Tämä on lupaava artikkeli.

Kinks (albumi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kinks
The Kinks
Studioalbumin Kinks kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  tammikuu−elokuu 1964, Pye Studios ja IBC Studios, Lontoo
 Julkaistu Iso-Britannia 2. lokakuuta 1964
Yhdysvallat marraskuu 1964
 Formaatti LP, MC, CD
 Tuottaja(t) Shel Talmy
 Tyylilaji rhythm and blues
rock and roll
beatmusiikki
 Kesto 32.55
 Levy-yhtiö Iso-Britannia Pye Records
Yhdysvallat Reprise Records
Muut kannet

Yhdysvaltain-painos You Really Got Me
Listasijoitukset

 Britannia: 3. (Record Retailer)
 Yhdysvallat: 29. (Billboard)

Kts. lisää listasijoituksia

The Kinksin muut studioalbumit

Kinks
1964 		Kinda Kinks
1965
Singlet albumilta Kinks
  1. ”You Really Got Me”
    Julkaistu: 4. elokuuta 1964

Kinks on brittiläisen The Kinks -yhtyeen vuonna 1964 julkaistu debyyttialbumi, joka nojautuu musiikillisesti enimmäkseen rhythm and bluesiin.[1] Albumi sisältää myös yhtyeen suuren läpimurtohitin ”You Really Got Me”. Levyllä on huomattavan paljon lainakappaleita.[2] Aikakaudelleen tyypillisesti sillä myös vierailee lukuisia sessiomuusikoita, joista nimekkäimpinä Jon Lord ja Jimmy Page.[3]

Albumi ylsi Britanniassa listasijalle kolme ja Yhdysvalloissa sijalle 23.[4][5] Jälkimmäisessä valtiossa levy julkaistiin nimellä You Really Got Me, tosin kyseiseltä painokselta puuttui muutama Kinks-albumilla julkaistu kappale.[6]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu brittiläisissä musiikkipiireissä oli vuonna 1964 kovaa. Monelle yhtyeelle oli tavanomaista, että noin vuosi ensimmäisen hitin jälkeen se katosi valokeilasta tyystin. Kun The Kinks saavutti elokuussa 1964 ensimmäisen hittinsä, Britanniassa ykköseksi noussella kolmannella singlellään ”You Really Got Me”, patisti levy-yhtiö Pye Records yhtyeen studioon työstämään esikoisalbumiaan.[3]

»Yhtye ja managerimme kokoontuivat promoottori Arthur Howesin toimistoon kuulemaan uutiset siitä, että Pye Records halusi meidän äänittävän LP:n. Yllätin kaikki sanomalla, että minulla oli oletettavasti vain viisi tai kuusi laulua valmiina. Mutta tuottaja Shel Talmy sanoi, että hän oli ryhtynyt etsimään yhtyeelle sopivia lainakappaleita. Pye halusi albumin niin pian kuin mahdollista, ja ensimmäinen sessio järjestettiin seuraavalla viikolla.»
(Ray Davies, The Kinksin laulaja-kitaristi.[3])

Myös yhtyeen rumpali Mick Avory on kertonut, että albumi tehtiin niin nopeasti kuin mahdollista, ja koska Daviesilla ei ollut paljoakaan kappaleita tehtynä, sisälsi levy pitkälti yhtyeen keikoillaan esittämää materiaalia.[7]

Nauhoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa albumin kappaleista äänitettiin Lontoossa elokuun lopulla 1964 siten, että yhtye peruutti joitakin konserttejaan.[3][8] Poikkeuksen tekevät kappaleet ”I Took My Baby Home” ja ”You Really Got Me”, joista ensimmäinen oli nauhoitettu jo 24. tammikuuta ja jälkimmäinen heinäkuussa 1964. Kappale ”You Really Got Me” eroaa levyn muista lauluista myös siinä, että se äänitettiin Pye Studiosin sijaan IBC Studiosissa.[8] Nauhoituksissa mentiin aikakaudelle tyypillisesti levy-yhtiön ehdoilla ja The Kinksin jäsenten omat ehdotukset tyrmättiin nopeasti.[3] Äänittäjänä toimi Ray Prickett, joka muutamaa kuukautta aiemmin oli auttanut The Searchersia löytämään ”Needles and Pins” -kappaleen kuuluisan kitarasoundin.[7]

