tunnus | Julkaistu |
---|---|---|---|
7"-single | Pye 7N 17125 | 3.6.1966 | |
7"-single | Pye 7N 17125 | kesäkuu 1966 | |
7"-single | Pye 7N 17125 | kesäkuu 1966 | |
7"-single | Reprise 0497 | heinäkuu 1966 | |
7"-single | Reprise 0708 | elo/syyskuu 1967 | |
7"-single | Pye 7N 45482 | 13. kesäkuuta 1975 | |
7"-single | Old Gold OG 9577 | huhtikuu 1986 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nyman, Jake: Kovan päivän ilta. Jyväskylä: Ajatuskirjat, 2009. ISBN 978-951-20-7605-5
- Nyman, Jake: Onnenpäivät 2. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1995. ISBN 951-31-0573-3
- Singlepainokset: kindakinks.net: Kinks Discography
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b The Kinks - Sunny Afternoon (Song) norwegiancharts.com. Viitattu 1.3.2010.
- ↑ Chart Stats - The Kinks - Sunny Afternoon chartstats.com. Viitattu 1.3.2010.
- ↑ a b Canada Chart Positions kindakinks.net. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ a b The Irish Charts - All there is to know irishcharts.ie. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ a b Holland Chart Positions kindakinks.net. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ a b Sweden Chart Positions kindakinks.net. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ New Zealand Chart Positions kindakinks.net. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ a b c d Nyman 1995, s.41.
- ↑ The Kinks - Sunny Afternoon (Song) austriacharts.at. Viitattu 1.3.2010.
- ↑ Charts-Surfer: Songsearch charts-surfer.de. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ Australia Chart Positions kindakinks.net. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ a b The Kinks - Charts & Awards - Billboard Singles allmusic.com. Viitattu 1.3.2010.
- ↑ Belgium Chart Positions kindakinks.net. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ UK Top 40 Hit Database everyhit.com. Viitattu 1.3.2010.
- ↑ a b c Nyman 2009, s.239-240.
- ↑ The 200 Greatest Songs of the 1960s pitchfork.com. Arkistoitu 5.3.2010. Viitattu 1.3.2010.
- ↑ Acclaimed Music - The All Time Top 3000 Songs acclaimedmusic.net. Arkistoitu 16.6.2011. Viitattu 1.3.2010.
- ↑ Sunny Afternoon/I'm Not Like Everybody Else kindakinks.net. Viitattu 1.3.2010.
Ray Davies | Dave Davies | |
---|---|
Mick Avory | John Dalton | Gordon John Edwards | Ian Gibbons | John Gosling | Mark Haley | Bob Henrit | Andy Pyle | Pete Quaife | Jim Rodford |