Yhtyeellä oli ennestään kokemusta ainoastaan kahdesta äänityssessiosta, minkä vuoksi tuottaja Shel Talmy käytti nauhoituksissa muutamia, hyväksi havaitsemiaan sessiomuusikoita. Ray Daviesin mukaan esimerkiksi kappaletta ”Stop Your Sobbing” lukuun ottamatta rumpuja albumilla soitti Mick Avoryn sijaan Bobby Graham, ja lisäksi Perry Ford -niminen laulunkirjoittaja soitti pianoa. Heidän lisäkseen kappaleessa ”Bald Headed Woman” Hammond-urkuja soitti tuleva Deep Purple -kosketinsoittaja Jon Lord ja 12-kielistä rytmikitaraa myöhemmin Led Zeppelinissä vaikuttava Jimmy Page. Shel Talmy halusi kyseiseen kappaleeseen tällä tavoin lisää ”ammattimaisuutta”, sillä yhtye oli Ray Daviesin mukaan sen kanssa epävarma. Lisäksi albumilla lauloi taustoja Daviesin silloinen tyttöystävä Rasa Didzpetris, mutta hänen nimensä jätettiin mainitsematta tekijätiedoissa. Ray Daviesin omien muistojen lisäksi albumin tekijätiedot mainitsevat Arthur Greensladen soittavan albumilla pianoa.[3]

Tuottaja Shel Talmy onnistui hankkimaan itselleen tekijänoikeuskorvauksia, kun hän ehdotti yhtyeelle, että se voisi levyttää omat versionsa amerikkalaisista folk-kansanlauluista ”Bald Headed Woman” ja ”I’ve Been Driving on Bald Mountain”. Talmy merkitsi itsensä niiden sovittajaksi.[3] Rumpali Mick Avoryn mukaan Talmy oli rojaltien toivossa väittänyt niiden olevan Odettan kirjoittamia kappaleita, mutta albumin ilmestyttyä yhtye tajusi niiden olevan ”Shel Talmyn kirjoittamia kansanlauluja”.[7]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinks on aikakaudelleen sen suhteen tyypillinen esikoisalbumi, että se koostuu pääosin kappaleista, joita yhtye oli esittänyt klubeilla ennen levytyssopimusta. Näihin lukeutuvat muun muassa rhythm and blues -legendat ”Cadillac”, ”Too Much Monkey Business”, ”Beautiful Delilah” sekä ”Got Love If You Want It”, jonka The Who -yhtye kopioi ensisinglelleen muutamaa kuukautta myöhemmin. Musiikillisesti levy nojautuu enimmäkseen rhythm and bluesiin sekä pienemmissä määrin rock and rolliin ja beatmusiikkiin. Mukana on myös pieniä vivahteita countrysta.[1][3] Merseybeat-tyylistä käy esimerkkinä kappale ”Just Can’t Go to Sleep”. Kappale ”Revenge” on instrumentaali.[7]

Levyn kappaleista vain viisi on Ray Daviesin kirjoittamia. Tästä huolimatta hänen on katsottu näyttäneen kykynsä laulunkirjoittajana. Esimerkiksi kappaleissa ”I Took My Baby Home” ja ”Just Can’t Go to Sleep” hänen on katsottu kyenneen muuntamaan Chuck Berrylta ja The Beatlesilta saadut vaikutteet täysin uniikkiin muotoon.[3] The Pretenders -yhtye teki myöhemmin cover-version Daviesin kirjoittamasta Motown-vaikutteisesta kappaleesta ”Stop Your Sobbing”.[5][7]

Julkaisu ja vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinks ilmestyi Britanniassa 2. lokakuuta 1964. Sen julkaisi Pye Records sekä mono- että stereoäänenlaadulla.[9] Albumi debytoi 17. lokakuuta Record Retailer -listan sijalla yhdeksän. Albumi oli parhaimmillaan kolmantena, sekä 5. joulukuuta 1964 että 6. helmikuuta 1965. Listaviikkoja sille kertyi kaikkiaan 25.[4] Melody Makerin listalla Kinks ylsi sijalle neljä ja New Musical Expressin vastaavalla sijalle viisi.[10] Länsi-Saksassa albumi oli korkeimmillaan viidentenä.[11]

Yhdysvalloissa albumin julkaisi marraskuussa 1964 Reprise Records nimellä You Really Got Me. Se erosi Britanniassa julkaistusta Kinks-albumista myös siten, että siltä puuttuivat kappaleet ”I Took My Baby Home”, ”I’m a Lover Not a Fighter” ja ”Revenge”. You Really Got Me ilmestyi brittipainoksen tapaan sekä mono- että stereoformaatissa.[6] Albumi pääsi Billboard Hot 100 -listalla sijalle 29 ja saavutti sitä paremmat sijoitukset Record Worldin (20.) ja Cashboxin (25.) listoilla.[12]

Ranskassa Kinks-albumin kappalelista erosi Britannian-painoksesta, ja esimerkiksi sen avausraita oli singlehitti ”All Day and All of the Night”.[13] Etelä-Koressa albumi julkaistiin 1965 samalla kappalelistalla kuin Britannian-painos Kinks Size -nimisenä bootlegina.[14] Sillä ei ole kuitenkaan sisällöllisesti juuri mitään tekemistä samana vuonna Yhdysvalloissa julkaistun Kinks-Size-albumin kanssa.[15] Ensimmäisen uusintapainos Kinks-albumista ilmestyi tammikuussa 1966, jolloin sen julkaisi Golden Guinea -yhtiö. CD-levynä se julkaistiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1987.[8] Vuonna 1998 julkaistiin CD-versio, joka sisälsi kaksitoista bonuskappaletta.[16] Vuonna 2011 ilmestyi puolestaan kahden CD-levyn Deluxe Edition, jolle sisältyy alkuperäisen albumin mono- ja stereomiksaukset sekä bonuskappaleita.[17]

Yhdysvaltain-painos You Really Got Men uusintapainos julkaistiin Yhdysvalloissa syyskuussa 1988 sekä vinyylinä että CD:nä. Euroopassa sitä ei ole julkaistu missään muodossa koskaan. Sen sijaan Britannian-painos Kinks julkaistiin Yhdysvalloissa CD:nä vuonna 1996 yhdessä samalla levyllä Kinda Kinks -albumin kanssa.[8]

Listasijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Lista Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
 Britannia Record Retailer 3. 25 17.10.1964 [4][10]
 Britannia Melody Maker 4. 1965 [10]
 Britannia NME 5. 1965 [10]
 Länsi-Saksa 5. 1965 [11]
 Yhdysvallat Record World 20. 23 1965 [12]
 Yhdysvallat Cashbox 25. 22 1965 [12]
 Yhdysvallat Billboard 200 29. 26 1965 [12]

Arvostelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian-versio Kinks

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli

  1. Beautiful Delilah – 2.07 (säv. Chuck Berry)
  2. So Mystifying – 2.53 (säv. Ray Davies)
  3. Just Can’t Go to Sleep – 1.58 (säv. R. Davies)
  4. Long Tall Shorty – 2.50 (säv. Herb Abramson, Don Covay)
  5. I Took My Baby Home – 1.48 (säv. R. Davies)
  6. I’m a Lover Not a Fighter – 2.03 (säv. J. D. ”Jay” Miller)
  7. You Really Got Me – 2.13 (säv. R. Davies)

B-puoli

  2. Cadillac – 2.44 (säv. Ellas McDaniel)
  3. Bald Headed Woman – 2.41 (säv. Trad/sov. Shel Talmy)
  4. Revenge – 1.29 (säv. R. Davies, Larry Page)
  5. Too Much Monkey Business – 2.16 (säv. Chuck Berry)
  6. I’ve Been Driving on Bald Mountain – 2.01 (säv. Trad/sov. Talmy)
  7. Stop Your Sobbing – 2.06 (säv. R. Davies)
  8. Got Love If You Want It – 3.46 (säv. James Moore)

Vuoden 2011 Deluxe Edition

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CD 1

  1. Beautiful Delilah – 2.08 (stereo)
  2. So Mystifying – 2.55 (stereo)
  3. Just Can’t Go to Sleep – 2.00 (stereo)
  4. Long Tall Shorty – 2.52 (stereo)
  5. I Took My Baby Home – 1.50 (stereo)
  6. I’m a Lover Not a Fighter – 2.06 (stereo)
  7. You Really Got Me – 2.17 (stereo)
  8. Cadillac – 2.46 (stereo)
  9. Bald Headed Woman – 2.43 (stereo)
  10. Revenge – 1.31 (stereo)
  11. Too Much Monkey Business – 2.17 (stereo)
  12. I’ve Been Driving on Bald Mountain – 2.08 (stereo)
  13. Stop Your Sobbing – 2.07 (stereo)
  14. Got Love If You Want It – 2.50 (stereo)
  15. I Believed You – 1.59 (mono, säv. D. Davies)
  16. I’m a Hog for You Baby – 1.41 (mono, säv. Leiber/Stoller)
  17. I Don’t Need You Anymore – 2.15 (mono, säv. R. Davies)
  18. Ev'rybody's Gonna Be Happy – 2.24 (mono, säv. R. Davies)
  19. Long Tall Sally – 2.13 (mono, säv. Robert Blackwell, Enotris Johnson, Richard Penniman)
  20. You Still Want Me – 2.00 (mono, säv. R. Davies)
  21. You Do Something to Me – 2.25 (mono, säv. R. Davies)
  22. It’s Alright – 2.38 (mono, säv. R. Davies)
  23. All Day and All of the Night – 2.24 (mono, säv. R. Davies)
  24. I Gotta Move – 2.26 (mono, säv. R. Davies)
  25. Louie, Louie – 2.58 (mono, säv. Richard Berry)
  26. I’ve Got That Feeling – 2.44 (mono, säv. R. Davies)
  27. I Gotta Go Now – 2.55 (mono, säv. R. Davies)
  28. Things Are Getting Better – 1.54 (mono, säv. R. Davies)

CD 2

  • Kaikki kappaleet monoäänenlaadussa
  • Kappaleet 1–14: Samat kuin CD 1:llä, mutta monona.
  2. Don’t Ever Let Me Go – 2.20 (säv. R. Davies)
  3. I Don’t Need You Anymore – 2.10
  4. Bald Headed Woman – 2.42
  5. Too Much Monkey Business – 2.10
  6. Got Love If You Want It – 3.36
  7. Meet The Kinks – 0.33 (BBC Interview)
  8. Cadillac – 2.35
  9. Ray Talks About ”You Really Got Me” – 0.13 (BBC Interview)
  10. You Really Got Me – 2.08
  11. Little Queenie – 1.47 (säv. Chuck Berry)
  12. I’m a Lover Not a Fighter – 2.11
  13. All Day and All of the Night – 2.18
  14. Ray Talks About the USA – 0.39 (BBC Interview)
  15. I’ve Got the Feeling – 2.45

[17][18]

Yhdysvaltain-versio You Really Got Me

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli

  1. Beautiful Delilah – 2.04
  2. So Mystifying – 2.49
  3. Just Can’t Go to Sleep – 1.58
  4. Long Tall Shorty – 2.48
  5. You Really Got Me – 2.13

B-puoli

  2. Cadillac – 2.41
  3. Bald Headed Woman – 2.41
  4. Too Much Monkey Business – 2.14
  5. I’ve Been Driving on Bald Mountain – 2.02
  6. Stop Your Sobbing – 2.05
  7. Got Love If You Want It – 3.49

[19]

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”You Really Got Me” (Yhdistynyt kuningaskunta 4.8.1964, Yhdysvallat 26.8.1964, Pye (UK), Reprise (USA)[20])
  1. You Really Got Me – 2.13 (säv. R. Davies)
  2. It’s Alright – 2.35 (säv. R. Davies)[20]

”You Really Got Me” oli The Kinksin ensimmäinen Britannian listalle yltänyt kappale – ja ensimmäinen yhtyeen kolmesta listaykkösesta.[21]

”You Really Got Me” oli albumin ainoa single, joka julkaistiin Britanniassa tai Yhdysvalloissa.[22][23] Maailmanlaajuisesti singlejulkaisuja tehtiin kuitenkin lukuisia. Ainakin Norjassa, Ruotsissa ja Länsi-Saksassa julkaistiin singlenä kappale ”Cadillac” B-puolenaan I’m a Lover Not a Fighter”.[3][24] ”Cadillac” ilmestyi myös Ruotsissa B-puolen ollessa ”Just Can’t Go to Sleep”.[25] Tämän lisäksi Ranskassa julkaistiin ”Bald Headed Woman” B-puolenaan ”So Mystifying”[26] ja Etelä-Afrikassa ”Beautiful Delilah” B-puolen ollessa ”Stop Your Sobbing”.[27] ”Beautiful Delilah” julkaistiin myös Ruotsissa ja Norjassa, mutta B-puolena oli ”Too Much Monkey Business”.[28] Tämän lisäksi Länsi-Saksassa julkaistiin ”I’m a Lover Not a Fighter” B-puolen ollessa ”Beautiful Delilah”.[29]

Kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Kinks

Vierailijat

  • Bobby Graham – rummut
  • Rasa Didzpetris – taustalaulu
  • Arthur Greenslade – piano
  • Perry Ford – piano
  • Jimmy Page – 12-kielinen kitara, akustinen kitara
  • Jon Lord – urut

[3]

Tuotanto

  • Shel Talmy – tuottaja
  • Ray Pricket – äänittäjä
  • Glyn Johns – äänittäjä
  • Bob Auger – äänittäjä

Painoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Formaatti Albumi Valtio Levy-yhtiö ja tunnus Julkaistu Lähde
LP Kinks  Britannia Pye NPL 18096 (mono) 2.10.1964 [8]
LP Kinks  Britannia Pye NSPL 83021 (stereo) 2.10.1964 [8]
LP Kinks  Ranska Vogue VPV 76018 30 (mono) 1964 [13]
LP You Really Got Me  Yhdysvallat Reprise R 6143 (mono) 11/1964 [8]
LP You Really Got Me  Yhdysvallat Reprise RS 6143 (stereo) 11/1964 [8]
LP Kinks Size  Etelä-Korea CSJ 328 (stereo) 1965 [8]
LP Kinks  Britannia Golden Guinea GGL 0357 (mono) 7.1.1966 [8]
LP Kinks  Britannia Golden Guinea GSGL1 0357 (mono) 7.1.1966 [8]
Mini-LP The Kinks  Brasilia Musidisc MINI 29 (mono) 1968 [8]
LP The Kinks  Britannia Hallmark HMA 244 4/1973 [30]
LP Kinks  Britannia Pye NPL 18096 (mono) 11/1979 [8]
LP Kinks  Japani PRT SP20 5023 (mono) 21.12.1982 [8]
CD Kinks  Britannia PRT PYC 6002 (stereo) 12/1987 [8]
LP You Really Got Me  Yhdysvallat Rhino R1 70315 (stereo) 27.9.1988 [8]
CD You Really Got Me  Yhdysvallat Rhino R2 70315 (stereo) 27.9.1988 [8]
MC You Really Got Me  Yhdysvallat Rhino R4 70315 1988 [31]
CD Kinks/Kinda Kinks  Yhdysvallat Mobile Fidelity Sound Lab UDCD 679 (stereo/mono) 13.8.1996 [8]
CD Kinks  Britannia Essential/Castle ESM CD 482 (mono) 30.3.1998 [8]
CD Kinks Size  Britannia Castle/Sanctuary CMTCD299 (stereo) 20.8.2001 [8]
CD Kinks  Britannia Sanctuary Midline SMRCD025 (mono) 26.4.2004 [8]
CD Kinks (Deluxe Edition)  Britannia Sanctuary/Universal 275 627-4 (mono/stereo) 28.3.2012 [8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Victoria Holdsworth: Kinks / Kinda Kinks / The Kink Kontroversy CD Review 8.3.2011. leedsmusicscene.net. Arkistoitu 25.9.2012. Viitattu 10.4.2012. (englanniksi)
  2. ↑ Kinks thekinks.info. Arkistoitu 24.10.2015. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k The Kinks: Kinks-albumin CD-version kansilehti, kirjoittanut Peter Doggett
  4. ↑ a b c Chart Stats - The Kinks - Kinks chartstats.com. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Ritchie Unterberger: Kinks - The Kinks Allmusic. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  6. ↑ a b Kinks Discography (US) kindakinks.net. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e The Kinks: Kinks-albumin Deluxe-editionin kansilehti, kirjoittanut Bob Stanley (Sanctuary/Universal 275 627-4)
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Kinks kindakinks.net. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Kinks Discography (UK) kindakinks.net. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  10. ↑ a b c d U.K. Chart Positions kindakinks.net. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  11. ↑ a b Charts-Surfer: Songsearch (German Longplay-Charts --> Hakusana Kinks) charts-surfer.de. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d U.S. Chart Positions kindakinks.net. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  13. ↑ a b Kinks by The Kinks : Reviews and Ratings - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 13.4.2012. (englanniksi)
  14. ↑ Kinks Size kindakinks.net. Viitattu 10.4.2012. (englanniksi)
  15. ↑ Kinks-Size kindakinks.net. Viitattu 10.4.2012. (englanniksi)
  16. ↑ Kinks (1998) kindakinks.net. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  17. ↑ a b Kinks (Deluxe Edition) kindakinks.net. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  18. ↑ Kinks (Deluxe Edition) Allmusic. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  19. ↑ Kinks, The - You Really Go Me (Vinyl, LP) at Discogs discogs.com. Viitattu 13.4.2012. (englanniksi)
  20. ↑ a b You Really Got Me/It's Alright kindakinks.net. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  21. ↑ Chart Stats - The Kinks chartstats.com. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Kinks Discography (UK Singles) kindakinks.net. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Kinks Discography (USA Singles) kindakinks.net. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  24. ↑ Cadillac/I'm A Lover Not A Fighter kindakinks.net. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  25. ↑ Cadillac / Just Can't Go to Sleep by The Kinks : Reviews and Ratings - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 12.4.2012. (englanniksi)
  26. ↑ Bald Headed Woman / So Mystifying by The Kinks : Reviews and Rating - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 12.4.2012. (englanniksi)
  27. ↑ Beautiful Delilah/Stop Your Sobbing kindakinks.net. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  28. ↑ Beautiful Delilah / Too Much Monkey Business by The Kinks : Reviews and Ratings - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 12.4.2012. (englanniksi)
  29. ↑ I'm a Lover Not a Fighter / Beautiful Delilah by The Kinks : Reviews and Ratings - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 12.4.2012. (englanniksi)
  30. ↑ The Kinks by The Kinks : Reviews and Ratings - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 13.4.2012. (englanniksi)
  31. ↑ You Really Got Me by The Kinks : Reviews and Ratings - Rate Your Music rateyourmusic.com. Viitattu 13.4.2012. (englanniksi)
The Kinks
Ray Davies | Dave Davies
Mick Avory | John Dalton | Gordon John Edwards | Ian Gibbons | John Gosling | Mark Haley | Bob Henrit | Andy Pyle | Pete Quaife | Jim Rodford
Studioalbumit:

Kinks | Kinda Kinks | Kinks-Size | The Kink Kontroversy | Kinks Kinkdom | Face to Face | Something Else by The Kinks | The Kinks Are the Village Green Preservation Society | Arthur (Or the Decline and Fall of the British Empire) | Lola versus Powerman and the Moneygoround, Part One | Percy | Muswell Hillbillies | Everybody's in Show-Biz – Everybody's a Star | Preservation Act 1 | Preservation Act 2 | Soap Opera | Schoolboys in Disgrace | Sleepwalker | Misfits | Low Budget | Give the People What They Want | State of Confusion | Word of Mouth | Think Visual | UK Jive | Phobia

Livealbumit:

Live at Kelvin Hall | One for the Road | Live: The Road | To the Bone

Kokoelmia:

Greatest Hits! | Well Respected Kinks | Sunny Afternoon | Lola | Golden Hour of The Kinks | The Kink Kronikles | Kinks Greatest Hits | The Great Lost Kinks Album | The Kinks' Greatest – Celluloid Heroes | 20 Golden Greats | Come Dancing with The Kinks | Lost & Found (1986–89) | The Singles Collection | The Ultimate Collection | Greatest Hits 1970–1986

EP:t:

Kinksize Session | Kinksize Hits | Kwyet Kinks | Dedicated Kinks | Kinks | God’s Children | The Kinks Live EP | State of Confusion

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kinks_(albumi)&oldid=22684449”